Kevytvaellus

Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Kevytvaellus

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

Törmäsin vahingossa aiheeseen vanhoissa turinoissa, tuossa muutama kommentti, jotka kuvastavat asennetta aiheeseen reilut viitisentoista vuotta sitten: :)

"Eläköön GST:t ja kilogrammat! Ei too tien pää heti näkyvissä! =)"

"Hurraa eläköön kunnon varusteet. Grammaviilarit joutaa menemään retkeilyn historiaan omituisena joukkiona. Tässä se nähdään että kunnon GST on se joka jyllää ja lisääntyy edelleen. Jos on niin huono kunto että ei jaksa painavemmissa vermeissä niin silloin on parempi jäädä kotiin. Ja jos haluaan ahnehtia kilometrejä niin ihan vaan tiedoksi viilareille että on kehityetty monenlaisia teknisiä apuvälineitä liikkumiseen esim moottorikelkat ja mönkijät. Ekologinen vaihoehto kilometrien ahnehtimiseen on polkupyörä"

"Ei ole muuten näkynyt yhtään grammaviilaria talvireissuilla. Olishan se kokemus kun näkis jonkun ajokoiran näkösen grammaviilarin pitävän pakkasta polypropyleeni kerrastossaan ja 3-kerroskuoritakissaan kun me käristellään kaikkea hyvää ja epäterveellistä nuotiolla. Eihän voi olettaa että jokin grammaviilari jättäisi grammojen viilailun vain varusteisiin. Siinä sopisi viilarin purra vapaasti jotain energiapatukkaa ja ryystää jotain energialitkua henkensä pitimiksi"


Liekö asenteet yhtään muuttuneet kellään, kun reppukin on alkanut painamaan enemmän? :D

Vaellusnettiin on kautta aikain liittynyt 6758 jäsentä, liekö kuinka monta aktiivista vielä mukana (satoja?).
Facebookin muutaman vuoden toiminut Kevytretkeilijät -ryhmä juhlii juuri nyt 10 000 jäsenen rikkoutumista.
Maailma muuttuu, ihminen muuttuu, tavat muuttuu (niin hyvät kuin huonotkin), kehitystä ei voi estää, elämä jatkuu. :D


Kyllä Siperia opettaa!
Hanu
Viestit: 3953
Liittynyt: 03 Heinä 2007 14:30

Viesti Kirjoittaja Hanu »

Jokainen kulkekoon tyylillään. Kaikille tilaa on. Niin kevyillä kamppeilla reippailijoille kuin painavammilla kamoilla kulkijoille. Turhan karsiminen varmaan kannattaa molemmilla. Sellaista olen ollut havaitsevinani, että kulkijat, joille vaeltaminen on yksi urheilumuoto muiden urheilulajien joukossa, ovat lisääntyneet. Mikäpäs siinä, kunhan ei itse tarvitse siihen joukkoon liittyä. :D Ja toivonmukaan nämä urheilijat muistavat vauhdissa myös käytöstavat maastossa.
Ursus
Viestit: 9510
Liittynyt: 13 Tammi 2006 19:01
Paikkakunta: K-P Suomenselkä

Viesti Kirjoittaja Ursus »

Nuo urheiluvaeltajat ovat vissiin bernsteinilaisia, joille liike on tärkeämpää kuin päämäärä. Meille wanhan tyylin vaeltajille taasen perillä oleminen on tärkeintä - ja perillä ollaan koko ajan eikä vain päivämatkan jälkeen päämäärään ehdittyä.
Liiasta ja ylimääräisesti olisi hyvä kyllä jokaisen vähentää muuallakin kuin vaeltaessa.
Viimeksi muokannut Ursus, 09 Elo 2021 16:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
akallio
Viestit: 2061
Liittynyt: 18 Elo 2010 14:20

Viesti Kirjoittaja akallio »

Minä olen pikkuisen eri mieltä tuosta, että kevytvaeltaja olisi perillä vasta ollessaan perillä. Idea on kuitenkin siinä, että tehdään liikkumisesta sujuvaa ja mukavaa. Sama juttu uudenlaisissa liikkumisen tavoissa, kuten maastopyörissä, laskusuksissa ja packrafteissa. Voisi ajatella, että ero on siinä onko keskittyminen omassa liikkumisessa vai ympäristössä (tai oman pään sisässä).
Avatar
Normanton
Viestit: 172
Liittynyt: 05 Heinä 2019 12:32
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Normanton »

Huoh, tämäkin ketjun aloitus kertoo siitä että halutaan vääntää tästä iänikuisesta asiasta. Yhtä kestosuosikki kuin nastat vs kitkat :D

Tosiaan jokainen tavallaa ja ei se ole muilta pois jos toisen rinkka painaa alle 10kg ja toisen yli 30kg. Ei ole yhtä oikeaa tapaa retkeillä.
Avatar
Pepi
Viestit: 7423
Liittynyt: 23 Tammi 2006 18:16

Viesti Kirjoittaja Pepi »

Kun kunto on riittävä ja liikkuminen vaivatonta, voi matkanteko olla leppoisan nautinnollista, vaikka se huonokuntoisemmasta näyttäisikin armottomalta rehkimiseltä. Muistan joskus parhaassa kunnossa ollessani kuvailleeni kaverille parinkymmenen kilometrin juoksulenkkiä: "Hyppään jalkojeni päälle ja nautin puolitoista tuntia maisemista".

Toinen juttu onkin, mitä reissun muuna aikana tapahtuu ja miten siihen varustautuu.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Metsän Omena
Viestit: 3038
Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58

Viesti Kirjoittaja Metsän Omena »

Kumma, miten paljon sellaista retkeilykampetta onkin, jota ilman vallan hyvin tullaan erämaassa toimeen.
varsijousi
Viestit: 1209
Liittynyt: 06 Helmi 2006 22:22

Viesti Kirjoittaja varsijousi »

Sanos muuta :( olen tehnyt ja teen joka retkelle oman varustelistan. Se on hyvin usein kopio edellisestä samanlaisesta listasta (kevät-kesä-syys-ahkio tms) vähäisin mutoksin. Olen myös merkinnyt jälkeenpäin, mitä varustetta en ole tarvinnut ja niiden painon. Ahkioreissuilla (tietenkin) turhan kuljetus on ollut usein 4-8 kg, no... ahkiossahan nuo kulkevat, yxhailee kiloista. Rinkkaretket on ongelma ja pahenee vanhetessani...esim.:"täydellisen rinkan" etsintä lienee elinikäinen, nykyinen Arcteryx 90 painaa 3,5 kg tyhjänä, siitä pitäis ainakin reilu kilo saada pois jne... Rinkan lähtöpaino on yleensä 21-24 kg, se on liikaa, lohtuna on, että kevenee päivien mittaan ruoan vähetessä....
Vastaa Viestiin