missä päin lappia vähiten tungosta?

[Jouni]

^Riippuu siitä mitä haluat nähdä. Tuntsan-tien varresta Pirunkirkon kohdilta on hyvä lähteä Takkaselkään ja Sorsatunturille päin. Alkuun erikoinen Pirunkirkko, sitten ikimetsää ja sitten tunturimaastoa. Talkaselän vataustuvasta jos saa petipaikan, pääsee saunomaan. Sorsatunturi on alyeen korkein, mutta Takkaselkätunturiltakin komeat maisemat. Takaisin paluu samaa reittiä, jis reitillä haluaa pysyä.

Jos taas ikikuusikot js aapasuot viehättävät, kannattaa ajaa vähän edemmäs ja lähempää Tuntsan pirttiä lähtee UKK-reittiä kohti Murhahaaraa ja Härkätunturia, jälkimmäisrssä tuvassa avoin saunakin. Paluu joko samaa reittiä tai omia suunnistuksia.

Tai katso retkikartta.fi, rengasreitinkin voi vaeltaa UKK-reitin kahta haaraa hyödyntämällä (Pirunkirkko Kuusivaara Viittamurista Nuoluskuru).

Esimerkiksi tällaisia.

[Ahava]

Noin yleisesti ottaen siellä missä ei ole tupia eikä merkittyjä reittejä on varsin helppo löytää omaa tilaa ja rauhaa.
Tosin viime kesänä Vätsärin ylänkö tuntui melko ruuhkaiselta kun puhetta kantautui tyynessä säässä vähän väliä jostain. Laskeutuminen metsäalueille auttoi😊
Kävin tänä kesänä Hammastunturin pohjoisosassa ennen juhannusta viikon. En tavannut yhtään ihmistä, en juuri jälkiä eikä saman kesän nuotiosioja tms. Alkukesä on varmaan muutenkin rauhallisempaa aikaa.

[Lekku]

Sitten lopulta päädyttiin lähtemään tuttuun ja rakkaaseen Muotkatuntureiden maastoon. Ketään toista ei nähty eikä muita jälkiä kuin parkissa oleva muutama auto tien varressa.

Sellaista pohdittiin, minkä sortin kulkijat kulkevat Sarajihkan erämaan puolella Saroaivvien välissä. Siellä oli paljon vanhoja ja tuoreemmankin näköisiä nuotiopaikkoja ja polku. Tiedättekö? Riekon pyytäjät?

[Hanu]

Eilen palasin lapista kotiin. Väkeä vaikutti olevan teillä ja majoitusliikkeissä. Muotkatuntureilla tuli viikko kuljettua Peltojoen sillan kumpeesta aloittaen ja lopettaen. Ekoina tunteina tuli tavattua kaksi kulkijaa Jäkäläpään kodan polulla ja kodalla lounastettaessa yksi perhe kulki kuulomatkan päästä. Loppuviikon aikana näkyi viereisellä tunturilla jotain liikettä sekä kaksi kertaa teltta matkan varrella ilman asukkaita. Eli ruuhkaa ei ollut. Kuljettiin kuitenkin paljonkin ihmistenkin polkuja. Eli alueella, jossa ei merkittyjä reittejä saa kulkea ihan rauhassa. Mahdolliset reissuun liittyvät lakanoissa yöpymiset ja ravintolasyömiset vaativat taas ennakointia ja varauksia ennakkoon.

[tunturisusi]

Kuinka suosittu Ruijanpolku on yleensä ruska-aikaan? Aattelin että sopiva kolmen päivän pyrähdys ois syyskuussa Sompiojärveltä Kiilopäälle. En säikähdä muita mutta en kaipaa mitään yletöntä markkinahumuakaan leiripaikoille.

edit: miten hyvin tuon reitin varrelta löytyy hyviä telttapaikkoja? Yleensähän niistä ei ole pulaa Saariselällä, mutta tuolla reitillä en ole ollut koskaan. Varmaankin laavujen ja tulipaikkojen lähelle ois tarkoitus telttaa laittaa

[Jouni]

Ei ole varmaa tietoa Ruijan polun suosiosta nyt koronabuumin aikana, mutta uskoisin että ei isompaa tungosta. Kun Sompiojärvelle ei pääse julkisilla, ja reitti ei ole rengasreitti, se karsii kävijämäärää.

Sompion luonnonpuiston alueellahan ei saa leiriytyä muualle kuin Sompiojärven kodalle. Vaikka Kulmakko-ojalla on tulipaikka, sinne ei saa pystyttää telttaa. Luonnonpuiston ulko- eli pohjoispuolella saa hetken vapaasti valita leiripaikkansa, mutta näppärin tosiaan on hyödyntää olemassaolevia laavuja puuvajoineen ja huusseineen. Kaptukaislammen laavulla on oikein tasaista ja nättiä telttailutilaa. Kopsusjärven tien paikkeilla tullaan kansallispuiston rajoitusosaan, jossa leiriytyminen on kiellettyä taukopaikkojen ulkopuolella, eli teltta sitten Kopsusjärventien laavun ja/tai Sivakkaojan laavun lähelle. Sivakkaojalla kyllä voi olla melkoinen vilske Kiilopään päiväretkeilijöiden takia.

Terävä-Nattasella kannattaa ehdottomasti käydä. Mahdottoman kivikkoinen tunturihan se on, mutta upeat erämaiset maisemat, ja rauha joka Pyhä-Nattaselta nykyään puuttuu.

[J_u_k_k_a]

Kaldoaivissa ei tällä viikolla nähnyt ketään. Hyvä reissu.

[Pohjantikka]

Yhden käyntikerran perusteella en sanoisi Pöyrisjärveä hiljaiseksi. No, ei siellä retkelijöihin törmännyt kuin Pöyrisjärven autiotuvalla, mutta mönkijöihin sitäkin enemmän, vaikka kuljin suurimmaksi osaksi vilkkaimpien alueiden ulkopuolella. Mönkijäuraverkosto on kyllä todella tiheä, paljon tiheämpi kuin mitä kartalla. En ole vähään aikaan menossa Pöyrisjärven suuntaan uudestaan. Heti Puljun ja Lemmenjoen puolella tilanne rauhoittui.

[NorP]

Tämä on nyt jo toinen viesti, kun luen, ettei Pöyrisjärven alue ole kovinkaan rauhallinen. Sinne pitäisi kuitenkin suunnata ensiviikoksi..

Olen tässä yrittänyt muitakin kohteita miettiä, mutta aivot on nyt jumiutunutu tuohon Pöyrisjärveen..

Tämänhetkinen suunnitelma vain on hyvinkin avoin. Näkkälästä lähtö ja paluu. Ensimäinen päivä Jierstivaaran huipun kautta Ellanjärven rannalle yöksi. Toinen yö Vuomajärvien välissä ja Vuomavaaran huiputus päiväretkenä. Siitä sitten Pöyrisjärven autiotuvalle. Ja jos kantti kestää (ja koira suostuu) olisi kahlaus Oivuksenselällä josta pääsisi sitten Maaterharjun kautta kiertämään järven. Vaan kahlaus saattaapi jäädä väliin, jääkylmä vesi ei houkuttele.

Onko tuolla sitten oikeasti paljonkin populaa? En nyt varsinaisesti ihmisiä pelkää, mutta ei kai niitä tarvitsisi kokoajan vastaan tulla metsässä..

[Micke]

Oivuksenrannassa pääsee helposti aika kuivinjaloin Pöyrisjoen ylitykseen saakka, jos hiekalla ei voi kulkea, on suo vieressä kulkukelpoinen ja aika kuiva. Lisäksi suolla menee kuljettu ura, jos rannalla ei voi kulkea. Pöyrisjoki kannattaa ylittää ihan luusuasta, olisi ehkä liioittelua sanoa että kannattaa ylittää järven puolelta.

[Pohjantikka]

Yhden kerran perusteella en ole Pöyrisjärviasiantuntija, mutta tuskin Jierstivaara - Ellanjärvi - Vuomajärvet -Pöyrisjärvi -alueella kohtaat retkeilijöitä kuin ehkä jonkun yksittäisen, mutta jos liikut mönkijäuraa (Ellanjärviltä Vuomajärvien kautta pöyrisjärvelle kulkee koko matkan ura), niin mönkijöitä saattaa tulla vastaan.

[oaivi]

Yhden Pöyrisjärvi-vierailun perusteella kommentoin minäkin. Pari viikkoa sitten sieltä palasin.

Viikon aikana reitilleni osui kaikkiaan 17 ihmistä seitsemässä eri kohtaamisessa. Mönkijäurien ulkopuolella kohtaamisia oli kaksi, molemmat hyvin lähellä Näkkälää. Pöyrisjärven pohjoispuolella en nähnyt ketään.

Reissun kohokohtapaikat olivat Maaterlommol (0 ihmistä), Maaterharjut (0), Buolžžat (0) ja Oivuksenranta (mukava poromies, suurkiitos oluesta!).

Yleisesti ottaen mönkijäurien ulkopuolella on Pöyrisjärvellä hyvin helppo kulkea. Siellä missä itse uria kuljin, tein sen lähinnä siksi että ura sattui kulkemaan juuri sinne mihin olin menossa. Olisi tuntunut hölmöltä tehdä koukkausta vain uraa välttääkseen.

Olen toki tehnyt vaelluksia vähemminkin kontaktein, Paistuntureilla olin kerran pitempäänkin enkä nähnyt ketään. En nyt kuitenkaan niin allerginen ole, etten kestäisi ihmiskontaktia keskimäärin kerran päivässä...

[NorP]

Viisi päivää Pöyrisjärvellä. ja ainoat kohtaamani ihmiset tosiaan tuvalla. Yksi majoittuva pariskunta ja sekalaisia seurueita poromiehiä ja autoretkiläisiä. Vaikka kuljin suht. paljon mönkkäri uraa, en ketään missään nähnyt.

Reissu jäi hieman lyhyeksi (mukana oli 8pv ruuat) koska jatkuva tuuli kypsytti eikä Norjan rajaa maastossa saanut ylittää. Tästä lisää sitten joskus..

[haapatee]

Ranualla on ainakin syksyllä ollut vaellusreiteillä hyvin tilaa. Vähän vähemmän tunnettuja kohteita toki, mutta esimerkiksi Simojärven ja Soppanan alueet ehdottomasti käymisen arvoisia ja kauniita paikkoja.

[LauriA]

Pari pöyrisjärven kiertäjää viimeisimmässä viesteiessä.
Onko auto paikkaa jossain Näkkälässä? Vasta mietintämyssyssä ko. reissu