Jääturvallisuusvarustus potkukelkalla?

[dailymail]

IS: surullinen koiraturma Lapissa....

[Aaro]

IS: surullinen koiraturma Lapissa....

Tuohan on pahin skenaario jolla ihminenkin voi mennä jään läpi. Tilanne vain pahenee jos menee kelkalla ja pahinta jos suksilla, joita vaikea saada irti. Saapas ja eräside varmaan helpompi kuin mono ja nykyiset rotanloukut. Varokaa lämpimillä keväthangilla jokia pitkin meneviä kelkan jälkiä. Kerran epäilyttävää Vierihaaraa ylittäessämme otimme pitkän koivun rangan turvaksemme.

[honkamukka]

^^
Ilmeisesti kyseessä oli uroskoira, jonka mahanaluskynnys estää jäistä nousun. Hyväkuntoinen ja tuon tyyppinen narttukoira pääsee kyllä jäistä ylös.

[omat polut]

^Tuossa oli se virta joka painoi koiran jäänreunan alle.

[honkamukka]

^
Ilmeisesti tuo ylöspääsyn este vaikutti siihen. Sivullinenhan ehti hälyttämään apua. Koira joka osaa liikkua luonnossa, ei myöskään jää tilanteen kehittymistä odottelemaan, vaan toimii sille ominaisin kyvyin.

Omat koirani olen opettanut varomaan heikkoja jäitä, eivätkä ole ainakaan vielä pudonneet.
Tuon uroskoirien jäistä selviytymiskykyyn vaikuttavista seikoista kuulin jo poikasena. Tiesin yhden ajokoiramiehen kuskaavan kahta asetta jänismettällä syysjäiden aikana. Vesistörikkaalla seudulla jänis, kuten kettukin vei usein ajon jäille. Metsästäjä ei halunnut katsella urospuolisen ajurinsa epätoivoista kamppailua jäissä, vaan hoiti asian tavallaan. Ilmeisesti oli kuitenkin joskus joutunut näkemään ja todennut tuon, ettei koiran mahan alla saa olla kynnyksiä. Nartun sileä alunen ei luo sellaista estettä, joten sillä on parempi mahdollisuus nousta ylös. Koira useimmiten tilanteessa yrittää paluujäljilleen, eli tulosuuntaansa. Varmaan tuollainen alkukantainen vaisto ohjurina.

Lehden jutustahan en tiedä muuta kuin mitä siitä oli luetavissa.

[Aaro]

^
Ilmeisesti tuo ylöspääsyn este vaikutti siihen. Sivullinenhan ehti hälyttämään apua. Koira joka osaa liikkua luonnossa, ei myöskään jää tilanteen kehittymistä odottelemaan, vaan toimii sille ominaisin kyvyin.

Omat koirani olen opettanut varomaan heikkoja jäitä, eivätkä ole ainakaan vielä pudonneet.
Tuon uroskoirien jäistä selviytymiskykyyn vaikuttavista seikoista kuulin jo poikasena. Tiesin yhden ajokoiramiehen kuskaavan kahta asetta jänismettällä syysjäiden aikana. Vesistörikkaalla seudulla jänis, kuten kettukin vei usein ajon jäille. Metsästäjä ei halunnut katsella urospuolisen ajurinsa epätoivoista kamppailua jäissä, vaan hoiti asian tavallaan. Ilmeisesti oli kuitenkin joskus joutunut näkemään ja todennut tuon, ettei koiran mahan alla saa olla kynnyksiä. Nartun sileä alunen ei luo sellaista estettä, joten sillä on parempi mahdollisuus nousta ylös. Koira useimmiten tilanteessa yrittää paluujäljilleen, eli tulosuuntaansa. Varmaan tuollainen alkukantainen vaisto ohjurina.

Lehden jutustahan en tiedä muuta kuin mitä siitä oli luetavissa.

Tuossa mökin edessä olevan saaren takaisessa salmessa muutama vuosi sitten putosi koira jäihin ja apuun mennyt isäntä. En tiedä oliko kumpikin uros mutta eivät selviytyneet.

[tst]

^Se oli ikävä juttu ja omalla tavallaan vierestä vietiin, kaksiosainen sukunimi alkoi L:llä. Tuollapäin on petollisia salmia jotka paikalliset tietävät, mutta esim. Rönnäsin venäläisvieraat moottorikelkka-ajeluillaan eivät. EDIT Kivien reunustat voivat olla myös pahoja paikkoja. Noilta Aaron vesiltä n. 15 km koilliseen on tuttuja paikkoja. Kerran mökki-isännän veljen poika touhusi eräässä salmessa juurikin kiven kyljessä ja jää petti eli hän muljahti veteen. Isänsä oli mukana ja veti hänet ylös. Puolen metrin päässä kivestä oli paksu teräsjää, mutta aurinko ja virtaukset olivat ohentaneet tuon kiven kyljen, onneksi ei ollut kova virtaus.

[oaivi]

Lapinkoirallemme tuli kuusivuotiaana jäällemenokammo. Mitään onnettomuutta tai vaaratilannetta ei ole koskaan sattunut, enkä totisesti ole sitä epävarmoille jäille vienyt, kun en itsekään mene.

Peltojen kantaville hangille koira tulee, ja toki pienialaisille jäillekin jos ei ole edellytyksiä tajuta olevansa jäällä. Yllättävän usein se kuitenkin älyää, että lumen alla on järvi eikä muu aukea. Silloin se iskee jarrut kiinni. Jopa kotipihamme umpeen jäätyvän pienen lammen se on viimeisten kolmen talven aikana joka kerta kiertänyt. Sitä ennen ei.

[Aaro]

Tänään opin meren jäästä uuden huomioitavan piirteen, joka pahimmillaan saattaa koskea myös ketjun aloittanutta kelkkailijaa. Tapasin jäällä mönkijällä pilkillä olleen kokeneen oloisen kulkijan. Sanoi käyneensä mönkijällä saaren takana avomeren jäällä. Joutunut perääntymään kun 35 cm jää oli edellisen päivän myrskyssä rikkoontunut lautoiksi ja lautat kallistelivat mönkijän alla. Ei ole kiva pulahtaa lauttojen väliin.

Helsingin edustalla on ollut nähtävissä tänäkin talvena kuinka pohjoistuuli on putsannut rikkoutunutta jääkenttää Tallinnan suuntaan. Pakkasella palaset jäätyvät yhteen, jos ei ole suuria laineita tai maininkeja, mutta ilmiötä kannattaa tarkailla avomeren jäällä.

[omat polut]

^Hesan/Espoon edustalla Tallinnan laivojen peräaallot lauttaannuttavat jäitä jatkuvasti, kannattaa tosiaan olla tarkkana.

[akuusist]

Kävin jäälle nousua treenaamassa ja kokeilemassa kuivapuvun pitävyyttä ja löysin yhden pienen uuden vuodon. Luulin ensin että oli joku pelastustehtävä merellä mutta kopteri taisikin kiertää vaan varmuuden vuoksi Espoon rantoja. Hieno ulkoilupäivä ja iso riski jäihin tippumisille. Piti katsoa että kopteri oli matkalla poispäin ettei kohta olla vinssaamassa ylös.

Samalla kokeilin ajatusta ohuelle jäälle noususta:
- Avannon reunasta kiinni
- Mukana kulkeva vesitiivis kelluttava reppu otetaan pois selästä
- Uintiasentoon ja nilkat repun päälle
- Nyt repun kannatellessa hyvin jalkoja liu'utaan hylkeenä jäälle
- Välitön jatko pari metriä ryömien
- Avantoon jäänyt reppu koukkaistaan jääsauvalla mukaan
Tämä tuntui paremmin toimivalta kuin aiemmat kokeilut riukujen kanssa. Jäälle pääsee nopeasti ja melko pitkälle aiheuttamatta painetta avannon reunaan. Jonkin verran motoriikkaa ja harjoitteluahan tuo vaatii, ja sopivan repun. Pitää kokeilla lisää.

[akuusist]

Onko teistä kukaan kokeillut tuon keksin toimivuutta. Sinähän on terävä piikki vaikka jään paksuuden kokeiluun ja reilun kokoinen väkänen vinkkeliin rungosta. Kyllä sillä kuivapukuvarusteinen hetken vetelee itseään kantavalle jäälle ja sen varassa voi ryömiäkin.
Itse olen keksillä vedellyt venettä yhteensä erinäisiä kilometrejä jään läpi, kun on vain tarvinnut mennä.

Tämä jäänyt vastaamatta. Jääsauvassani on sivupiikki ja kyllä sillä paljon paremmin vetelee itseään murtuvilla jäillä kuin naskaleilla. Naskalit ovat kiinni murtuvassa reunassa mutta keksi ulottuu ehjälle jäälle vaikka pituutta on vain puolitoista metriä.