Jääturvallisuusvarustus potkukelkalla?

[akuusist]

Alkoi mietityttää jo hetken aikaa jäällä potkukelkkailleena että olisiko järkevä kuljettaa jotain lisäturvavarustetta normaalien jääsauvan, naskalien ja kuivien vaihtovaatteiden lisäksi.
Voisin harjoitella nyt kun on jäänreunoja hyvin saatavilla. Vähentäisi vaivaa jos joku osaisi kertoa että näinhän on saaristossa aina menetelty, tai että tää on kokeiltu ja huonoksi todettu.
Yleisesti ottaen tarvitaan luotettava plan B, sitten kun on ollut tyhmä ja tipahtanut avantoon.

Perusongelma kelkalla (ja suksilla) liikuttaessa on se että laite kantaa niin hyvin ettei avantoon tipahtaessa normaali plan B, eli ryömintä tulojälkiä takaisin ole yhtä helppoa kuin kävellessä. Kulkija voi päästä liian pitkälle liian heikoille jäille ennenkuin tipahtaa.

Tähän mennessä olen varautunut seuraavasti:
1) Kiinnostus jääoloihin. Suurempi varovaisuus ja hereilläolo kuin luistellessa.
2) Kuivapuku kun jäät arveluttavat. Luistellessa liikeradat on sellaiset että se on oikeastaan hyvin mukava. Kelkkailun liikeratoihin se ei yhtä mukavasti taivu. Sitäpaitsi kelkalla hikoilen aikalailla enemmän jo retkivauhdissa.
3) Jos epäilyttää, kokeilen joko jääsauvalla, tai joissain tapauksissa kävelen, kelkkaan painoani nojaamatta. Tällöin voi kevätjäillä mennä vaikka jalka läpi loppuosan miehestä jäädessä kelkan varaan jäälle.
4) Jos on epävarmat sileät jäät, menen luistimilla. Lopputalvesta on kuitenkin merellä usein epätasaisia jäitä joilla luistelu on hankalaa mutta kelkkailu sujuisi hyvin.

Tähän asti on näillä menty hyvällä menestyksellä mutta sehän ei ole tae tulevasta.
Mikään näistä ei ole minusta kunnollinen plan B. Ennakoivia toimia. Eivät vastaa kysymykseen: mitä jos kuitenkin?

Osaava kaveri hyvällä turvavälillä on varma ratkaisu muttei aina saatavilla.
Pitkä seiväs on kai yksi mahdollisuus? Kelkalla se kulkisi suht helposti.
Joitain kellukkeita voisi ajatella myös?
Tai sitten on parasta olla kantamatta mitään lisää ja panostaa vain taitoon. Taito ja varusteet eivät tietenkään ole toisensa poissulkevia.

[sahamies]

Järkevää pohdiskelua tuossa, näitä ohjeita noudattaen hukkumiskuolemat vähenisivät tuntuvasti.
Kuitenkin kiire, potkukelkan puute ja uhkarohkeus päällimmäisinä syinä jättävät varjoonsa turvallisuuden huomioimisen.
Joku kiinteästi kelkkaan liitetty kelluke joka pitäisi pinnalla kelkan ja miehen, olisi myös hyvä olla matkassa.

[veeäm]

Kuivapuku. Aina kun vähänkään epäilystä jäistä.

Mikä tuo pukusi on? Mulla on Ursuitin pelastuspukuja kaksin kappalein, toinen tavallinen päällipuku ja toinen ohut välipuku. Välipuku, mps, hengittää varsin hyvin ja on ohuutensa vuoksi paljon viileämpi kun normaali malli.

Kalastushommiin nuo on hommattu, mutta mps:ää tulee käytettyä jäällä muutenkin. Myönnän kyllä, että potkukelkkailusta en tiedä mitään...

[omat polut]

Aloittajalla ihan riittävät varautumiset, tärkeintä on tosiaan olla aistit valppaina ja tarvittaessa koetella jääsauvalla, paikallistuntemus myös avainasemassa. Mitkään kellukkeet ei auta, koska ongelma on juuri tuo heikon jään murtaminen, välikuivapuku hyvä henkivakuutus, ei hypotermia korjaa heti pois kuleksimasta.

[akuusist]

Kuivapukuni on Ursuitin pällikerroskuivapuku. Nivusten hikoilu ja hiertyminen on joskus ongelma tuolla kelkkaillessa. Pitääkin lainata MPS välipukua (tiedän jo mistä saan) ja kokeilla.

Ja vaikka tuossa kyselin hyväksi koettuja vanhoja keinoja niin saa mielellään heittää myös testaamattomia ideoita. Harjoittelun teen tietenkin kuivapuvun ja kaverin kanssa rannassa eli voi kokeilla mitä vaan.

[sahamies]

https://sfnet.harrastus.kalastus.narkiv ... otkukelkka

Tuollainen kelluva ja hyvin jäälle takaisin nouseva potkukelkka oli 13 vuotta sitten esittelyssä tv:ssä.
Näppärä mies tekee helposti itsekin tuollaisen, suunnitteluapua varmaan löytyy kyselemällä.



Toisen mallinen tässä http://www.clbatcenter.fi/ponttoonikelkka.html

[omat polut]

^Hyvä esimerkki siitä minkälaisiin järjettömyyksiin korostunut turva-ajattelu johtaa. Kuivapuku on jo huippuvarustelua jäälläliikkumisessa, kaikki siitä yli overkill. Ite vedän edelleen luomuna, joskus riskikeleillä tuo puvun hankkiminen käynyt mielessä, ehkä kuitenkin mieluummin jättää sitten menemättä kuin rupee tommosten kanssa sokkaamaan.

[Metsän Omena]

Perusongelma kelkalla liikuttaessa on se että laite kantaa niin hyvin ettei avantoon tipahtaessa normaali plan B, eli ryömintä tulojälkiä takaisin ole yhtä helppoa kuin kävellessä. Kulkija voi päästä liian pitkälle liian heikoille jäille ennenkuin tipahtaa.

Täälläpäin merellä murrettuja väyliä ja heikkoja kapeikkoja on perinteisesti ylitetty tikkaiden avulla. Nyttemmin alumiinitikkaiden. Niiden kanssa on myös käyty heikoilla jäillä jos on pakko. Niillä saa jaettua painon laajalle alalle, niiden päällä voi maata ja liikkua. Keveinkin alumiinitikas on kuitenkin melko painava, tuuleen ottava ja etenkin tilaa vievä potkukelkkaillessa. - Kerran kohtasimme laajalla vuoristojäätiköllä huvittavalta näyttävän yksinkulkijan, joka oli etukäteen kamppaillut samantyyppisen ongelman kanssa; kuinka varmistaa yksin kulkunsa lumen peittämien railojen seassa. Hänellä oli tikasratkaisu. Ei kiipeämiseen tarkoitettuja alumiinitikkaita, vaan sen sijaan sähköasennuksessa käytettävät alumiinikannattimet ("kaapelitikas"). Niitä oli kaksi kappaletta, jotka olivat tasapainoisesti vaakatasossa X-muodossa lantiolle kiinnitettynä. Härvelin ymmärsi koska jokainen tippuminen olisi johtanut todennäköiseen kuolemaan. Yhden suoran kannattimen mukana kuljettaminen olisi potkukelkkaillessa tasaisella jäällä painon osalta helppoa, mutta sitä lienee vaikea sijoittaa kyytiin niin ettei potkuilu häiriinny. - Ehkä jotkin hyvin kevyet teleskooppitikkaat voisivat tulla kysymykseen. Pulaan joutuessa naksauttaisi avatut tikkaat jalaksiin poikkiteloin kiinni tarvittavaksi ajaksi tms.

[StefanG]

Sido istuimeen kiinni tarpeeksi iso tyhjä tonkka (30 litrainen?) joka kellutaa kelkan ja sinut jos menet jään läpi.

[Aaro]

Itse menen heikolle jäälle usein n 5m keksin (ohutta närettä) kanssa. Toiminut toistaiseksi vain ennaltaehkäisevästi joten märkäharjoittelua ei tehty. Ajatusta kehittäen:teleskooppiputki, jossa keskivaiheilla jotain jäähän pitoa antavaa (jäänaskalin tapaan). Kun humpsahtaa niin teleskooppi auki ja poikittain tulosuuntaan (vaihtoehtoisesti pitkittäin ) kantavuutta lisäämään. Sitten kepin keskikohdan pito-osaa hyväksikäyttäen (myös naskalit saattavat auttaa) vedetään ruumis kantavalle jäälle. Kuivat vaihtovaatteet vedenpitävässä repussa. Kellukkeesta kelkassa saattaa olla apua.

[honkamukka]

Itse menen heikolle jäälle usein n 5m keksin (ohutta närettä) kanssa. Toiminut toistaiseksi vain ennaltaehkäisevästi joten märkäharjoittelua ei tehty. Ajatusta kehittäen:teleskooppiputki, jossa keskivaiheilla jotain jäähän pitoa antavaa (jäänaskalin tapaan). Kun humpsahtaa niin teleskooppi auki ja poikittain tulosuuntaan (vaihtoehtoisesti pitkittäin ) kantavuutta lisäämään. Sitten kepin keskikohdan pito-osaa hyväksikäyttäen (myös naskalit saattavat auttaa) vedetään ruumis kantavalle jäälle. Kuivat vaihtovaatteet vedenpitävässä repussa. Kellukkeesta kelkassa saattaa olla apua.

Juuri noin aika pitkälle, mutta toivottavasti sitä ruumista ei tarvitse alkaa kiskomaan jään päälle. Itselläni on, tai oli aika paljon kokemusta jäillä liikkumisesta. Tosin jäillä mistä oli paikallis tuntemusta. Tuo keksi oli huonommilla jäillä kestovaruste. Potkukelkassa se kulki käsissä poikittain kelkan kahvojen päällä. Sillä pystyi kokeilemaan jään paksuutta useamman metrin päästä, mitä ei tavallisella jääpiikillä pysty tekemään. Alkutalven jäillä voi kelkan vantiksien äänestä päätellä jään paksuutta, mutta se vaatii sitä kokemusta. Samoin kirkkaan jään aikana pienistä railoista, halkemista näkee paksuuden.
On sitä venettäkin vantiksien päällä potkuteltu useamman kerran sulan äärelle. Sopivan kokoinen ja mallinen vene kulkee myös ilman sitä kelkkaakin, eli potkutellen kirkkaalla jäällä, mutta siinäkin täytyy tuo keksi olla vakiovarusteena.

Potkukelkalla pääsee kyllä niin heikoille jäille, että uintireisun koettaessa saattaa voimat loppua kesken. Itseäni en tuolla tavoin ole koskaan uittanut, mutta lähisukulaiseni odotteli avannossa apua puolisen tuntia, seisoen jalkaa vaihtaen kivenkärjen päällä, mihin mahtui vain jaloista toinen. Kelkka saattaa olla vielläkin siellä, jollei kukaan ole saanut sitä pyytöönsä. Lähinaapurilla ei ollut yhtä hyvä tuuri, vaikka oli liki ikänsä kulkenut jäillä. Joten suosittelen jonkinasteistakin varovaisuutta ja pysyttelemään poissa ainakin yksin liikkuessa, epävarmoilta jäiltä ja varsinkin epävarmana liikkujana.

[veeäm]

Keksit ja muut vehkeet ovat täysin virattomia jos jäihin pudonnut ei niitä kylmyyden tai sen aiheuttaman shokkiefektin takia pysty käyttämään. Jo tästä syystä kuivapuvun antamaa lisäturvaa ja -aikaa ei voi liikaa korostaa. Ja se perhana vielä kelluttaakin... Tämän asian ketjun aloittaja toki on ymmärtänytkin.

[Metsän Omena]

Keksit ja muut vehkeet ovat täysin virattomia jos jäihin pudonnut ei niitä kylmyyden tai sen aiheuttaman shokkiefektin takia pysty käyttämään. Jo tästä syystä kuivapuvun antamaa lisäturvaa ja -aikaa ei voi liikaa korostaa. Ja se perhana vielä kelluttaakin... Tämän asian ketjun aloittaja toki on ymmärtänytkin.

Alpo kai kysyi vinkkejä siihen miten päästä takaisin jalkamiestä kantavalle jäälle, kun on jo kulkeuduttu pitkälle sitä heikommille jäille. Kuivapuku ylläpitää jonkin aikaa toimintakyvyn, muttei senkään avulla pitkään jaksa jos alinomaan joutuu rikkomaan edestään jäätä kun se ei edes makuullaan kanna.

[omat polut]

^Jep, kuten aik. totesin jos on kuivpuku käytössä niin homma hallussa. Kelluketta voi olla juuri senverran ettei kelkka uppoa ja mene hankalaksi naaraamiseksi. Muuten kaikenlaisista härpäkkäistä yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä.

[honkamukka]

Onko teistä kukaan kokeillut tuon keksin toimivuutta. Sinähän on terävä piikki vaikka jään paksuuden kokeiluun ja reilun kokoinen väkänen vinkkeliin rungosta. Kyllä sillä kuivapukuvarusteinen hetken vetelee itseään kantavalle jäälle ja sen varassa voi ryömiäkin.
Itse olen keksillä vedellyt venettä yhteensä erinäisiä kilometrejä jään läpi, kun on vain tarvinnut mennä.