Täsmälleen sama pätee avokanootteihinkin.Setämies kirjoitti:Suosittelen Valleyn Nordkappia, on legenda ja hyvästä syystä!jatta kirjoitti:suositelkaa aloittelijalle kajakkia. Toiveissa olisi ettei olisi kovin "kiikkerä" eli pohjanmuoto saisi olla mahdollisimman tasainen.
Kannattaa unohtaa ne tasapohjaiset suksiboksit alkuunsa (alkuvakaa), ellei aio meloa vain tyynellä säällä. Pieni kiikkeryys(loppuvakaa) on hyvästä aallokossa, tasapainon hoitaa lantio ja kajakki rullaa alla ja leikkaa aallon, tasapohjainen keikkuu aalloilla kuin pullonkorkki. Makuasiahan tämä tietenkin on, mutta melontaseurassa pääsee kokeilemaan eri tyyppisiä. Oman makuni mukaan kajakissa pitää olla enemmän loppuvakautta kuin alkuvakautta, niin aallokossa melominen on nautinnollista.
Näin noin viikko sitten erään kanoottivuokraajan avokanoottikalustoa. Se oli todella huonokuntoista: Alunperin tasapohjaiset kanootit olivat pitkittäissuunnassa mutkilla ja poikittaissuunnassa isoilla lommoilla satojen ronskien, raskaassa lastissa tapahtuneiden kivien ylitysten ja rantautumisten seurauksena. Ne eivät voi tuntua (ainakaan enää eikä varmaan alunperinkään) hyviltä kenenkään mielestä. Vieressä oli meloja, jotka olivat halvimpia mahdollisia. Ne olivat lisäksi niin pitkiä, että ne soveltuvat korkeintaan koviin koskiin, kun tarvitaan ulottuvuutta ja paljon voimaa. Silloinkin melojan olisi syytä olla mieluummin kaksimetrinen tai yli sen. Virtaamattomassa ja sileässä vedessä nuo tuntuvat varmaankin keskimittaisen melojan käsissä todella kammottavilta. Valitettavasti tilanne on usein juuri tämä: Kunnollisia avokanootteja ja meloja ei kovin helposti saa käyttöönsä vuokraajilta eikä monilta seuroiltakaan.
Hyvää alkuvakautta arvostaa varmaankin aluksi, mutta itse asiassa pienempään alkuvakauteen eli "kiikkeryyteen" tottuu varsin nopeasti ja jatkossa muita ominaisuuksia arvostaa varmasti enemmän.
