Kiepautustekniikka pölkyn halkaisussa

[MrKnowItAll]

Joskus jo teinipoikana oivalsin, että raskas kirveeseen takertunut pölkky halkeaa paremmin kun sen kiepauttaa lakipisteessä ylösalaisin ja humauttaa hakkuupölkkyä vasten hamarapuoli edellä. Eli siis kun kirves pysähtyy pölkkyyn, jatkaa pölli matkaansa ja halkeaa.

Tämähän on ihan perusfysiikkaa; jos pölkky on raskaampi kuin kirves, on halkaisuteho tällä konstilla suurempi. Lisäbonuksena se, että kirveellä vetämällä pölkkyyn saa enemmään vauhtia ja asento pysyy hyvänä, kuin että yrittää työntää pölkkyä kirveen kanssa perinteisellä tyylillä suunnan säilyttäen. Vauhtia tulee oikeastaan aika paljon enemmän, ja energia lisääntyy nopeuden neliössä.

Tämä on meillä ihan perusjuttuja klapeja pilkottaessa, kun aihiona on runkopöllit ja vastaavat melko kookkaat vastukset.

Tämän tekniikan käyttö muiden nähden on kuitenkin aiheuttanut ihmetystä ellei sitten suorastaan kummastusta, myös jälkeläisten käyttäessä sitä varusmiehinä talvileireillä (kertoivat, että puiden pilkkomisen taito on kaiken kaikkiaan aika hukassa nykynuorilta).

Siksi tämä äänestys saadakseni selvyyttä siitä, miten yleinen tämä tekniikka on alan miesten keskuudessa.

[hannes]

En ole tuota tekniikkaa käyttänyt. Oikein isoja pöllejä pieniessä olen aloittanut pikkomisen pöllin reunalta ihan onnistuneesti.
Pöllit ovat olleet joskus niin isoja ja painavia ettei hamarapuolen lyönti onnistuisi.

[diver]

On aika-ajoin tullut käytettyä.Muuan tuttu PV:kouluttaja taannoin sanoi että isolle osalle nyky varusmiehistä
ei uskalla kirvestä antaa kun ei sen käytöstä ole edes teoreettista kokemusta.

[Hanu]

Kotona puiden pilkonta tapahtuu sirkkelin akselissa olevalla kartiolla. Mökillä ja retkillä kirveellä ja joskus on tullut kiepautettuakin, mutta yleensä ei.

Varusmiehenä aikoinaan tuli pilkottua puita, kun ei se kaikilta sujunut ja pelotti katsoakin. Tosin yleensä puut oli liki valmista kaminaan työnnettäväksi. Valmiita klapeja kumminkin, joita vähän jatkopilkottiin. Kerran minut käskettiin (tosin ystävällisesti kysyen) isojen puiden kaatoa tekemään ja johtamaan tuliasemista, kun oli tiedossa, että olen alaa opiskellutkin.

[tapsa123]

Tuttu tekniikka, hyvä varsinkin kevyen kirveen kanssa. Itse hoksasin sen jostakin Lars Monsenin retkivideosta.

[omat polut]

Ikivanha, ihan perusjuttu jos yhtään pölkkyjä pilkkonut.

[honkamukka]

^
"Vanhat" parrat tuon hallitsee, mutta retkiään aloittelevat nuoret tarvitsevat opastusta näihin ahaa elämyksiin, kuten klapujen pienimissäkin.

[Ursus]

Sopivasti kuivahtamaan päässeen ison koivupöllin pieniminen on kyllä aloitettava reunasta napsimalla. Keskeltä on turha toivoakaan halkeamista. Kunnon pölli ei edes nouse kirveenvarren päässä ainakaan minulla. Mutta muuten tuo kiepautustemppu on hyvä.
Kun tontin rajalta kaadettiin 23 metrinen koivu, jonka halkaisija oli yli 40 cm tuli tuota reunasta aloittamista harjoiteltua.
Missäpä kerrostaloasunnossa asuva oppisi puita pienimään. Vuokramökeilläkin on puut valmiiksi pienittyinä klapeina. Nyt taitaa kansallispuistoissakin olla klapit säkissä eli enää ei tarvitse sahata pilkkoa ja pieniä, vaan senkun kantaa tupaan/nuotiopaikalle ja polttelee.

[Hanu]

Polttelukin tarjoaa tottumattomalle haasteen. Ainakin sytytyksen osalta.

[honkamukka]

^^
Samoin pilkon isommat pöllit reunasta alkaen, varsinkin jos silmä sanoo niin. Isommat polttoon tarkoitetut rungot pätkin usein klapin mittaiseksi ja lohkon ne pienempiin osiin kunnon halkokirveellä. Saavat kuivua sellaisina, jos tulevan talven puut ovat jo pilkkeinä. Sopivasti kuivahtamaan päässyt kuusi on aika haasteellinen pilkottava.

Niitähän ne pilkkomattomat pöllit ovat tulipaikoilla, kuivahtaneita, vaikkei kuusia. Siinä vaaditaan hiukan sitä opettelua, jollei partiotaidot ole hallussa ja sittenkin. Mutta elävä tuli korvaa vaivan.

[Pepi]

Kerran olin Terbmisjärven liiterillä pilkkomassa. Pöllit olivat paksuja ja vähän kosteansitkeitä. Niinpä en yrittänytkään mitään kertalaakeja, vaan kolkuttelin rauhallisesti "ympäri piirtämällä".

Tuli paikalle iso korsto, joka otti kirveen ja lupasi, että tällä konstilla halkeaa, löi kirveen keskelle pöllin päätyä ja teki tuon pyöräytyksen hamara edellä voimalla liiterin kynnykseen. Kirves upposi pölliin hamaraa myöten, mutta minkäänlaista halkeamaa ei ulottunut pintaan asti. Olin jo pilkkonutpuita vähäksi aikaa ja menin jatkamaan tuvan lämmitystä. En edes muista, kauanko korto viipyi liiterillä irrottamassa kirvestä pölkystä, mutta ei se ihan hetkessä käynyt.

[diver]

Jokin vanha nyrkkisääntö pyörii mielessä"Petäjää oksaan ja koivua viereen" jotenkin noin se meni.

[MrKnowItAll]

Tuli paikalle iso korsto, joka otti kirveen ja lupasi, että tällä konstilla halkeaa, löi kirveen keskelle pöllin päätyä ja teki tuon pyöräytyksen hamara edellä voimalla liiterin kynnykseen. Kirves upposi pölliin hamaraa myöten, mutta minkäänlaista halkeamaa ei ulottunut pintaan asti.

Teki virhaan, että löi keskelle pölliä. Pitää lyödä lähemmäs reunaa vaikka käyttäisi kiepautuskonstia.

[MrKnowItAll]

Jokin vanha nyrkkisääntö pyörii mielessä"Petäjää oksaan ja koivua viereen" jotenkin noin se meni.

Sudenhampaisessa kaulanauhassa (Yrjö Kokko) taidetaan avutonta helsinkiläispoikaa neuvoa että "oksastahan havupuu halkeaa, lehtipuu oksan vierestä".

[diver]

Jotain tämän kaltaista muistelen isä vainaan siteeranneen.