Miksi varusteet olivat ennen parempia?

[Aaro]

Esimerkki pitkäikäisyydestä, laadusta ja edullisuudesta.

Ostin kauan sitten alennusmyynnistä, jotain 30-40v sitten, Ecco talvikengät ja olivat ymmärtääkseni jakin nahkaa. Edelleen niillä painelen, kantapäässä pientä kulumaa, mutta ei tarvitse viekä suutarin apua. Nahka priimaa vaikka hoito ollut lähes olematonta.

[KaukoAntero]

Varusteet on nykyään huonompia, koska ne painaa niin paljon enemmän. Nykyisen paketin kun heittää selkään, askel lyhenee kummasti. 40 vuotta sitten käyttämäni satsi ei paljon menoa haitannut....

Kauko

[Ursus]

^^Tuohon nahkajalkineitten hoitoon en malta olla kommentoimatta, että nahkakenkien säännöllinen rasvaaminen vaikuttaa oleellisesti sekä niiden vedenpitävyyteen että kestävyyteen. SA:n musta kenkälankki on paras mustalle nahalle. Muuten suosittelen väritöntä lampaanrasvaa ja minkinrasvaa. Niillä superlonpäisillä värinlevittäjillä ei tee mitään. Itsellä kengät loppuvat huollettuina yleensä pohjasta. Joskus suutarin laittama uusi pohja jatkaa kengän ikää, mutta joskus pohjamateriaali on niin huonoa, että se murenee korjaamattomaksi.

[varsijousi]

Sopiikohan otsikkoon, mutta: SASTAn TIBET -anorakki on ylivertainen tuote Lapin talviretkeilyyn, hikiliikuntahiihtoonkin!!! Se on brutaalisti puuvillapolyesteriä, ei kalvoja (tarvitaanko talvivarusteissa edes kalvoja Lapin oloissa? on moni guru kyseenalaistanut senkin) ja siinä on vuori, kengurutasku, käsien lämmittelytunneli ja hyvät taskut sivuilla sekä päällyskankaan ja vuorin väliin saa ahdetuksi kahdesta vetoketjuluukusta vaikka villapaidan. Hupun muotoilu on erinomainen, sen saa tuulitunneliksi, ei näy, kuin silmät eikä tuisku tuiverra kasvoihin, ei silmiinkään. Minulla on moinen ihmetýs noin 30 vuoden takaa. Se on jo niin kauhtunut, että en aina sitä kehtaa pitää, mutta: ostin noin 10 vuotta takaperin toisen samanlaisen, se on edelleen kuin uusi.

PARANTAMISTA: ompelutin vetoketjut käsien lämmittely"putken" molempiin päihin, soveltuu paremmin pikkusälän säilytykseen ja käsien lämmittelykin on edelleen mahdollista.

Sasta on modernisoinut tuotettaan kait jo kalvolla eikä siinä ole vuoria tms, en ole detaljeista varma, mutta Tibet -malli on edelleen varusteistani Lapin talviretkille (moottorilatuhiihto mukaanlukien) se kaikkein tärkein ja paras vaatevaruste.

[TREKKING]

Jatkan vielä aiheesta sen verran, että eri paria olevat lättäjalat omistavana olen joutunut aina ostamaan sopivat kengät hinnasta yms. riippumatta. Löysin viitisentoista vuotta sitten jalkoihini sopivat Hanwagin Banksit, joita olen sittemmin ostellut muutaman vuoden välein, aina kun edelliset ovat tulleet tiensä päähän. Kengillä kävelee noin 1500 km, sitten Vibram-pohjat ovat kuluneet kannoista puhki, vedenpitävyys on tainnut kadota jo muutaman sadan kilometrin jälkeen. Lähinnä Hanwagit ovat olleet camino-käytössä Espanjassa, eli kenkäpari on kestänyt yhden caminon. Pikasuutarilla olen laitattanut uudet kannat ja pitänyt kenkiä sen jälkeen arkikäytössä. Tosin Banksit ovat ajan saatossa muuttuneet hieman enkä ole niitä ostanut viiteen vuoteen.

Toivottavasti lesti on säilynyt ennallaan, sillä reilun parin vuoden tauon jälkeen syksyllä voi olla taas camino edessä. Lapin vaelluksilla on käytössä eri jalkineet.

Hanwageista

Ne omat Hanwagin Alaskat ovat nyt hiukan yli 20 vuotiaat, varmaan on ainakin muutama tuhat kilometriä takana.
Kovan rasvauksen ansiosta (pääasiassa vesivaseliinilla, myös valjasrasvalla ja joskus jopa joillain kenkienhoitoaineella) pitävät edelleenkin vettä ja ovat nykyisinkin harvakseltaan (keskimäärin 3 kertaa vuodessa) kovassa maastokäytössä pohjoisen reissuilla.
Välipohjan mureneminen tapahtui noin 10 -vuotiaana (toinen kerta onkin jo hiukan myöhässä) ja silloin ne kävi tehtaalla Saksassa hakemassa uudet välipohjat ja pohjat hintaan 40 euroa. Maailman parasta jälkihuoltoa omalle tuotteelle!
Nykyisin näkyy Hanwagin sivuilla olevan ohje (ei ole enää hintaa näkyvillä) tiedustella korjauksen hintaa ostokaupasta tai maahantuojalta, liekö hinta noussut nykymeininkiä vastaavaksi, kannattaa kuitenkin ainakin kysellä.
https://www.hanwag.com/eu/en-gb/sustainability/resoling

[hese24]

Kiitos TREKKINGille vinkistä. Käynpä kysäisemässä.paikallisest Partioaitasta, mitä kenkieni pohjaaminen maksaisi.

[TREKKING]

Edit: Seuraavassa viestissä on se asia mitä tähän yritin kirjoitella.

[TREKKING]

Kiitos TREKKINGille vinkistä. Käynpä kysäisemässä.paikallisest Partioaitasta, mitä kenkieni pohjaaminen maksaisi.

Kerro sitten meillekin, on mielenkiintoista tietää mihin suuntaan maailma on kallistunut tuossa asiassa. Hiukan tekisi mieli veikata, että kovasti paljon huonompaan päin. (Ja onhan nuo omatkin pohjat varmaan kohta taas vaihtokunnossa, tosin ajattelin ostaa jo uudet kengät, se meinaan tuo rasvakin alkaa painamaan kengissä vuosien varrella melkoisesti, mutta jos halvalla vielä pohjat sais.... )
Viime kerralla (n. v. 2010) oli kenkien Suomen maahantuoja vaihtunut ja uuden kanssa ei menannut millään hommat onnistua, ennenkuin sain lopulta ne uskomaan, että tehdas todellakin on sellaisen huollon luvannut mm. nettisivuillaan. Laittoivat tehtaalta vielä uudet nauhatkin paluupostiin mukaan, vaikka entisetkin oli vielä aivan hyväkuntoiset. Kertakaikkiaan loistavaa asiakaspalvelua, vahinko vaan, että minun kohdallani se menee jo ihan hukkaan, mutta levittelenpähän nyt kuitenkin mainosta firmalle täällä netissä!


Edit: Näemmä hiukan sekoilua noiden lainaa / korjaa -merkkien kanssa...

[MrKnowItAll]

Minun näkemykseni kyllä on, että kamppeet ovat kyllä vuosikymmenine saatossa parantuneet. Osin väärä käsitys on syntynyt siitä, että väki valitsee vääränlaisia uusia kamppeita tilanteisiin, joissa ne eivät ole parempia kuin vanha tekniikka. Esimerkiksi juuri kalvovaatteet talvireissuilla. Sarkahousuista saa edelleen myös modernisoituja versioita, ja puuvillaanorakkeja myydään edelleenkin.

Paitsi kengät, kestävyydeltään. Tästä saamme kiittää uusia kemikaali- ja päästö/ympäristömääräyksiä, jotka kieltävät tiettyjen myrkkyjen käytön kenkien keinoainepohjien valmistuksessa. 40 vuotta vanhat kengät vielä ihan OK, 4 vuotta vanhat murenevat pohjista.

Sekin tiedetään, että säännöllinen käyttö saa moiset kengät kestämään paremmin kuin se, että ne otetaan kaapista jalkaan vain kerran vuodessa. Pohjamateriaaleja pehmentävät kemikaalit pääsevät liikkumaan ja voitelevat myös pintaosaa, joka muuten kopristuu ensimmäisenä.

[omat polut]

Niin, kaikki tietää että ennen kumisaappaat eivät haurastuneet, kestivät melkein isältä pojalle, lisäaineistuksia kielletty. Ainoat kestävät ovat uretaanisaappaat, onneksi Sievi niitä tekee.

[Ursus]

Eivät kestä polkupyörän sisäkumitkaan kuten ennen, eivätkä nykyiset sisäkumit ole kunnolla paikattavissa, kun rikkiä on vähennetty uudesta kumiseoksesta.

[Raato]

Menee vähän ohi vanha/uusi -vertailusta, mutta hinnoittelu puoltaa: itse käytän usein eräkäytössä kuivan lumen aikaan kirpparilta ostettuja miesten "suoria" housuja, varsinkin kun ollaan tulen äärellä. Hintaa 2-3 euroa, kestää kipinöitä ja puukon terän puhdistamisen lahkeeseen, on lämmin ja hengittävä (varsinkin villasekoitteet), pitää tarpeeksi tuulta eikä säälitä jos vähän vereytyy (metsästys). Ja sitten se hyvä työn jälki, ei purkaudu langat.
Tuollaiseen käyttöön ei ole oikeastaan mitään syytä ostaa kalliita erikoisretkeilyhousuja, rahaa saa muutenkin riittävästi menemään niihin kakkakelin koretekseihin yms.

[Hanu]

Sievin uretaanisaappaisiin olen saanut kyllä reikiä eli viiltomaisia reikiä. Muuten hyvät.

[hannes]

Varusteet olivat ennen kestävämpiä mutta painavampia. Kun ne kastuivat, paino lisääntyi eivätkä ne kuivuneet helposti.
Esim. puuvilla: pidän sitä arkena mielelläni päällä , mutta vaellusreissulla märkä T-paita ei kuivunut. Muistissa on jatkuva märkyyden tunne

Nykyisin valmistetut ultrakeveät ovat varmaan (minulla ei ole) mukavat muutaman reissun ajan, sitten ne hajoavat. Ei siinä silloin mitään järkeä ole, pelkkää raaka-aineen ja energian tuhlausta.

Savotan 906 kestäisi vielä toisenkin elämän jälkeeni - mitä vähän vetoketjuja ym. osia pitäisi uusia.

[TREKKING]

Nykyisin valmistetut ultrakeveät ovat varmaan (minulla ei ole) mukavat muutaman reissun ajan, sitten ne hajoavat. Ei siinä silloin mitään järkeä ole, pelkkää raaka-aineen ja energian tuhlausta.

Itseasiassa ainakin omista tarvikkeista omassa käytössä olen huomannut sen, että kun luonnon materiaaleista siirryttiin keinokuituihin, niin juurikaan mikään ei hajoa helposti. Joitain vaatteitakin on vaan yksinkertaisesti heitettävä pois vaikka ovat ihan ehjiä, vain iän tuoma "likaisuus" ja värinmuutokset näkyvät. Puuvillan kanssa ei sitä ongelmaa ole. Toki hiukan ratkaisee missä maassa on ommeltu kasaan, eli ompeleet voi pettää.