Onko lenkkareilla vaeltajia?
Tarkoitus kokeilla keväällä yhden yön retkillä lenkkareita.
Joko Salomonin vaelluskenätyylistä lenkkaria XA Pro 3D V8
Salomon XA Pro 3D
tai sitten ihan polkujuoksuun S/Lab Ultra 3 mallia jossa on pieni "sukka" nilkassa estämässä roskien menoa kenkään.
S/Lab Ultra 3.
Nuo mallit lähinnä lestin takia.
Onko kokemuksia?
Nykyisissä lenkkareissa vaelluskäytössä on haitannut lähinnä pohjallinen joka imee vettä lätäköistä ja roskien pääsy kenkään. Varsinkin vahva villapohjainen sukka on ikävä putsata tikuista joita sukat kerää.
Lenkkarit vaelluskenkinä
-
omat polut
- Viestit: 4223
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
- Paikkakunta: Espoo
^Tykkään myös Salomoneista, omia suosikkejä Speedcross 5, joko kalvolla tai ilman riippuen käytöstä,
https://www.salomon.com/en-us/shop/prod ... olor=23382
https://www.salomon.com/en-us/shop/prod ... olor=23382
Moni nykyään käyttää, itsekin kuljen kalvollisissa tai kalvottomissa lenkkareissa. Hyvin märissä olosuhteissa sitten vaelluskumppareilla. Vaelluskengät kaivetaan kerran vuodessa esiin kesäistä jäätikköretkeä varten, eli kun tarvitsee saada raudat kiinni.
Salomonin pieniä säärystimiä on joskus käytetty, mutta lähinnä roiskeita vastaan. Neulasten nyppiminen villasukista on sitten sellaista kesäretkien ajanvietettä.
Salomonin pieniä säärystimiä on joskus käytetty, mutta lähinnä roiskeita vastaan. Neulasten nyppiminen villasukista on sitten sellaista kesäretkien ajanvietettä.
Speedcrosseja on kulutettu loppuun mutta ei rinkka selässä.
Yllättävän hyvin on toimineet talvella poluilla/hangessa kun on ollut vedenpitävää sukkaa.
Speedcrossien vaimennus taitaa olla pehmeämpi kuin vaikka tuossa XA Prossa.
Onko ollut samat lenkkarit jalassa rinkan/repun kanssa kuin muutenkin?
Kalvottomat, kevyet nilkkurit olis tuohon hommaan varmaan hyvät mutta leveään räpylään niitä ei hirveästi ole tarjolla.
Yllättävän hyvin on toimineet talvella poluilla/hangessa kun on ollut vedenpitävää sukkaa.
Speedcrossien vaimennus taitaa olla pehmeämpi kuin vaikka tuossa XA Prossa.
Onko ollut samat lenkkarit jalassa rinkan/repun kanssa kuin muutenkin?
Kalvottomat, kevyet nilkkurit olis tuohon hommaan varmaan hyvät mutta leveään räpylään niitä ei hirveästi ole tarjolla.
Pari vuotta kuljettu meemistatuksen saavuttaneilla Altra Lone Peakeilla, ensi kesälle testiin edelleen kalvoton mutta hieman tuhdimpi maastolenkkari Salomon Odyssey.
Osoittautui, että Lone Peakit ovat mukavuudestaan huolimatta (tai siitä johtuen) hieman liian olemattomat kengät jaloilleni, jotka eivät saa ympärivuotista rasitusta eivätkä siis pysy huippukondiksessa. Tasaiset polut kevyellä repulla menevät ihan hyvin, mutta vaativammassa maastossa koivet joutuivat vain liian koville.
Odysseyissä on leveä varvastila, mutta pikkuisen kantakorotusta, Salomonin itselleni mukava lesti sekä jäykempi rakenne, joten odotukset ovat kovat. Kaapissa on vielä jäykempi, Salomon -cross -sarjaa oleva Wildcross, joka on tuosta sarjasta ensimmäinen omalle jalalle tarpeeksi leveä kenkä.
Pienet säärystimet ovat poistaneet enimpien moskien kenkään pääsyn. Rabilla on ihan hyvä "gaiter", sitten Kahtoolalla huomattavasti rimpulampi malli joka sekin ajaa asiansa jotenkin. Noiden kanssa kenkiin menee lähinnä jokiylityksissä hieno hiekka, ja mutasoissa kävellessä tietysti ruskea humus.
Osoittautui, että Lone Peakit ovat mukavuudestaan huolimatta (tai siitä johtuen) hieman liian olemattomat kengät jaloilleni, jotka eivät saa ympärivuotista rasitusta eivätkä siis pysy huippukondiksessa. Tasaiset polut kevyellä repulla menevät ihan hyvin, mutta vaativammassa maastossa koivet joutuivat vain liian koville.
Odysseyissä on leveä varvastila, mutta pikkuisen kantakorotusta, Salomonin itselleni mukava lesti sekä jäykempi rakenne, joten odotukset ovat kovat. Kaapissa on vielä jäykempi, Salomon -cross -sarjaa oleva Wildcross, joka on tuosta sarjasta ensimmäinen omalle jalalle tarpeeksi leveä kenkä.
Pienet säärystimet ovat poistaneet enimpien moskien kenkään pääsyn. Rabilla on ihan hyvä "gaiter", sitten Kahtoolalla huomattavasti rimpulampi malli joka sekin ajaa asiansa jotenkin. Noiden kanssa kenkiin menee lähinnä jokiylityksissä hieno hiekka, ja mutasoissa kävellessä tietysti ruskea humus.
Vinkkinä: Salomonin Odysseytä valmistetaan nilkkakorkuisena, kalvolla ja kalvottomana. XXL möi vielä taannoin kalvollista mid-korkuista, eli jos pääset ko. kaupassa käymään voit testata sen sopivuuden.Al Bundy kirjoitti:Kalvottomat, kevyet nilkkurit olis tuohon hommaan varmaan hyvät mutta leveään räpylään niitä ei hirveästi ole tarjolla.
Odyssey on kärjestä epätavallisen leveä kenkä Salomonille, joskin jalkaholvin ja kantakupin kohdalta sen istuvuus on tavanomaisen napakka. Mutta jos leveyttä tarvitaan lähinnä päkiän ja varpaiden kohdalle, saattaa se riittää.
Joo, normaali villasekoitesukka, ohuempi ei ime niin paljon vettä. Jalat ei ole moksiskaan vedestä jos niihin laittaa vesisuojarasvaa ennen reissua ja aina iltaisin, ja tietysti antaa palautua kuivissa sukissa yön aikana. Muuten illasta koivet ovat kalmanvalkoiset, jos on ollut yhtään tiheämpään suon/puronylityksiä.
Mä tilasin omat Odysseyt suoraan Salomonin webbikaupasta äskeisissä alennuskampanjoissa. Muistaakseni oli ilmainen postitus ja sujuva toimitus.
IMO jos vain kenkiin menevät roskat haittaavat, laittaisin mielummin lyhytvartiset lenkkarit ja minisäärystimet. Jos taas haluaa nilkkaluille vähän suojaa kolhuilta tai jos kalvollisen kengän haluaa sitten mid-vartiset. Varsinaista nilkan tukea en mid-korkuisista lähtisi hakemaan, ei ne sitä pysty juurikaan tarjoamaan. Et kysynyt tätä, halusin vaan setäselittää
Mä tilasin omat Odysseyt suoraan Salomonin webbikaupasta äskeisissä alennuskampanjoissa. Muistaakseni oli ilmainen postitus ja sujuva toimitus.
IMO jos vain kenkiin menevät roskat haittaavat, laittaisin mielummin lyhytvartiset lenkkarit ja minisäärystimet. Jos taas haluaa nilkkaluille vähän suojaa kolhuilta tai jos kalvollisen kengän haluaa sitten mid-vartiset. Varsinaista nilkan tukea en mid-korkuisista lähtisi hakemaan, ei ne sitä pysty juurikaan tarjoamaan. Et kysynyt tätä, halusin vaan setäselittää
Meillä kulkee höyrysulkusukat mukana, mutta ne on lähinnä hätätilanteita varten eikä koskaan käytössä. Teseman villasukat on olleet käytössä kesät-talvet.
Korkeavartisen kengän nilkkaa tukeva vaikutus on ainakin omasta näkökulmasta urbaani huhu, jolle en ole löytänyt katetta. Lenkkarit jalassa ollaan pärjätty myös rinkan kanssa kivikossa. Vaelluskenkien kanssa tulee kömpelö, ei tukeva, olo. Itseasiassa loukkasin polveni kivikossa viime kesänä sinä ainoana päivänä kun olin vaelluskenkien kanssa kulkemassa kivikossa.
Korkeavartisen kengän nilkkaa tukeva vaikutus on ainakin omasta näkökulmasta urbaani huhu, jolle en ole löytänyt katetta. Lenkkarit jalassa ollaan pärjätty myös rinkan kanssa kivikossa. Vaelluskenkien kanssa tulee kömpelö, ei tukeva, olo. Itseasiassa loukkasin polveni kivikossa viime kesänä sinä ainoana päivänä kun olin vaelluskenkien kanssa kulkemassa kivikossa.
Mulla oli viime kesän reissulla La Sportivan Jackalit. Otin ehkä yhden numeron liian ison koska kun kenkä kastui ( sateella, suossa ja jokiylityksissä ) niin pääsi vähän hölskyyn. En huomannut teipata jalkoja kunnolla joten ne aukes akillesjänteen kohdalta. Muuten kengät oli kyllä hyvät. Pesetin kengät reilun neljän viikon jälkeen ja niiden kantapäät hajos siinä. Kaupan kautta ja salomonin supercrossit jalkaan. Nilläkin matka sujui. Niiden märkäpito ei ollut yhtään La Sportivan veroinen. Jackalit on parhaimmat joen ylityskengät mitä mulla on ollut. Molemmat kengät oli ilman kalvoa.
Onko olemassa joku oikein vesisuojarasva?cobbo kirjoitti:Joo, normaali villasekoitesukka, ohuempi ei ime niin paljon vettä. Jalat ei ole moksiskaan vedestä jos niihin laittaa vesisuojarasvaa ennen reissua ja aina iltaisin, ja tietysti antaa palautua kuivissa sukissa yön aikana. Muuten illasta koivet ovat kalmanvalkoiset, jos on ollut yhtään tiheämpään suon/puronylityksiä.
Minä kun olen ostanut rasvaa lähinnä Motonetista.
Ei tosin ole tarkoitus suolle mennä. Satunnaiset puronylitykset ja kapeat kosteikot sekä vesisade on varmaan mun käytössä eniten "extremeä", niissäkin sitten vedenpitävää sukkaa tarvittaessa.
Minä olen käyttänyt TrailToes -voidetta jossa päävaikuttava aine on dimethicone, eli silikoniyhdiste. Se ikäänkuin tiivistää ihon pinnan ja saa sen hylkimään vettä, mutta ei tuki sitä niin täysin etteikö jalka pääsisi hikoilemaan. Samalla se vähentää kitkaa, eli toimii vähän rakonsuojavoiteenakin.Al Bundy kirjoitti:Onko olemassa joku oikein vesisuojarasva?cobbo kirjoitti:Joo, normaali villasekoitesukka, ohuempi ei ime niin paljon vettä. Jalat ei ole moksiskaan vedestä jos niihin laittaa vesisuojarasvaa ennen reissua ja aina iltaisin, ja tietysti antaa palautua kuivissa sukissa yön aikana. Muuten illasta koivet ovat kalmanvalkoiset, jos on ollut yhtään tiheämpään suon/puronylityksiä.
Minä kun olen ostanut rasvaa lähinnä Motonetista.
Ei tosin ole tarkoitus suolle mennä. Satunnaiset puronylitykset ja kapeat kosteikot sekä vesisade on varmaan mun käytössä eniten "extremeä", niissäkin sitten vedenpitävää sukkaa tarvittaessa.
Viikon reissun jälkeen vesi helmeilee jalan iholla samaan tapaan kuin hanhen selässä, kun rasva on saturoinut ihon. UKK-vaelluksen kuumina ensimmäisinä päivinä sain jalkaan pienet hiertymät, koska olin unohtanut laittaa rasvaa lähtöä edeltävänä päivänä. Jalan iho oli mennyt kosteankuumissa kengissä valkeaksi ja hiertynyt, eli itselläni voide todellakin toimii ja estää tuon jos vain muistaa säännöllisesti käyttää.
Hieman samaan tapaan saattaisi toimia kotimaisista apteekeista saatava Linola -suojabalsami. Siinä ei tosin tuota maagista silikonia ole.
Mä en rasvannut jalkoja ollenkaan mutta teippasin. Sukkina oli 2 paria merinosukkia joita vaihdoin 3-4 päivän välein. Jos jalat kastui pahasti niin kengät pois, väänsin sukat kuivemmiksi ja taas jatkettiin. Kun päivä oli täys niin sukat pois, jalkojen pesu ja kuivaus ja sitten kylmällä kuivat leirisukat heti jalkaan mutta hyvällä säällä paljain jaloin ilmakylpyjä.
Viime kesänä menin varmaan 10 päivää peräkkäin jossain vaiheessa märillä kengillä. Silisjoen ylityskin oli helppo, rannalle ja suoraan yli. Olin ollu siinä vaiheessa yli 6 tuntia vesisateessa niin ei jalat voinut enää tulla märemmiksi. Yleisesti kengät ja sukat kastui ylityksissä, suossa, sateessa, märissä varvuissa ..... Piilolasta lähdön jälkeen illuusio kuivista kengistä kesti reilun kilometrin. Sit taas mentiin märin jaloin. Elämä on
Viime kesänä menin varmaan 10 päivää peräkkäin jossain vaiheessa märillä kengillä. Silisjoen ylityskin oli helppo, rannalle ja suoraan yli. Olin ollu siinä vaiheessa yli 6 tuntia vesisateessa niin ei jalat voinut enää tulla märemmiksi. Yleisesti kengät ja sukat kastui ylityksissä, suossa, sateessa, märissä varvuissa ..... Piilolasta lähdön jälkeen illuusio kuivista kengistä kesti reilun kilometrin. Sit taas mentiin märin jaloin. Elämä on
Minä vaellan usein kumppareissa, mutta toisinaan taas maastolenkkareissa. Viime syksynä patikoin Kemihaarasta Karigasniemelle Salomoneilla, mallinimeä en ole painanut mieleen, mutta luultavasti malli on Speedcross. Kuljin pääasiassa polkujen ulkopuolella, eli lenkkarit ja jalat olivat lähes joka päivä märät. Olikohan kolme kokonaista päivää, kun illalla kirjoitin päiväkirjaan, että jalat koko päivän kuivat.
Ehdottomasti käytän kalvottomia maastolenkkareita. Kalvollisilla ei mielestäni tee mitään muualla kuin päiväretkeilyssä. Pitemmällä reissulla vettä joka tapauksessa menee sisään kenkään: märästä varvikosta, suon tai puron ylityksestä jne. Ja kalvollinen kenkä kuivuu tosi hitaasti. Kalvoton kastuu heti, mutta myös kuivuu aikanaan. Esimerkiksi aamun kaatosateen jäljiltä läpimärän kengän saa iltaan mennessä kuivaksi, jos iltapäivän on kuivaa ja sen kuin kävelee menemään. Ja minä käytän vaseliinia. Rasvaan varpaat, varpaanvälit, päkiän ja kantapään ainakin joka aamu, joskus illoinkin. Tiedän että näin minulle ei tule rakkoja, mutta meillä jokaisella on erilaiset jalat. Minulla oli melko kevyet varusteet, mutta joitakin 'ylimääräisiä' kamppeita ihan kevytretkeilyyn nähden. Mm. Crocsit siksi, että varmasti maltoin antaa ilmakylpyä jaloilleni niin lounastauolla kuin aina iltaisin (kun ei satanut).
Samoja havaintoja kuin PeteBeellä: jokien ylitykset ovat valmiiksi märin kengin nopeita. Ei tarvitse vaihdella kenkiä eikä yrittää loikkia kiveltä kivelle. Esimerkiksi Suomujoen, Sotajoen, Vaijoen, Repojoen, Kurtojoen yli kahlauksissa ei kauan nokka tuhissut, sen kun katsoi sopivan paikan ja kahlasi yli.
Makuja on monia. Yksi haluaa vaelluskengän tukevuutta ja pohjan tunnottomuutta, toinen kumpparin ehdotonta vedenpitävyyttä, kolmas maastolenkkarin keveyttä. Tai muita ominaisuuksia. Pääasia, että jalkine sopii omaan jalkaan; ensinnäkin kirjaimellisesti ja lisäksi siinä mielessä, että esimerkiksi ajatus koko päivän märistä jaloista ei ole epämiellyttävä, ja että tiedät että selviät märin jaloin ilman rakkoja.
Ehdottomasti käytän kalvottomia maastolenkkareita. Kalvollisilla ei mielestäni tee mitään muualla kuin päiväretkeilyssä. Pitemmällä reissulla vettä joka tapauksessa menee sisään kenkään: märästä varvikosta, suon tai puron ylityksestä jne. Ja kalvollinen kenkä kuivuu tosi hitaasti. Kalvoton kastuu heti, mutta myös kuivuu aikanaan. Esimerkiksi aamun kaatosateen jäljiltä läpimärän kengän saa iltaan mennessä kuivaksi, jos iltapäivän on kuivaa ja sen kuin kävelee menemään. Ja minä käytän vaseliinia. Rasvaan varpaat, varpaanvälit, päkiän ja kantapään ainakin joka aamu, joskus illoinkin. Tiedän että näin minulle ei tule rakkoja, mutta meillä jokaisella on erilaiset jalat. Minulla oli melko kevyet varusteet, mutta joitakin 'ylimääräisiä' kamppeita ihan kevytretkeilyyn nähden. Mm. Crocsit siksi, että varmasti maltoin antaa ilmakylpyä jaloilleni niin lounastauolla kuin aina iltaisin (kun ei satanut).
Samoja havaintoja kuin PeteBeellä: jokien ylitykset ovat valmiiksi märin kengin nopeita. Ei tarvitse vaihdella kenkiä eikä yrittää loikkia kiveltä kivelle.
Esimerkiksi Suomujoen, Sotajoen, Vaijoen, Repojoen, Kurtojoen yli kahlauksissa ei kauan nokka tuhissut, sen kun katsoi sopivan paikan ja kahlasi yli.Makuja on monia. Yksi haluaa vaelluskengän tukevuutta ja pohjan tunnottomuutta, toinen kumpparin ehdotonta vedenpitävyyttä, kolmas maastolenkkarin keveyttä. Tai muita ominaisuuksia. Pääasia, että jalkine sopii omaan jalkaan; ensinnäkin kirjaimellisesti ja lisäksi siinä mielessä, että esimerkiksi ajatus koko päivän märistä jaloista ei ole epämiellyttävä, ja että tiedät että selviät märin jaloin ilman rakkoja.
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...