Vanhoissa vaellusturinoissa joku mainitsi ohimennen rasvapolttaneensa titaanisen paistinpannunsa. Posti toi eilen setin johon kuuluu kattila ja sen kantena toimiva paistinpannu, ja materiaali on hieman karkeahkon tuntuista verrattuna vaikkapa teräksisiin kattiloihin. Siitä sain ajatuksen, että se voisi sopia rasvapoltettavaksi ja yritin googlata mutta ainoa viittaus titaanipannun rasvapolttoon oli tuolla vanhalla foorumilla, jossa Hannes mainitsi niin tehneensä. Onko tästä enemmän tietoa ja kokemuksia? Minulla on ihrakimpale pakkasessa ja meinasin kokeilla sillä, jos ei täältä löydy parempia vinkkejä.
Muitakin vinkkejä titaanikattiloiden ja -pannujen käyttöön ja huoltoon saa laittaa.
Itse ajattelin käyttää noita Kiinan "minitrangialla" tai nuotiolla kokatessa. Kuulema vääntyy helposti liiaksi kuumentaessa, mutta jos nuotiopaikalla pitää sopivan etäällä tulesta, ongelmia ei kai pitäisi olla? Alkoholitrangia ei kai ole liian kuuma muutenkaan? Titaani kuulema polttaa myös ruuan helposti pohjaan, mutta olen yrittänyt suunnitella ruuat siten, että mitään pitkiä keittoaikoja kattilassa ei tarvitakaan vaan lähinnä veden keittäminen, ruoka sekoitetaan kiehuvaan veteen ja sitten laitetaan hautumaan "aromipesään". Olisi silti kiva jos tuolla pannulla saisi tehtyä vaikka munakokkelin tai paistettua lettuja, ja siihen rasvapoltto voisi auttaa?
Titaanipannun rasvapoltto ja muut vinkit
Ei omakohtaista kokemusta titaanista, mutta asia kiinnostaa. Sanoit että titaani polttaa pohjaan. Kuitenkin sen lämmönjohtavuus on huomattavan matala. Tulee mieleen että titaani saattaa olla herkkä pistemäiselle lämmölle, koska lämpö ei leviä koko pohjalle alhaisen lämmönjohtavuuden takia. Eli kohtuullinen koko pohjan lämmitys saattaisi pelittää.
Pikaisen googlettelun perusteella jotkut ovat poltelleet titaaniastioita samaan tapaan kuin hiiliteräspannujakin.
Hiiliteräspannuja kaapissa on pino ja niitä olen poltellut pyyhkäisemällä talouspaperilla hyvin ohut kerros pellavansiemenöljyä (alhainen savuamispiste) pannun pintaan ja sitten keraamisella liedellä hyvin miedolla lämmöllä pitkään. Ajan mittaan tulee hyvä pinta.
Samalla kannattaa huomioida, että poltettu pinta ei kestä hyvin happpoja (esim. tomaatti tai valkoviini).
Hiiliteräspannuja kaapissa on pino ja niitä olen poltellut pyyhkäisemällä talouspaperilla hyvin ohut kerros pellavansiemenöljyä (alhainen savuamispiste) pannun pintaan ja sitten keraamisella liedellä hyvin miedolla lämmöllä pitkään. Ajan mittaan tulee hyvä pinta.
Samalla kannattaa huomioida, että poltettu pinta ei kestä hyvin happpoja (esim. tomaatti tai valkoviini).
Näin olen ymmärtänyt, että on herkkä juuri pistemäiselle lämmölle ja siksi arvelin, että soveltuu paremmin trangialla tai avotulella kokkailuun. Kokemusta ei vielä ole itselläkään.
Hiiliteräspannu on kotona nykyään päivittäisessä käytössä. Tomaattien paistamiseen on sitten erilainen pannu, kun tosiaan saa rasvapolton tehdä aina uudestaan jos erehtyy tomaattia pannulle laittamaan.
Pellavaöljyllä on siis helpompaa tehdä rasvapoltto? Sitä pitääkin kokeilla. Kiitos vinkistä!
Hiiliteräspannu on kotona nykyään päivittäisessä käytössä. Tomaattien paistamiseen on sitten erilainen pannu, kun tosiaan saa rasvapolton tehdä aina uudestaan jos erehtyy tomaattia pannulle laittamaan.
Pellavaöljyllä on siis helpompaa tehdä rasvapoltto? Sitä pitääkin kokeilla. Kiitos vinkistä!
Tarkennan nyt vielä varmuuden vuoksi, että kyse on elintarvikekäyttöön tarkoitetusta pellavasiemenöljystä, löytyy useimmiten markettien luontaistuotehyllystä.River kirjoitti:Pellavaöljyllä on siis helpompaa tehdä rasvapoltto? Sitä pitääkin kokeilla. Kiitos vinkistä!
Ei siinä öljyssä muihin rasvoihin verrattuna muuta taikaa ole, mutta ei vaadi niin paljoa lämpöä.Täytyypä kaivaa titaanipannu taas kokeeksi esille - on jäänyt hunningolle. Polttaa toisaan aika herkästi kiinni, jos oikein muistan. Tosin itse käytän aina voita paistamiseen pannusta riippumatta , siis maun takia.
Pellava öljy on uusi asia minulle. Pitääpä kokeilla - rypsiöljyä olen tähän asti käyttänyt hiiliteräspannun"kalvon " tekoon.
Pellava öljy on uusi asia minulle. Pitääpä kokeilla - rypsiöljyä olen tähän asti käyttänyt hiiliteräspannun"kalvon " tekoon.
Luulisin, että samanlainen rasvapoltto onnistuu titaanipannulla kuin muillakin paistinpannuilla. Itse rasvapoltin aivan hiljan rosteripannun kotikäyttöön. Käytin polttoon rypsiöljyä sivellen pannun ohuelti ja lämmittämällä sitä hitaasti niiin, että se savusi muutaman minuuttin ja sitten annnoin hyvin jäähtyä. Jäähtymisen jälkeen uusi ohut öljykerros ja saman toisto. Taisin rasvapolttaa sen kahdeksaan kertaan. Oliiviöljyä ei pidä käyttää ravsapolttoon, sillä se voi leimahtaa palamaan matalammalla lämmöllä kuin rypsiöly.
Ensimmäisillä kerroilla ruokaa valmistaessa on hyvä laittaa rasvaa runsaammin kuin tavallisesti.
Tärkeää on muistaa pannun huoltamisessa, että mitään rasvapoltettua ei saa koskaan pestä pesuaineella eikä laittaa tiskikoneeseen. Teräspannua eikä valurautapannuakaan ei pidä myöskään hioa jos se likaantuu. Oikea tapa puhdistukseen on kiehuvan veden kaataminen pannulle ja sen jälkeen pannun kuivaaminen esim talouspaperilla. Oikein rasvapoltettu ja huollettu valurauta-/teräspannu kestää isältä pojalle.
En aio enää ostaa pinnoitettuja keraamisia tai teflonpannuja.
Ensimmäisillä kerroilla ruokaa valmistaessa on hyvä laittaa rasvaa runsaammin kuin tavallisesti.
Tärkeää on muistaa pannun huoltamisessa, että mitään rasvapoltettua ei saa koskaan pestä pesuaineella eikä laittaa tiskikoneeseen. Teräspannua eikä valurautapannuakaan ei pidä myöskään hioa jos se likaantuu. Oikea tapa puhdistukseen on kiehuvan veden kaataminen pannulle ja sen jälkeen pannun kuivaaminen esim talouspaperilla. Oikein rasvapoltettu ja huollettu valurauta-/teräspannu kestää isältä pojalle.
En aio enää ostaa pinnoitettuja keraamisia tai teflonpannuja.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Tästähän tuli mielenkiintoinen keskustelu!
Pellavaöljyn pitää tosiaan olla ruokakäyttöön tarkoitettua. Syttyykö se samalla tavalla kuin rautakaupan pellavaöljy? Onko siis oltava huolellinen niiden levittämiseen käytettyjen papereiden hävittämisen kanssa? Taitaa olla viisainta heittää öljyn levittämiseen käytetty paperi vessanpönttöön?
Löysin pellavaöljyllä rasvapolttamisesta enemmän tietoa Utelias kokki blogista ja siellä oli linkki tähän englanninkieliseen artikkeliin, jossa asiaa avataan vielä enemmän. Itse en kyllä puhdistaisi valurautaista tai hiiliteräksistä pannua uuninpuhdistusaineella. Nehän ovat huokoista materiaalia ja uuninpuhdistusaine varsinaista myrkkyä. Aion kokeilla tätä rasvapolttoa hiiliteräspannulleni, ja sitä ennen kokeilen poistaa vanhan pinnan 50-50 etikka-vesiseoksella ja tarvittaessa hion pannun vesihiomapaperilla. Vähän rönsyilee nyt titaanipannuista muihinkin pannuihin, mutta ei varmaan haittaa.
Onko kenelläkään tietoa, onko titaanipannu huokoista vai ei? Olettaisin itse, että ei, mutta mitään tietoa minulla ei asiasta ole.
Kokeilen ensi viikolla sekä titaanisen että hiiliteräksisen pannun rasvapolttoa pellavaöljyllä ja raportoin sitten tänne tuloksista.
Pellavaöljyn pitää tosiaan olla ruokakäyttöön tarkoitettua. Syttyykö se samalla tavalla kuin rautakaupan pellavaöljy? Onko siis oltava huolellinen niiden levittämiseen käytettyjen papereiden hävittämisen kanssa? Taitaa olla viisainta heittää öljyn levittämiseen käytetty paperi vessanpönttöön?
Löysin pellavaöljyllä rasvapolttamisesta enemmän tietoa Utelias kokki blogista ja siellä oli linkki tähän englanninkieliseen artikkeliin, jossa asiaa avataan vielä enemmän. Itse en kyllä puhdistaisi valurautaista tai hiiliteräksistä pannua uuninpuhdistusaineella. Nehän ovat huokoista materiaalia ja uuninpuhdistusaine varsinaista myrkkyä. Aion kokeilla tätä rasvapolttoa hiiliteräspannulleni, ja sitä ennen kokeilen poistaa vanhan pinnan 50-50 etikka-vesiseoksella ja tarvittaessa hion pannun vesihiomapaperilla. Vähän rönsyilee nyt titaanipannuista muihinkin pannuihin, mutta ei varmaan haittaa.
Onko kenelläkään tietoa, onko titaanipannu huokoista vai ei? Olettaisin itse, että ei, mutta mitään tietoa minulla ei asiasta ole.
Kokeilen ensi viikolla sekä titaanisen että hiiliteräksisen pannun rasvapolttoa pellavaöljyllä ja raportoin sitten tänne tuloksista.
^Hyvää ohjetta "utelias kokki blogissa". Jokaisella on omat niksinsä.
Ostaessani hiiliteräspannun (netistä), katselin sieltä videon hiiliteräspannun pohjan pinnoitteen tekemisestä. Oli hyvä esitys! Siinä pinnoitus tehtiin kaasuliedellä, joku kokin oma rasva käytössä.
Siellä oli myös ohjeena hiekkapaperin käyttö , jos pinnoitus halutaan pois. Kupruille mennyt pannu oiotaan vasaralla.
Karkea merisuola hioma-aineena kuumalla pannulla on vanha konsti ruosteen poistoon.
Pannu puhdistetaan omalla harjallaan , missä ei ole käytetty pesuainetta. Pannu lämmitetään tietysti ensin veden kanssa kiehuvaksi. Kuivalle pannulle tosiaan ohuen ohut öljykerros.
Vaimo se aina katselee, että miten jaksat ja viitsit nähdä noin paljon vaivaa tuon paistipannusi kanssa...
Oman titaanipannun pohja ei vaikuta huokoselta. Poltin siihen nyt rypsiöljyä, kärysi kovasti. Näyttää vielä vajavaiselta tulokselta - joten uusi yritys. Vaikka sen ostosta taitaa olla jo kolmisenkymmentä vuotta, jäi mainospuheesta mieleen kuinka titaanipannu kestää testin mukaan tuhansia raaputuksia jälkiä jättämättä.
Tämä pannuni ei siis ole retkikäyttöön vaan kotitalouksiin.
Titaanilla on huono lämmönjohtavuus. 0,7l titaanikippo kiehutttaa niin hitaasti, että jätin sen keittoastiana käytön vaelluksilla, vaika sen siihen tarkoitukseen hankin . Kaasua kuluu enemmän , joten painossa ei juuri säästä laskeskelin mututuntumalla. (on se vielä tee -ja kahviastiana retkillä, koska on kevyt - käyttämäni muoviset ovat aina jossain vaiheessa hajonneet).
Ostaessani hiiliteräspannun (netistä), katselin sieltä videon hiiliteräspannun pohjan pinnoitteen tekemisestä. Oli hyvä esitys! Siinä pinnoitus tehtiin kaasuliedellä, joku kokin oma rasva käytössä.
Siellä oli myös ohjeena hiekkapaperin käyttö , jos pinnoitus halutaan pois. Kupruille mennyt pannu oiotaan vasaralla.
Karkea merisuola hioma-aineena kuumalla pannulla on vanha konsti ruosteen poistoon.
Pannu puhdistetaan omalla harjallaan , missä ei ole käytetty pesuainetta. Pannu lämmitetään tietysti ensin veden kanssa kiehuvaksi. Kuivalle pannulle tosiaan ohuen ohut öljykerros.
Vaimo se aina katselee, että miten jaksat ja viitsit nähdä noin paljon vaivaa tuon paistipannusi kanssa...
Oman titaanipannun pohja ei vaikuta huokoselta. Poltin siihen nyt rypsiöljyä, kärysi kovasti. Näyttää vielä vajavaiselta tulokselta - joten uusi yritys. Vaikka sen ostosta taitaa olla jo kolmisenkymmentä vuotta, jäi mainospuheesta mieleen kuinka titaanipannu kestää testin mukaan tuhansia raaputuksia jälkiä jättämättä.
Tämä pannuni ei siis ole retkikäyttöön vaan kotitalouksiin.
Titaanilla on huono lämmönjohtavuus. 0,7l titaanikippo kiehutttaa niin hitaasti, että jätin sen keittoastiana käytön vaelluksilla, vaika sen siihen tarkoitukseen hankin . Kaasua kuluu enemmän , joten painossa ei juuri säästä laskeskelin mututuntumalla. (on se vielä tee -ja kahviastiana retkillä, koska on kevyt - käyttämäni muoviset ovat aina jossain vaiheessa hajonneet).
Korostan edelleen, että kyse on pellavasiemenöljystä, ei pellavaöljystä. Ne ovat kokonaan erilaisia tuotteita. Pellavasiemenöljy on esim. rypsiöljyn kaltaista, eikä sen kanssa tarvitse miettiä itsestään syttymisiä tai leimahtamisia.River kirjoitti:Pellavaöljyn pitää tosiaan olla ruokakäyttöön tarkoitettua. Syttyykö se samalla tavalla kuin rautakaupan pellavaöljy? Onko siis oltava huolellinen niiden levittämiseen käytettyjen papereiden hävittämisen kanssa? Taitaa olla viisainta heittää öljyn levittämiseen käytetty paperi vessanpönttöön?
Jos joku tunaa rasvapolttoa pellavaöljyn kanssa, niin minä en halua kuulla siitä mitään.
Kylmäpuristettu pellavaöljy ei ole tarkoitettu sisäisesti nautittavsaksi, eikä se siksi kelpaa rasvapolttoonkaan. Juuri kylmäpuristettu se pellavaöly joka on itsesyttyvää laatua ja sen kostuttamat paperit ja rätit on syytä joko polttaa turvallisesti tai sitten kastella vedellä läpimäräksi ennen roskiin laittamista
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Hyvä huomautus pellavaöljyn ja pellavasiemenöljyn eroista, en itse huomannut eroa.
Joskus on tullut varmaan juuri pellavasiemenöljyä kokeiltua, koska oli ravintokäyttöön.
Itse käytän aina kylmäpuristettua luomu-rypsiöljyä. Makuunkin on jo tottunut
Taulukon mukaan juuri ko. öljyssä on aika mukavasti omega 3;sta, mitä ei esim. oliiviöljyssä ole.
Tuolla ne pannunpohjatkin on tullut käsiteltyä niin kuumana kuin kylmänäkin.
Joskus on tullut varmaan juuri pellavasiemenöljyä kokeiltua, koska oli ravintokäyttöön.
Itse käytän aina kylmäpuristettua luomu-rypsiöljyä. Makuunkin on jo tottunut
Taulukon mukaan juuri ko. öljyssä on aika mukavasti omega 3;sta, mitä ei esim. oliiviöljyssä ole.
Tuolla ne pannunpohjatkin on tullut käsiteltyä niin kuumana kuin kylmänäkin.
Kylmäpuristus tai sana "siemen" tuotteen nimessä ei erottele ravinto- ja maalauskäyttöön tarkoitettuja pellavaöljyjä toisistaan. Sen tekee valmistusprosessin hygienia ja tuoteseloste, Kuumapuristetut ja keitetyt öljyt taitavat olla kaikki maalauskäyttöön ja niiden itsesyttyvyys on herkempää. Kuumassa muuttumisen takia pellavaöljy ei yleensä sovellu paistamiseen.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.