Kumpi noista reiteistä on järkevämpi kiipemäiseen?
Vai onko vielä parempia reittejä.
Piirsin tuohon kuvaan vaihtoehdot.
Kuva reiteistä
Kovddoskaisille kiipeäminen
Nousin joskus kaakosta muutaman nuoren kanssa, mutta pikeminkin kurua kuin harjannetta pitkin (vähän loivempaa). Nousemisesta ei ole erikoista mielikuvaa, joten kai se käypä reitti oli. Tosin silloin 30 vuotta sitten kävi mikä vain. Muista rinteistä en tiedä.
Tasanne Urttashotellin yläpuolella (lampi 816,2) oli hieno paikka. Vasoma-aikaan Bihčosnjunnin alueelle ei taida olla asiallista mennä.
Tasanne Urttashotellin yläpuolella (lampi 816,2) oli hieno paikka. Vasoma-aikaan Bihčosnjunnin alueelle ei taida olla asiallista mennä.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
-
Tunnelivaeltaja
- Viestit: 267
- Liittynyt: 16 Kesä 2006 18:38
- Paikkakunta: Espoo
Olen käynyt Kovddoskaisin huipulla kahdesti, 1993 ja 2017. Molemmilla kerroilla nousin suurin piirtein tuota läntistä reittä. Nousu Hevgecahcasta tunturin harjanteelle on louhikkoinen, mutta itse harjanteella on kivikon ohella myös helppokulkuista turvemaata. Itäistä reittiäsi en ole kokeillut. 975-980 metrin kohdalla puron varressa on jonkinlainen jyrkänne, mutta sen pystyy todennäköisesti kiertämään pohjoispuolelta. Karttapaikan maastokartan ja ilmakuvien perusteella siellä näyttäisi olevan tavanomainen louhikkorinne, jonka jyrkkyys on enimmillään 25-30 astetta 960-1000 metrin välillä. Siitä luulisi pääsevän ylös ilman erityisiä ongelmia, mutta kokeilemallahan se selviää. (Pepin mukaan siis onnistui).
Veikkaan että huipulle pääsee myös nousemalla suoraviivaisesti Kovddoskaisin lounaisrinnettä kohti järveä 1163. Tämäkin rinne on kartan mukaan jyrkimmillään reilut 25 astetta 1080 ja 1140 metrin välillä, eikä ilmakuva paljasta erityisiä ikävyyksiä; kivistä toki. Tästä oli itselläni tarkoitus mennä ylös v. 2007, mutta yritys tyssäsi huonoon säähän jo paljon ennen jyrkimmän osuuden alkua.
Veikkaan että huipulle pääsee myös nousemalla suoraviivaisesti Kovddoskaisin lounaisrinnettä kohti järveä 1163. Tämäkin rinne on kartan mukaan jyrkimmillään reilut 25 astetta 1080 ja 1140 metrin välillä, eikä ilmakuva paljasta erityisiä ikävyyksiä; kivistä toki. Tästä oli itselläni tarkoitus mennä ylös v. 2007, mutta yritys tyssäsi huonoon säähän jo paljon ennen jyrkimmän osuuden alkua.
Tuo itäinen on helpompi koska vähemmän matkaa kivikkoa. Molemmista olen mennyt, tosin idästä Pihcosjunnin kautta.
Molemmista pääsee. Tai menee itäistä ylös ja läntistä alas (tai toisin päin) riippuen minne on jatkamassa.
Esim länsireittiä alas jos Haltille menossa sillä Marfejoessa on kiva putous tai jos menossa Urtasvaaran päälle.
Molemmista pääsee. Tai menee itäistä ylös ja läntistä alas (tai toisin päin) riippuen minne on jatkamassa.
Esim länsireittiä alas jos Haltille menossa sillä Marfejoessa on kiva putous tai jos menossa Urtasvaaran päälle.
Kävin tämän itäistä reittiä 19.8.
Sattui hieno sää ja aurinko paistoi
Siellä oli ns. kaksi huippua. Kumpi noista on se korkein. Kävin molemmat ja se viimeisin ainakin GPS perusteella oli korkeampi hieman.
Palasin siis alas ja sitten sen jälkeen läntistä väliä Kovddoskaisin vasenta sivua jatkoin ison repun kanssa ja näin pääsin Pitsusjärven yläpuolelle. Tuo oli hieno reitti.
Sattui hieno sää ja aurinko paistoi
Siellä oli ns. kaksi huippua. Kumpi noista on se korkein. Kävin molemmat ja se viimeisin ainakin GPS perusteella oli korkeampi hieman.
Palasin siis alas ja sitten sen jälkeen läntistä väliä Kovddoskaisin vasenta sivua jatkoin ison repun kanssa ja näin pääsin Pitsusjärven yläpuolelle. Tuo oli hieno reitti.