Muutamia vinkkejä miten parantaa kalansaantia vaelluksella
Kuulostaa helpolta, mutta en minä muista juuri koskaan tunteneeni vieheen raapivan pohjaa, suoraan se vain tahtoo sinne napata kiinni. Toiset osaa ja toiset ei, itse kuulun jälkimmäisiin.
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Voi myös kiinnittää kolmioleikariin puntin tai jonkin painon, esim. mutterin ohuella ja herkemmin katkeavalla siimanpätkällä. Se koluaa painavampana pohjaa ja leikarista n. 1 m:n päässä on uistin. Vähän värkkäämistä tosin, mutta tulee halvemmaksi. Kyllä joka reissulla jää uistimia pohjaan, se kuuluu kuvioon. Tosin voihan kalastaa pinnasta esim. kelluvalla nirhalla. http://static3.motonet.fi/img/4/4011780/500/4011780.jpg
Okei, eipä tuollainen alempana roikkuva lisäpaino ollut käynyt pienessä mielessäkään. On teillä osaajilla konstit monet. Tämä täytyy laittaa korvan taakse.
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Eiköhän aika yleistä ole se, että heiton jälkeen annetaan vieheen painua pohjaan ja sitten aletaan hissukseen kelata. Siinma tyypillisesti alkaa nostaa viehettä ylöspäin eikä se seuraa aivan pohjaa. Näin ainakin todistetusti saa kalaa, en tiedä onko sitten paras tapa, mutta parashan on usein hyvän pahin vihollinen.tst kirjoitti:Voi myös kiinnittää kolmioleikariin puntin tai jonkin painon, esim. mutterin ohuella ja herkemmin katkeavalla siimanpätkällä. Se koluaa painavampana pohjaa ja leikarista n. 1 m:n päässä on uistin. Vähän värkkäämistä tosin, mutta tulee halvemmaksi. Kyllä joka reissulla jää uistimia pohjaan, se kuuluu kuvioon. Tosin voihan kalastaa pinnasta esim. kelluvalla nirhalla. http://static3.motonet.fi/img/4/4011780/500/4011780.jpg
Sivuilla on paljon ihmisiä jotka on kalastelleet Suomen, Ruotsin ja Norjan lapissa ja kiinnostaisi tietää noiden kalastuksellinen pisteytys. Kalansaannin voisi arvostella erikseen ja koko kalastuksellisen kuvion erikseen (hyvien kalapaikkojen määrä, kohdekalan koko, lupakäytännön selkeys, hintapolitiikka, kalastusaluekartat ...) Itse en ole kalastellut Norjassa mutta Ruotsi hakkaa Suomen mielestäni valitettavan selkeästi. Kansakouluarvosanoin 4-10 pointsit Ruotsille 8/9, Suomelle 7/6. Ensin laitoin kalansaannin, sitten koko kalastuksellinen aihealue. Merikalastus ei tähän pisteytykseen mahdu ja kommentoinnit ilman pisteytystä olisi myös mielienkiintoista kuultavaa.
Kyllähän noita vieheitä noilla reissulla menee,ja sille ei voi minkään. Toki kokemus vähentää menekkiä,mutta muistampa yhden ruotsin reissun missä tarjolla oli vain matala rantaisia järviä. Taisi viikon aikana pohjaan jäädä liki parikymmentä meps:D Tuo mukana kulkeva Lotto/Mepsi rasia taitaa painaa vähän toista kiloa.
- Pihkasilmä Kaarnakorva
- Viestit: 308
- Liittynyt: 13 Huhti 2016 10:12
- Viesti:
Itse en ikävä kyllä voi lähteä vielä arvostelemaan, kun kunnon kalastuskokemusta ei ole kuin omien rajojemme sisäpuolelta. Finnmarkin reissu on tosin vain ajan kysymys, mikäli 5km sääntö ei tule toteutumaan.tst kirjoitti:Sivuilla on paljon ihmisiä jotka on kalastelleet Suomen, Ruotsin ja Norjan lapissa ja kiinnostaisi tietää noiden kalastuksellinen pisteytys. Kalansaannin voisi arvostella erikseen ja koko kalastuksellisen kuvion erikseen (hyvien kalapaikkojen määrä, kohdekalan koko, lupakäytännön selkeys, hintapolitiikka, kalastusaluekartat ...) Itse en ole kalastellut Norjassa mutta Ruotsi hakkaa Suomen mielestäni valitettavan selkeästi. Kansakouluarvosanoin 4-10 pointsit Ruotsille 8/9, Suomelle 7/6. Ensin laitoin kalansaannin, sitten koko kalastuksellinen aihealue. Merikalastus ei tähän pisteytykseen mahdu ja kommentoinnit ilman pisteytystä olisi myös mielienkiintoista kuultavaa.
Blogini: http://vakisinluontoon.blogspot.fi/
- Pihkasilmä Kaarnakorva
- Viestit: 308
- Liittynyt: 13 Huhti 2016 10:12
- Viesti:
Eipä sitä juuri muuta tule koskaan noilla reissuilla uitettuakaan, kuin Lottoja ja Meppsejä Välillä sitten joitain muutamia heittoja tulee kokeiltua jotain Eumerin SpinTubeja, pieniä Helmi-Räsäsiä yms. Suosikit itselläni on 9g PU-värin Lotto ja keltapilkullinen, mustapohjainen Meppsin Black Fury kokoa 2.weijoesso kirjoitti:Kyllähän noita vieheitä noilla reissulla menee,ja sille ei voi minkään. Toki kokemus vähentää menekkiä,mutta muistampa yhden ruotsin reissun missä tarjolla oli vain matala rantaisia järviä. Taisi viikon aikana pohjaan jäädä liki parikymmentä meps:D Tuo mukana kulkeva Lotto/Mepsi rasia taitaa painaa vähän toista kiloa.
Blogini: http://vakisinluontoon.blogspot.fi/
-
- Viestit: 6129
- Liittynyt: 12 Touko 2012 19:30
Minä kuljen Metsä-Lapin pienillä ojilla, eikä niissä tule kovin usein vastaan tarvetta päästä useamman metrin syvyyteen. Samoin vieheen kauas saannille ei usein myöskään ole tarvetta. Isot virrat ovat oma lukunsa, sekä tulvavedet. Kahluuvarusteita en myöskään kuljeta mukanani. Mollukkaakin käytän hyvin harvoin, tai sen sijasta koukutonta ja pitkäheittoista sukkulamaista uistinta, jossa on perukkeessa joku perinteinen uppoperho. Useimmiten käytän näitä Rapalan hyvin pieniä vaappuja, joko pinturina tai hitaasti uppoavia. Lipoista en ole koskaan innostunut, tai kun käytin, niin huonolla menestyksellä. Samoin perhovarusteeni ovat nykyään jääneet vähälle käytölle, kun ne yleensä vaatisivat myös jonkinasteisen kahluuvarustuksen mukana olon. Samoin se perinteinen miesten vaiva, kun aina täytyy päästä näkemään, mitä seuraavan mutkan takaa löytyy on kehittänyt tyylin sovellutuksia.
Näitä pieniä n. viiden sentin vaappuja heittelen hyvin herkkätoimisilla vavoilla ja hyvin ohuella monofiilillä. Vieheen yläpuolella on tilanteeseen sopiva perho sivuperukkeessa, joka on liukusolmulla pääsiimassa.
Parhaimmat hetket saa kokea loppukesän lämpöisinä iltapäivän hetkinä, kun tavoittelemani kalat ruokailevat jokipenkkojen katveessa. Havaitun, eli aktiivisen kalan lähelle uitetaan tämä yhdistelmä, hiukan kiristetään, eli pyöräytetään sopivassa kohdassa. Otti on usein pelkkä perhon imaisu, tai vaappuun tokaisu ja päivän eines on siinä.
Näillä ojillani pohjien kopisteleminen tuottaa yleensä pohjakasvustoa koukkuihin, tai sen kiven kupeen. En muista, koska olen viimeeksi joutunut luopumaan luottovieheestäni, tosin joskus kahlaamaan, kun tuuli on luonut omat kuvionsa. Perhoja tietysti kuluu, ne eivät ole ikuisia, mutta uusien värkkääminen pitää sormet notkeina.
Mökkijärvellä käytän näitä ns. puntteja. Nekin ovat usein pystypilkkejä, joista on koukku poistettu kivisen pohjan tautta. Varsinaista jigaamista en harrasta, mutta hiukan vastaavaa. Joskus kun tekee sauhuahventa mieli, niin ajoahvenen perään tulee lähdettyä. Tämä pilkki alimmaisena ja pieniä jigejä, tai vastaavia pari yläpuolella madoilla syötitettynä. Yhdistelmää vedetään pinnassa, jos ajo on näkyvää, mutta hiljaisempina hetkinä kolistellaan ja pompotellaan pohjilta. Tapoja kalastaa on monenlaisia ja kokemuksen myötä saattaa kertyä saalista, sekä kuunnellen uusia oppeja.
Näitä pieniä n. viiden sentin vaappuja heittelen hyvin herkkätoimisilla vavoilla ja hyvin ohuella monofiilillä. Vieheen yläpuolella on tilanteeseen sopiva perho sivuperukkeessa, joka on liukusolmulla pääsiimassa.
Parhaimmat hetket saa kokea loppukesän lämpöisinä iltapäivän hetkinä, kun tavoittelemani kalat ruokailevat jokipenkkojen katveessa. Havaitun, eli aktiivisen kalan lähelle uitetaan tämä yhdistelmä, hiukan kiristetään, eli pyöräytetään sopivassa kohdassa. Otti on usein pelkkä perhon imaisu, tai vaappuun tokaisu ja päivän eines on siinä.
Näillä ojillani pohjien kopisteleminen tuottaa yleensä pohjakasvustoa koukkuihin, tai sen kiven kupeen. En muista, koska olen viimeeksi joutunut luopumaan luottovieheestäni, tosin joskus kahlaamaan, kun tuuli on luonut omat kuvionsa. Perhoja tietysti kuluu, ne eivät ole ikuisia, mutta uusien värkkääminen pitää sormet notkeina.
Mökkijärvellä käytän näitä ns. puntteja. Nekin ovat usein pystypilkkejä, joista on koukku poistettu kivisen pohjan tautta. Varsinaista jigaamista en harrasta, mutta hiukan vastaavaa. Joskus kun tekee sauhuahventa mieli, niin ajoahvenen perään tulee lähdettyä. Tämä pilkki alimmaisena ja pieniä jigejä, tai vastaavia pari yläpuolella madoilla syötitettynä. Yhdistelmää vedetään pinnassa, jos ajo on näkyvää, mutta hiljaisempina hetkinä kolistellaan ja pompotellaan pohjilta. Tapoja kalastaa on monenlaisia ja kokemuksen myötä saattaa kertyä saalista, sekä kuunnellen uusia oppeja.
- Pihkasilmä Kaarnakorva
- Viestit: 308
- Liittynyt: 13 Huhti 2016 10:12
- Viesti:
Harvakseltaan tulee jotain vaappujakin käytettyä, mutta Lotolla ja Meppsin Black Furylla tulee kalastettua vähintään 80% ajasta. Vaapuista mulla on paria eri väriä Rapalan 5cm Countdownia ja Salmon 2,5cm Hornettia. Hornetissa on mukavan ärsyttävä uintiliike kyllä.honkamukka kirjoitti: Näitä pieniä n. viiden sentin vaappuja heittelen hyvin herkkätoimisilla vavoilla ja hyvin ohuella monofiilillä.
Blogini: http://vakisinluontoon.blogspot.fi/
Pohjoisessa 90 % isohkoilla lusikoilla koska kohteena yleensä isommat joet ja isompaa kalaakin tulee jahdattua. Tuolla tulee ajateltua sitäkin ettei tartuta turhaan pikkukaloja pikku lipoilla. Lipoilla olisi kalojen kappalemäärä suurempi, mutta en saa nautintoa niiden pois päästelystä vaan päinvastoin. Jollain pienellä purolla käyttäisin varmaan myös lippoja. Kitkalla kuitenkin vaapulla.
- Pihkasilmä Kaarnakorva
- Viestit: 308
- Liittynyt: 13 Huhti 2016 10:12
- Viesti:
Hyvin vähän on tullut itse lusikalla kalastettua. Viime reissulla Paistunturissa tuli jonkin verran pientä Helmi-Räsästä uitettua, mutta ei minkäänlaista kontaktia kaloihin tullut sillä. On tullut kaikenlaista kelaustyyliä sillä kokeiltua. Välillä nopeita kelauksia muutaman kammenkierron jälkeen aina pysäyttäen, joskus hitaampaa kelausta ja vavalla välillä joko ylös tai sivulle nykäisten. En tiedä teenkö jotain väärin vai onko tullut uitettua lusikkaa liian vähän, että otanta on aivan liian pieni tekemään siitä minkäänlaista tuomiota.tst kirjoitti:Pohjoisessa 90 % isohkoilla lusikoilla koska kohteena yleensä isommat joet ja isompaa kalaakin tulee jahdattua. Tuolla tulee ajateltua sitäkin ettei tartuta turhaan pikkukaloja pikku lipoilla. Lipoilla olisi kalojen kappalemäärä suurempi, mutta en saa nautintoa niiden pois päästelystä vaan päinvastoin. Jollain pienellä purolla käyttäisin varmaan myös lippoja. Kitkalla kuitenkin vaapulla.
Miten kovaa virtaavassa vedessä kalastat lusikoilla? Jotenkin olen aina mieltänyt lusikat enemmän vakavesikalastukseen. Ja itse olisin päätellyt, että jos lusikalla virtavedessä, niin sitten ennemmin mahdollisimman pienellä, ettei tarvitse kelata niin nopeasti.
Blogini: http://vakisinluontoon.blogspot.fi/
Yleensä heitän vastavirtaan, mutta onhan nuo isommat joet myös syvempiä joten tuo onnistuu paremmin. Monessa kohtaa ei tule heiton jälkeen kelattua ollenkaan, korkeintaan kelailee hissukseen löysät pois siimasta eli virta kuljettaa lusikkaa. Lusikkaa tulee käytettyä siksi että se lentää paremmin ja lipoilla tai vaapuilla tuolla ei tavoita sitä kauempana olevaa kivenkuvetta. Piteåjoella tietyillä paikoin näyttäisi elokuun alun virtaamat olevan n. 140 m3/s. Virtaamakartta ei ole tosin ihan omilta paikoilta. https://goo.gl/fApr73