Älypuhelin navigaattorina

[kepsilla]

Luulisin, että häiriölähettimet olisi paikallistettavissa, jos siihen vaan panostetaan.
Tosin voi olla jo tiedossa, mutta ei anneta tietoa julkisuuteen.

Sanovat häirintäpurskeiden olevan vaikeita paikallistaa koska ovat lyhyitä ja vaihtavat ominaisuuksiaan tiheästi. Sitäpaitsi ei ole mitään syytä olettaa niissä aidatuissa peltihalleissa mitään asiaan liittyvää olevan kun omistajat eivät ole sellaisesta ilmoittaneet...

Tuli vaan mieleen , että häirintäpurskeet tulevat kuitenkin GPS vastaanottotaajuudella ja mittaamalla ne useassa pisteessä samanaikaisesti voidaan mittausten perusteella haarukoida häiriölähettimien sijainti.
Itselläkin joskus tuli lenkillä GPS jälkeen muutaman kerran häiriö tien varressa olevan asunto-auton kohdalla, minkä oletin johtuneen autossa olevasta jammeri lähettimestä.

[kepsilla]

Tässä lainaus GPS häirinnästä wikipediasta:

GPS:n häirintä
GPS:n merkityksen kasvaessa sen häirinnästä ja harhauttamisesta tulee osa sodankäyntiä. Irakin sodassa 2003 yhdysvaltalaiset väittivät irakilaisten käytössä olevan Aviakonversijan (ven. ООО "Авиаконверсия") valmistamia venäläisiä GPS-häirintälähettimiä. Yhtiön johtaja Oleg Antonov kiisti asian AP:lle antamassaan haastattelussa. Laitteiden merkitystä kuvaa se, että yhdysvaltalaiset tuhosivat kuuden häirintäaseman laitteet, joista yhdet juuri häirittävän GPS:n avulla. ChipCenter.com:in asiantuntija Alex Mendelsohnin mukaan Aviakonversijan laitteet maksavat 40 000 dollaria ja kykenevät häiritsemään GPS:ää satojen kilometrien päähän. Aviakonversijan 1997 esittelemän GPS-häirintälaitteen ulostuloteho on neljä wattia, ja se kykenee torjumaan GPS-signaaleja 200 kilometrin päähän.lähde?

Erilaisia GPS-häirintälaitteita on ollut saatavilla maailmalla jo useita vuosia. GPS:n häirintä ja harhautus on väistettävissä muun muassa teknisillä vasta-aseilla, mutta ne lisäävät GPS-pohjaisten aseiden hintoja ja monimutkaistavat näiden aseiden käyttöä. Ensisijaisesti Irakissa kysymys oli 225 ja 450 kilon JDAM-ohjattujen pommien kyvystä ohjautua maaliinsa. Kalliimmat risteilyohjukset voivat hakeutua maaliinsa myös tutkan avulla.

GPS-ohjatut laitteet eivät tarvitse tutkaa, minkä vuoksi niiden hinta on murto-osa tutkalla varustettujen täsmäaseiden hinnasta. Etelä-Ossetiassa käytyjen taisteluiden aikana 2008 GPS-signaalia oli heikennetty siten, että venäläisten joukkojen saaman GPS-signaalin tarkkuus oli vain 300 m.[12]

Viittaa vahvasti itään, mutta lähetin voi olla kaukana.

[akuusist]

Oikea kompassi sovellus on laitteen ohjelmistossa valmiina, eikä Play kaupasta ladattu ties mikä sovellus.
Hölmöläinen kantaa vaan säkillä ohjelmia sisään!

Valistatko hölmöläistä mistä tuo oikea kompassisovellus löytyy. Ei ainakaan minulla kohdasta settings->apps

[seppo]

Siis android puhelin? Minulla on valmiiksi asennettuna ikonin "Työkalut" kohdalla.

[kepsilla]

Oikea kompassi sovellus on laitteen ohjelmistossa valmiina, eikä Play kaupasta ladattu ties mikä sovellus.
Hölmöläinen kantaa vaan säkillä ohjelmia sisään!

Valistatko hölmöläistä mistä tuo oikea kompassisovellus löytyy. Ei ainakaan minulla kohdasta settings->apps

Kaikissa puhelimissa ei sähköiseen kompassiin tarvittavaa anturia ja näin ollen sovellusta.
Ellei sovellusta ole valmiina, on todennäköistä, magnetometri puuttuu.

Kompassi toiminta voidaan myös tehdä GPS vastaanotosta liikkeessä, mutta sen toimivuus on sitten mitä on.

[tiku]

Vein sitten kännykompassien tutkinnan loppuun asti, 100 mittausta / sovellus, kalibrointi joka välissä. Siis erantokorjattu levykompassi vs. kännykän oma kompassityökalu vs. erantokorjattu Compass espengineer -sovellus.

Kännykän oma työkalu: keskimäärin -16° verrattuna levykompassiin, ei hyvä (ilmeisesti vertailukelpoinen ero olisi -6°, ks. myöhempi viesti erannosta; päivitin kuvalinkin sen mukaiseksi); keskihajonta 7,3, parempi kuin Compass-sovelluksessa; tulosvaihtelu 40°, ei hyvä.

Compass-sovellus: keskimäärin -2° verrattuna levykompassiin, hyvä; keskihajonta 11,6, huonompi kuin kännykän omassa työkalussa; tulosvaihtelu 66°, ei hyvä.

Kaavio:
Kompassikaavio_korjattu by phototiku, on Flickr

[tiku]

mistä tuo oikea kompassisovellus löytyy. Ei ainakaan minulla kohdasta settings->apps

Minun Samsungissa se on reunapaneelissa: Asetukset > Näyttö > Reunapaneelit käyttöön. Reunapaneelit-tekstistä avautuu paneelisäädöt. Sieltä Paneelit > Työkalut. Lopuksi Kompassi (tai muu viimeksi käytetty työkalu) aukeaa sitten reunasta keskelle pyyhkäisemällä oikealta tai vasemmalta ylhäältä sen mukaan kuin asetit kohdassa Kahva. Toimiakseen vaatii että Sijainti on päällä.

[kepsilla]

mistä tuo oikea kompassisovellus löytyy. Ei ainakaan minulla kohdasta settings->apps

Minun Samsungissa se on reunapaneelissa: Asetukset > Näyttö > Reunapaneelit käyttöön. Pitkä painallus Reunapaneelit-tekstiin avaa paneelisäädöt. Sieltä Paneelit > Työkalut. Lopuksi Kompassi (tai muu viimeksi käytetty työkalu) aukeaa sitten reunasta keskelle pyyhkäisemällä oikealta tai vasemmalta ylhäältä sen mukaan kuin asetit kohdassa Kahva. Toimiakseen vaatii että Sijainti on päällä.

Onkohan puhelimessasi magnetometria ollenkaan?
Jossain oli kommentoitu, että olisi tarkka sähköinen kompassi, mutta altis sähkömagneettisille häiriöille.

[tiku]

Varmaan on, koska se ilmoittaa mittaamiaan mikroteslalukemia.

[kepsilla]

Varmaan on, koska se ilmoittaa mittaamiaan mikroteslalukemia.

Katselin yhden magnetometrin datalehteä. Herkkyyttä ja erottelukykyä löytyy kyllä Suomen 50-60 uT (horisonttaali 10-15uT) magneettikentän mittaukseen.
Jos ajatellaan esim. kaiuttimen magneettikenttää 10 -1000mT , niin voi ymmärtää , millaisen häiriön tämä puhelimessakin oleva osa voi
aiheuttaa kompassi toimintaan, jos komponenttien sijoittelu on epäonnistunut.

[tiku]

Kun vertaan kompassityökalun lukemia esim. GPS Statuksen näyttämiin, näyttää aika selvältä, ettei se kompassityökalu tee automaattista erannonkorjausta, kuten oletin. Sellainen tuntuu kyllä oudolta, kun siinä ei myöskään ole asetusta, johon tuon korjauksen voisi tehdä manuaalisesti.

[Raato]

Kertokaas tietävät sisäisen kompassin (ei gps) toiminnasta laitteessa. Minulla on Suunnon kello ja sain sen kompassin sekaisin käyttämällä sen lähellä magneettia kompassinäytön aikana. Laite oli sillä lailla sekaisin, että paitsi suunnat niin myös laitteen mittaama kenttä tuntui olevan n. 70 astella kallellaan, eli kompassi näytti yhtään mitään lukemia vain 70 astetta kallistettuna.
Tavallinen kalibrointi ei onnistunut kuin vasta sitten kun tein sen monessa portaassa vähentäen kallistusta. Nyt olen vähän varovainen sen käytössä esim juomarepun kanssa jonka letku on kiinni rintaremmin magneetissa.

[KaukoAntero]

Näissä elektronisissa vehkeissä, kuten vaikkapa Suunnon rannelaitteissa on väistämättä jotain magnetoituvia osia. Ne ja niiden vaikutus pyritään toki suunnittelussa minimoimaan, mutta silti. Kompassianturin "näkemä" kenttä on sitten Maan magneettikentän ja laitteen osien muodostaman kentän summa. Kalibroinnissa laitteen oma kenttä mitataan ja sitten vähennetään kokonaiskentästä.

Jos tilanteessa tapahtuu iso muutos, vaikkapa niin, että laitteen kylkeen ilmestyy hetkeksi voimakas magneetti, saattaa kalibrointi olla haastavaa. Siinä sitten todennetaan algoritmin kehittäjän onnistuminen.

Toim. huom: Tässä on käytetty termiä "kalibrointi" oikeamman termin "viritys" tai "säätö" tms. sijasta. Metrologit ovat tarkkoja "kalibrointi" -termin sisällöstä. Sehän tarkoittaa oikeasti laitteen näyttämän vertaamista tunnettuun referenssiin.

Kauko

[diver]

Garminin koiratutkan kompassin kalibrointi ei tahdo onnistua esim. auton vieressä ja joskus on pitänyt jättää kännykkä vähän matkan päähän ennenkuin onnistuu.Sama vanhan Oregonin kanssa.

[StefanG]

Nyt olen vähän varovainen sen käytössä esim juomarepun kanssa jonka letku on kiinni rintaremmin magneetissa.

Eli taidan olla oikeassa siinä että olen välttänyt ostamasta mitään ulkoiluvarustetta missä magneetti jottei kompassi sekoaisi.