Tätä olen aina pelännyt
- Eräkulkuri
- Viestit: 3143
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Niin, sehän on muuttunut vuosien/vuosikymmenten aikana tämä varustus ja tavat. Ennen oli alkeellisessa rinkassa tai repussa aivan erilaiset välineet ja eväät kuin nykyisin. Mukana kirves ja sotilaspakki, puukko, päällä sarkaa ja puuvillaa, jalassa nokian kontiot, joillakin vielä lapikkaat, nahkasaappaat tai kumiterät ym. Aina oli mukana oma majoite, teltta tai loue/laavu. Nythän tärkeintä on elektroniset laitteet, puhelin, hätälähetin, nettiyhteys ym. kemikaalikeittimet ja varalla ehkä joku linkkari. Vaatetus on aivan jotain muuta kuin ennen, merkkituotteita kaikki. Näin se aika rientää ja kaikki muuttuu, vaan se erämaa, mistä sitä vielä löytyy, on ennallaan.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
-
- Viestit: 523
- Liittynyt: 06 Huhti 2008 20:42
Heh, oma ihka ensimmäinen vaellus oli juuri Haltille toistakymmentä vuotta sitten, ja varsin opettavainen reissu.
Eka kämppä Saarijärvellä oli tupaten täynnä, mutta ei muuta kuin telttaa pystyyn. Se paljastui vuotavaksi, mutta onneksi ei satanut paljon sinä yönä eikä vuoto ollut hirveän paha...
Ekana yönä selvisi myös, että marketin halpis makuupussi + muutaman millin makuualusta -yhdistelmä ei ole paras mahdollinen ratkaisu Lapin kesässä, kun lämpötila ei reissun aikana noussut yli kymmenen asteen. No, seuraavat yöt pääsimme kuitenkin kämppiin...
Kuonjarissa oli kaasu lopussa, mutta meillä oli trangia!
Lompsin reissun joillain kiinalaisilla kumppareilla saaden jalat täyteen rakkoja, joten olen osannut panostaa jatkossa myös parempiin jalkineisiin.
Eka kämppä Saarijärvellä oli tupaten täynnä, mutta ei muuta kuin telttaa pystyyn. Se paljastui vuotavaksi, mutta onneksi ei satanut paljon sinä yönä eikä vuoto ollut hirveän paha...
Ekana yönä selvisi myös, että marketin halpis makuupussi + muutaman millin makuualusta -yhdistelmä ei ole paras mahdollinen ratkaisu Lapin kesässä, kun lämpötila ei reissun aikana noussut yli kymmenen asteen. No, seuraavat yöt pääsimme kuitenkin kämppiin...
Kuonjarissa oli kaasu lopussa, mutta meillä oli trangia!
Lompsin reissun joillain kiinalaisilla kumppareilla saaden jalat täyteen rakkoja, joten olen osannut panostaa jatkossa myös parempiin jalkineisiin.
-
- Viestit: 4223
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
- Paikkakunta: Espoo
Mustat nokialaiset olivat pitkään vaellusjalkineina , jotain -94 ensimmäisen kerran vaelluskengillä.
Muistan kun vaimo osti viikingit vaellusta varten joskus -80 luvun lopuilla: pohjat olivat sileinä palatessa.
Nykyiset nokialaiset ovat arkikäyttöön minusta liian letkut. Sievin kärkisuojatut ovat paremmat, mukavan tukevat.
Muistan kun vaimo osti viikingit vaellusta varten joskus -80 luvun lopuilla: pohjat olivat sileinä palatessa.
Nykyiset nokialaiset ovat arkikäyttöön minusta liian letkut. Sievin kärkisuojatut ovat paremmat, mukavan tukevat.
-
- Viestit: 137
- Liittynyt: 16 Tammi 2021 18:46
- Paikkakunta: Espoo
Eka vaellus 70-luvun lopulla: kumisaappaat
Toka vaellus: ruotsalaiset kumiterävaelluskengät (hienot!), joista kumiosa repesi irti heti Muotkan ylityksen puolivälissä. Paskan möivät.
Kolmas vaellus: takaisin Kontioihin
80-luku: nahkaiset vaelluskengät, en muista merkkiä
90-luku ja etiäppäin: lenkkarit - polkulenkkarit - puolikorkeat polkulenkkarit. Nämä hyvät.
Toka vaellus: ruotsalaiset kumiterävaelluskengät (hienot!), joista kumiosa repesi irti heti Muotkan ylityksen puolivälissä. Paskan möivät.
Kolmas vaellus: takaisin Kontioihin
80-luku: nahkaiset vaelluskengät, en muista merkkiä
90-luku ja etiäppäin: lenkkarit - polkulenkkarit - puolikorkeat polkulenkkarit. Nämä hyvät.
Tämäkin taitaa sopia tämän otsikon alle.... Sattui juutuupissa silmään video vaellusyrityksestä Hammastunturin erämaassa. Ilman karttaa, eväitä ja ties mitä. Toukokuussa, kun lunta maassa monin paikoin. Onneksi osasi keskeyttää ennen suurempia vahinkoja. Aika itsekästä ottaa ehdoin tahdoin riskejä, jotka voivat johtaa esim. pelastustoimen tarpeeseen. Vaikka retki olisi onnistunut, ei sillä minun arvostustani olisi saanut. Luontoa olisi syytä kunnioittaa ja käytännössä se minulle tarkoittaa varautumista ja varustautumista.
Mielenkiinto kun jos herää, niin osoite olis silloin kiva, että pääsis muutkin tunnelmaan.Hanu kirjoitti:Tämäkin taitaa sopia tämän otsikon alle.... Sattui juutuupissa silmään video vaellusyrityksestä Hammastunturin erämaassa. Ilman karttaa, eväitä ja ties mitä. Toukokuussa, kun lunta maassa monin paikoin. Onneksi osasi keskeyttää ennen suurempia vahinkoja. Aika itsekästä ottaa ehdoin tahdoin riskejä, jotka voivat johtaa esim. pelastustoimen tarpeeseen. Vaikka retki olisi onnistunut, ei sillä minun arvostustani olisi saanut. Luontoa olisi syytä kunnioittaa ja käytännössä se minulle tarkoittaa varautumista ja varustautumista.
Oliko se tämä?
Kyllä Siperia opettaa!