Hiihtovaellus Pältsan ja Barraksen pakeille

[Hattu]

Tervehdys!

Suunnitelmissa on tehdä reilun viikon mittainen hiihtovaellus Kilpisjärveltä kolmen valtakunnan rajapyykin kautta Gappohyttalle ja sieltä Pältsastuganin kautta takaisin Kilpparille. Retkikuntaan kuuluu kolme enemmän ja vähemmän kokenutta kaverusta. Lähtö maastoon on joskus pääsiäisenä, eli 20.4. tienoilla. Tarkoitus on hiihdellä leppoisia 10-15km päivämatkoja. Pääasiassa yöpymiset on varmasti tuvissa, mutta teltta on myös mukana. Myös pieni ideanpoikanen lumiluolassa yöpymisestä on itämässä.

Mielessä on kovasti kysymyksiä. Otan kaikki näkemykset ilolla vastaan. Mietin mm. onko tuolla vieläkään muodostunut lumeen kantavia kerroksia vai upottaako lumi kovasti? Entä onkohan suurta merkitystä kiertääkö tuon reitin vasta- vai myötäpäivään? Entä miten paljon tuolla mahtaa olla valmiita uria ja liikennettä tuohon aikaan? Entä saako Norjan puolen tupiin avaimia muualta kuin Kilpparin tullista? Ja mites lumivyöryt: onko tuolla jotain paikkoja, joita tulee erityisesti varoa vyöryjen suhteen? Pältsan ja Barraksen huiputuskin kiinnostaa jos säät siihen suosivat. Tätä varten on harkinnassa ottaa lumikengät matkaan (osin myös varakalustoksi mahdollisen varusterikon varalle). Onko tuolla jotain luottopaikkaa, jossa lunta nietostuu otollisesti lumiluolaa ajatellen? Näihin mietteisiin otan mieluusti näkemyksiä vastaan. Ja toki jos jotain muuta mainittavaa tulee mieleen, niin kirjoita toki vastaus

Kiitos jo etukäteen!

[tst]

Aikanaan kun tultiin Pältsalta takaisin niin ohittaessamme 1267 m kukkulaa etelän puolelta niin alueella varmaankin kymmeniä reissuja tehnyt retken vetäjä sanoi, että nato joukot tekevät alhaalla olevaan laaksoon lumiluolia ja että sinne tulisi talven mittaan kymmeniä metrejä lunta. Uskomattomalta tuntui silloin enkä vieläkään jaksa uskoa tuohon määrään, mutta eiköhän tuolta löydy riittävästi lunta. https://www.hitta.se/kartan?s=2d733d21 EDIT Voisiko tuolta kohtaa näkyä Norjan puolelle johonkin sopivaan laaksokattilaan sillä eihän Ruotsi kuulu Natoon? Eipä tästä sitten mitään apuja jäänyt, mutta onhan tuosta tovi jo vierähtänytkin eli melkein 30 v.

[TREKKING]

Välttämättä ei kannata mennä rinteille, jos lumiturvallisuus on vieras asia, se näyttää varoitussivusto melko punertavalta näihin aikoihin....
http://www.varsom.no/snoskredvarsling/

Tuolta näytti Paras kolmisen vuotta sitten samoihin aikoihin.


Oma pikku reissu oli tuollainen:
http://trekking.omablogi.fi/vaellukset/ ... lpisjarvi/

Tampattua jälkeä oli Goldajärvelle saakka, mutta silloin avotunturi kantoi melko hyvin.

[Hattu]

Lumiturvallisuudesta on kyllä tietoa jonkin verran. Mutta käytönnön kokemuksen puuttuessa on kyllä aika varovainen olo. Huipun suuntaan kääntyy sukset varmastikin vain jos kelit ovat kohdallaan ja vyöryherkkyydestä on saatavissa jonkinlainen varmuus paikan päällä. Eikä sitä mitään pakkoa ole huipulle asti mennä, jos vaikka jonnekin ylemmälle hyllylle kapuaisi.

Tuo Isdalen kiinnostaa myös. Sinne näyttäysi ainakin laakson nimen sekä kartan perusteella kertyvän lunta. Mutta voi olla, ettei tämän reissun puitteissa tule sinne lähdettyä. Tuonne Pältsan viereiseen "kattilaan" 702 lutakon suuntaan onkin alustavia suunnitelmia mennä.

[TREKKING]

Meille suomalaisillehan tuo lumiturvallisuus on melko vieras asia, kun ei täällä tasangoilla sellaisesta juurikaan tarvitse mitään tietää.
Tuli vain asiayhteydestä nyt mieleen, että se yksi niistä alkutalvesta hautautuneista suomalaisista lienee vieläkin esiin kaivamatta ja odottelee kevättä siinä parisenkymmentä kilometriä Barraksesta länteen....

[hannes]

Sitten kun lumet sulailee vähän , tulee Parakselle jäinen pinta. Ilman jäärautoja saattaa olla aikamoinen lasku alas jos lipsahtaa. Paras on jyrkkärinteinen.

Kuokkimajärveltä( tai Goldahytteltäkin) suoraan Pältsan tuvalle oli minulle tuskien taival.Tosin varusteet olivat huonot - no nousu kelkkareittiä oli raskas ja lopun lasku pirullinen. Gappohyteltä sen sijaan toisella kertaa Pältsalle oli mukava mennä.
Pältsalta laivarantaankin jäi kesällä epämiellyttävänä muistona - ehkä kovalla tuulella oli osuutensa.

[Hattu]

Nimenomaan tuo Golddaluokta - Pältsastugan väli mietityttää eniten. Nousua ja laskua näyttä olevan molempiin suuntiin. Mutta ehkä Pältsalta Kipllarille päin on enemmän laskua. Ja jää tuo alun rykäisy ylös jänkhälle suorittamatta. Ja jotenkin olen uskotellut itselleni, että maisemat muuttuvat vastapäivään kiertäen jotenkin kivemmalla tavalla

Onkohan tuolla reitillä (Golddaluokta - Barras - Pältsan) jotain kartassa huonosti näkyviä hyllyjä tai muita ahkiovaeltajalle helvetillisiä maaston pienipiirteisiä yllätyksiä joissa tuhraantuu aikaa ja hyvää fiilistä?

Ja nyt kun taas muistin, niin onko tuo seutu sellaista, että kannattaisi ottaa kaira ja pilkkivehkeet mukaan?

Tuo Barraksen viimeinen huippu on kyllä sen verran jyrkkä, että aika hyvä tuuri pitää olla, että sinne asti mennään. Tuo noin tonnissa oleva hylly sen sijaan näyttää olevan ihan mahdollinen. Eikä näytä rinteen kulma vyöryherkältä Gappohyttan suunnalta sinne hyllyn suuntaan.

Juoksavátnjunnin holleilta näyttäisi olevan mahdollisen jyrkkyinen kohta nousta Moskángáisin päälle. Siellä olis tasaisempaa vähän katsella maisemia jos hyllyn päälle vain pääsee. Mutta saas nähdä. Voi olla että tyydytään ihastelemaan maisemia alakulmasta

[hannes]

Vastapäivään menoa minäkin tarkoitin kertoessani "myötäpäiväreitin " tuskaisuudesta, taisi vaan tulla epäselvästi ilmaistuksi.
Kannattaa lukea karttaa kunnolla vaikkapa jos menee Goldalta Gapolle. Muistelen että meillä tuli paikoin vaikeuksia jyrkkien, vaikka ei syvien kohtien kanssa. Ei tarvi olla iso syvänne , jyrkkäseinämäinen vain niin siitä ei ahkiolla pääse.

Tai tarkoittamani syvänne lienee paremmin halkeama tai repeämä kalliossa!

[Hattu]

Juuri tuollaisia jyrkkäseinäisiä pieniä laskuja ja nousuja tarkoitin. Pitääpä vilkaista tarkemmin karttoja vielä tuolta väliltä.

[kasperi]

Joskus hiihtelin reitin -Kilpisjärvi-Koltaluokta-Pältsastugan-Gappohytta-Kuohkimajärvi-Kilpisjärvi. Pältsanille kipuaminen ahkion kanssa oli lämmintä hommaa, mutta siinä ne pahimmat ylämäet sitten olikin. Toisaalta Pältsalta Kilpparin suuntaan on myös melko julma nousu heti alkuun. Pältsalta sitten hiihtikin helpossa päivässä takaisin Kilpparille.

[tst]

Ainakin Norjan puolelta löytyy korkeuskäyrä: https://www.norgeskart.no/#!/?zoom=11&l ... =1005,1015

Ei tainnut linkittyä, mutta menystä höydeprofil ja siihen lähtö- ja tulopiste niin piirtää korkeusprofiilin.

[hannes]

Meillä oli 100000 mittakaavan kartta, siiinähän ei pieniä vajoamia näe.

[tst]

Tässä suoran reitin korkeusprofiili Gappohytta-Paras. https://wps.geonorge.no/res/5403159586520957.png

[Hattu]

Norjalaisilla on kyllä aika kivoja karttapohjaisia palveluita tarjolla. Täällä näkee kivasti rinteiden jyrkkyyksiä:

https://temakart.nve.no/link/?link=bratthet

Vaikka Barras on jyrkkä piirteissään, niin tuonne tonnin hyllylle näyttäisi olevan lumivyöryjä ajatellen suhteellisen turvallinen reitti. Ruotsalaisilla on vastaava palvelu täällä:

http://www.lavinprognoser.se/en

Kun nyt muistan, niin kiitos tässä vaiheessa kaikille kommentoijille!

[TREKKING]

Noista rotkoista oli puhe, taisi olla tuo Indre Skjærdalen joka on alapäästään ahkion kanssa ylittämätön paikka, kannattaa mennä alimmillaan karttaan merkityn Golda-Gappo -polun kohdalta, tai jopa parisataa metriä ylempää jos menee sitä reittiä.

Edit: Ja Siitä Goldajärvelle (tai päinvastoin) kannattaa mennä hiukan loivempaa linjaa, ei kannata kiertää Goldahaugenin yläpuolelta, missä kesäpolku on.