Suksen siteen rikkoutuminen

[Pate Teikka]

Täytyypä olla eri mieltä. Rauta on karhentamaton, ilman liimaa laitettu pohjassa oleviin reikiin. Irronnut u-lenkki näytti aivan siististi irti vedetyltä. Omassa monossa oli vain pieni halkeama reiän vieressä, muuten ehjä. Kaikki kitkaa lisäävä (koukku, umpilenkki, liima, väkäset...) laskisi raudan irtoamisen riskiä selkeästi. Pohja sinänsä näytti olevan kunnossa ja on kestänyt toistakymmentä kilometriä hiihtoa tämän jälkeenkin.

Samaa mielrä. Pohja on kuvassa täysin ehjä. Nuot pohjan sisään menevät suorat tapit eivät vaan kestä ulosvetoa rajattomasti. Rauta luultavasti valetaan pohjan kanssa yhtä aikaa. Mutka tai umpilenkki ei tulisi ulos valusta, kuten suorat tapit tekevät.

[Pepi]

Katsokaapa tarkemmin. Ehjässä monossa on raudasta ollut näkyvissä vain suora poikittainen osa. "Olkapäät" on valettu pohjan sisään. Suoralla vedolla se ei pohjan pettämättä ulos lähde. Kuvassa reikien ympäristöt ovat pahoin murtuneet.

[rar]

Silläkin varalla että ruokin trollia, joka on nähnyt kuvan internetissä ja siitä kertoo, miten asiat ovat, niin jatkan vastaamista. Otaksun, että näillä kommenteilla on ainakin retkeilyakateemista merkitystä, toivottavasti myös ajatuksia vaelluksille.

Lyhyt tiivistys: Monon pohja ei ole "huonoa ainetta" eivätkä pohjat "pahoin murtuneet". Tottakai pohjan kumi joustaa, ehkä hieman repeääkin, kun rauta irtoaa, mutta se on kumille ominaista. U-rauta sen sijaan on huonosti suunniteltu ja siihen puuttumalla olisi helppo välttää tämänkaltainen monon hajoaminen.

Pidemmästi: Vastaan siis oman kokemukseni perusteella, alle viikko sitten minulla irtosi samalla tavoin kärkirauta. Olin kuullut asiasta huhuja, mutta pidin rakennetta tätä ennen varsin kestävänä enkä kiinnittänyt asiaan huomiota. Omissa monoissani kärkiraudasta on näkyvissä suora tappi, joka menee 8 mm leveään kumiharjanteeseen. Jos raudan paksuus on 3 mm, kummallekin puolelle jää siis noin 2-3 mm kumia. Kumi on - kuten suunniteltu - pehmeää, jotta monoilla voi myös kävellä. Myös ehjässä monossa harjannetta voi varsin pienellä voimalla taivuttaa sivusuunnassa niin, että ensimmäinen mutka näkyy. Tätä voi kokeilla kotioloissa vaikka taivuttamalla auton 2 mm paksua mattoa. Jos kumi vaihdettaisiin kovempaan materiaaliin, pohja olisi liukkaampi. Se voisi myös muuttua hauraammaksi kovassa pakkasessa.

Rikkoutuneessa monossa on toisen reiän ympärillä parin-kolmen mm halkeama. Toinen reikä on ehjä. Molemmat ovat hieman soikeat. Epäselvää on, ovatko halkeama ja soikeus tullut irtoamisen yhteydessä vai siinä, kun rautaa moukaroitiin takaisin. Muuten pohjat ovat hyvässä kunnossa.

Suoralla vedolla se ei pohjan pettämättä ulos lähde. Kuvassa reikien ympäristöt ovat pahoin murtuneet.

Tästä olen samaa mieltä osittain. Suoralla vedollakin rauta lähtee ulos, sillä kumi joustaa. Voimaa toki tarvitaan. Lisäksi vaellushiihdossa tulee väistämättä myös muunlaisia voimia, kiertämistä, auraamista, kanttaamista, kääntymistä, työntöä jne. Omassa tapauksessani todennäköisesti liike suuntautui nopeasti alas ja kiertäen, jolloin rauta pääsi vääntymään irti. Olin siis hiihtämässä tasaisella. Kiersin vasemmalta ohi lumimöykkyä, kun oikea suksi osui poikittaiseen, alaspäin viistoon koivuun. Suksi liukui vasemmalle alaviistoon ja itse kaadun koivun päälle istuma-asentoon. Suksi ei juuttunut mihinkään kiinni. Kärkilenkki irtosi oikeasta suksesta. Siteet ja sukset näyttäisivät olevan kunnossa. Myöskään jalkaan ei tullut mitään. Minun painoni rinkan kanssa lieni tuolloin noin 100 kg.

Irroitin nyt vielä vaurioituneesta monosta U-raudan. Vasta nyt huomasin, että siinä on pienet väkäset raudan päässä, mutta vain noin 2 mm syvät. Näkyvät myös tuossa instagram-kuvassa. U-rauta uppoaa pituussuunnassa monon sisään vain 3 cm. Kerran irronnut rauta irtosi vähällä voimalla monosta uudestaan. Helpoin tapa estää nämä haverit olisi muuttaa kärkirauta toisenlaiseksi. Jos rauta olisi umpisilmukka tai päässä olisi sivuille/sisään taitetut mutkat, tai pidempi u-lenkki tms. irtoaminen tulisi kertaluokkaa vaikeammaksi. Toki sen silloinkin voisi saada irti, mutta irrottava voima pitäisi olla huomattavan suuri. Tätä taas voi kokeilla vetää/työntää tunkin pehmustuskumin läpi naulaa poikittain.

En aio tästä huolimatta vaihtaa pois BC-monoista, mutta edellämainittu epoksiliima voisi olla hyvä lisä hätäkorjaukseen, jos vain pääsee lämpimään riittävän pitkäksi aikaa. Joustava irtoremmi Esim. tällainen pelasti tilanteen tällä kertaa siksi aikaa, kun pääsimme helpompaan maastoon.

[omat polut]

Kovapohjaisissa latumonoissa raudat pysyvät erittäin hyvin kiinni. Minulla on ainakin kahdet ihan loppuun käytetyt monot, kärkimuovi poikkipienan päistä melkein pois kulunut, silti pienat tukevasti kiinni.

[Pate Teikka]

Kovapohjaisissa latumonoissa raudat pysyvät erittäin hyvin kiinni. Minulla on ainakin kahdet ihan loppuun käytetyt monot, kärkimuovi poikkipienan päistä melkein pois kulunut, silti pienat tukevasti kiinni.

Kyllä mulla irtosi rauta Salomonin paljon käytetyistä baanamonoista. Ja se rauta ei ollut U-rauta, vaan suora tappi. Sen korjaaminen oli mahdotonta.

[akallio]

Olisiko niin, että raudat asennetaan paikalleen vasta kun pohja on valettu, esim. kun se yhä on vähän kuuma ja pehmeä. Se olisi varmastikin valmistuksen kannalta helpompaa ja halvempaa. Siksi raudan pitää olla sellainen, että sen saa kohtuullisen helposti työnnettyä paikalleen. Sitten on vähän tehty rakennetta, joka estää sitä tulemasta toiseen suuntaan.

Käytössä rautaan kohdistuu lähinnä voimia alaspäin, hiihtopotkussa päkiä on suksea vasten ja voima ei välity raudan kautta. Lapinkäännöksissä ja muissa suksien viskelyssä ollaan raudan varassa. Se olisikin komeaa, kun tunturin kupeessa tekee näyttävän lapinkäännöksen ja suksi lentää kaaressa alarinteeseen.

[luuppi]

Eras maahantuoja kertoi, etta monopareja saatiin vain puolet pyydetysta maarasta ja syyna oli nimenomaan Ukrainan sodan vaikutus pohjissa kaytettavien materiaalien saatavuuteen. En nyt lahde asiaa sen pidemmalle puimaan merkkien valilla, koska tieto oli varmaankin vain keskustelijoiden valille tarkoitettu.

Mutta tuo akallion yo. "arvaus" valmistustekniikasta ja materiaalien vaihtuminen voi(si) olla jonkinlainen viite siihen, miksi mono/side yhdistelmat, jotka ovat olleet junan-vessa luokkaa toimivuudeltaan ja luotettavuudeltaan, ovat saaneet lisaa ehhh sanoisinko varianssia.
- itse en paremmastakaan tieda, enka aio vaihtaa, mutta korjausmahdollisuuteen olen tehnyt pienehkon investoinnin. Tila jonka se vie on merkittavampi, mutta saahan niilla sidottua mita vaan, tarvittaessa, tiukasti paikalleen... tosi toimien puutteessa