Hiihtovaellus Hammastunturin erämaassa
Hiihtovaellus Hammastunturin erämaassa
Perheelliselle irtosi yllättäen pääsiäisloma. Se tarkoittaa tietysti hiihtovaellusta
Alustavana suunnitelmana on lähteä Hammaskairaan ahkiota ulkoiluttamaan. Ajatus on ollut hiihtää alueen halki idästä länteen. Näin saisin kivasti jatkoa edelliselle reissulle, joka kulki Kemihaarasta Kiilopäälle. Julkiset yhteydet vain ovat kovin heikot tuolla alueen länsilaidalla, 955-tien varressa. Liftaamalla toki voi aina yrittää päästä takaisin ihmisten ilmoille
Päiviä on käytössä noin viisi ja öitä maastossa tulisi neljä. Ensimmäinen luonnos suunnitelmasta on Saariselkä - Louhioja - Hammastunturi (yö teltassa) - toinenkin yö teltassa jossain vähän lännempänä - Suivakkojärvi - tien 955 varteen liftaamaan (ehkä ennalta järkätty kyyti Inariin voisi myös tulla kyseeseen).
Hammaskaira ei ole minulle ennalta tuttua aluetta, joten kaikki vinkit otetaan vastaan. Erityisesti kierrettävät pusikot ja suositeltavat kulkureitit kiinnostavat.
Julkisilla kulkupeleillä pääsee hyvin tuohon Tolosjoen väylälle. Toinen vaihtoehto on lähteä jostain muualta nelostien varrelta, mahdollisesti lentokentältä jokea ylös tai kelkkauraa luoteeseen Pasasjärveä pitkin. Jotenkin sei ei vaan houkuttele.
Kartan mukaan Louhiojalta ei ole mikään ihan kammo nousu kohti Hammastunturia. Mutta miten on todellisuudessa? Mikä mahtaa olla ahkion kanssa suositeltavin reitti jos ei halua seikkailla pusikoissa ja kikkailla muuten pahassa maastossa?
Onkos joku tuolla suunnalla jo hiihdellyt tänä talvena? Miten on suksi kantanut? Omasta takaa löytyy parimetriset tunturisivakat. Toiveissa on, että hankikantoa on sen verran pääsiäiseksi tullut, että uskaltaisi noilla reissun heittää..
Kiitos jo etukäteen kommenteista!
Alustavana suunnitelmana on lähteä Hammaskairaan ahkiota ulkoiluttamaan. Ajatus on ollut hiihtää alueen halki idästä länteen. Näin saisin kivasti jatkoa edelliselle reissulle, joka kulki Kemihaarasta Kiilopäälle. Julkiset yhteydet vain ovat kovin heikot tuolla alueen länsilaidalla, 955-tien varressa. Liftaamalla toki voi aina yrittää päästä takaisin ihmisten ilmoille
Päiviä on käytössä noin viisi ja öitä maastossa tulisi neljä. Ensimmäinen luonnos suunnitelmasta on Saariselkä - Louhioja - Hammastunturi (yö teltassa) - toinenkin yö teltassa jossain vähän lännempänä - Suivakkojärvi - tien 955 varteen liftaamaan (ehkä ennalta järkätty kyyti Inariin voisi myös tulla kyseeseen).
Hammaskaira ei ole minulle ennalta tuttua aluetta, joten kaikki vinkit otetaan vastaan. Erityisesti kierrettävät pusikot ja suositeltavat kulkureitit kiinnostavat.
Julkisilla kulkupeleillä pääsee hyvin tuohon Tolosjoen väylälle. Toinen vaihtoehto on lähteä jostain muualta nelostien varrelta, mahdollisesti lentokentältä jokea ylös tai kelkkauraa luoteeseen Pasasjärveä pitkin. Jotenkin sei ei vaan houkuttele.
Kartan mukaan Louhiojalta ei ole mikään ihan kammo nousu kohti Hammastunturia. Mutta miten on todellisuudessa? Mikä mahtaa olla ahkion kanssa suositeltavin reitti jos ei halua seikkailla pusikoissa ja kikkailla muuten pahassa maastossa?
Onkos joku tuolla suunnalla jo hiihdellyt tänä talvena? Miten on suksi kantanut? Omasta takaa löytyy parimetriset tunturisivakat. Toiveissa on, että hankikantoa on sen verran pääsiäiseksi tullut, että uskaltaisi noilla reissun heittää..
Kiitos jo etukäteen kommenteista!
Hammaskairan länsipuolella tutkihan Inarin kunnan asiointiliikenne. Luulisin, että arkiperjantaisin kulkee edelleen bussitaksainen taksi Ivalon Matista Inariin. Kunnan sivuilta en tosin löytänyt tälle talvelle aikataulua, mutta melkein veikkaisin että tuolla viime vuoden aikataululla kulkee tänäkin vuonna. Soita kuntaan/taksimiehelle, jos perjantai sopisi paluuaikatauluusi.
Linkki
Itse menin asiointitaksilla Angeliin toissa kevään hiihtovaelluksella. Mainiosti toimi, etukäteen tietenkin olin soittanut ja varannut paikan itselleni sekä suksille ja ahkiolle.
Hammaskairaa on tullut hiihdeltyä halki, mm. Ivalon lentokentän tienhaarasta nelostieltä Pasasjärven kautta Kittilän-tielle. Ei jäänyt mieleen mitään erityisen hankalia paikkoja maaston puolesta, vaan oikein mukava reissu. Ivalojoen laaksosta nousu on varmasti ahkion kanssa oma hommansa, mutta tokihan se onnistuu, kun sopivasti varaa aikaa. Itse olen Ivalojoen laaksosta noussut muutaman kerran rinkan kanssa, ahkio perässä ei ole kokemusta. Tämän vuoden lumitilanteesta ei noilta korkeuksilta ole tuntumaa.
Linkki
Itse menin asiointitaksilla Angeliin toissa kevään hiihtovaelluksella. Mainiosti toimi, etukäteen tietenkin olin soittanut ja varannut paikan itselleni sekä suksille ja ahkiolle.
Hammaskairaa on tullut hiihdeltyä halki, mm. Ivalon lentokentän tienhaarasta nelostieltä Pasasjärven kautta Kittilän-tielle. Ei jäänyt mieleen mitään erityisen hankalia paikkoja maaston puolesta, vaan oikein mukava reissu. Ivalojoen laaksosta nousu on varmasti ahkion kanssa oma hommansa, mutta tokihan se onnistuu, kun sopivasti varaa aikaa. Itse olen Ivalojoen laaksosta noussut muutaman kerran rinkan kanssa, ahkio perässä ei ole kokemusta. Tämän vuoden lumitilanteesta ei noilta korkeuksilta ole tuntumaa.
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Tuosta Ivalojokilaaksosta noususta on yhden reissun kokemus, aikaa vaan on kulunut yli 20 vuotta. Eli muistot on jo pikkuisen haalistuneet...
Maaliskuussa hiihdettiin, ahkiot perässä. Tolosesta lähtö. Siitä joen jäätä pitkin Louhiojalle jossa eka yö. Jostakin niiltä paikkeilta noustiin kohti Hammastunturia, muistaakseni Nuovakkajoen laaksoa pitkin. Nuovakan laakso on ainakin Kotaojan yläpuolelta mukavan loivapiirteinen ja avaraa männikköä Vaskistunturin puolelta. (Tuoreempi muistikuva parin vuoden takaa sulan maan reissulta.) Jossakin ennen Hammastunturia yövyttiin laavukankaan alla. Siitä kierros Hammastunturilla, paluu jokilaaksoon Kultalassa (jyrkkä lasku) ja takaisin Toloseen Ritakoskella yöpyen, hiihto joen jäällä. Silloin oli hankikantoa vain puuttomalla alueella, oma hiihtokuntoni aika olematon ja ahkio painoi ihan liikaa. Silti siitäkin selvittiin, toki hiihdin kokeneemman kaverini avaamaa jälkeä.
Ja niin, yövyttinhän silloin yksi yö Hammastunturin tuvassakin. Tiettävästi sekin on vielä 2000-luvulla ollut jonkinlaisessa käyttökunnossa.
Edit: Nyt kun noita päivämatkoja kartalta katselin niin alkaa tuntua että Louhiojan-Hammastuvan väli oli tosi hidasta menoa, varmaan ainakin osin upottavasta lumesta johtuen. Tuskin siihen välille muuten olisi jääty kankaan alle yöpymään.
Maaliskuussa hiihdettiin, ahkiot perässä. Tolosesta lähtö. Siitä joen jäätä pitkin Louhiojalle jossa eka yö. Jostakin niiltä paikkeilta noustiin kohti Hammastunturia, muistaakseni Nuovakkajoen laaksoa pitkin. Nuovakan laakso on ainakin Kotaojan yläpuolelta mukavan loivapiirteinen ja avaraa männikköä Vaskistunturin puolelta. (Tuoreempi muistikuva parin vuoden takaa sulan maan reissulta.) Jossakin ennen Hammastunturia yövyttiin laavukankaan alla. Siitä kierros Hammastunturilla, paluu jokilaaksoon Kultalassa (jyrkkä lasku) ja takaisin Toloseen Ritakoskella yöpyen, hiihto joen jäällä. Silloin oli hankikantoa vain puuttomalla alueella, oma hiihtokuntoni aika olematon ja ahkio painoi ihan liikaa. Silti siitäkin selvittiin, toki hiihdin kokeneemman kaverini avaamaa jälkeä.
Ja niin, yövyttinhän silloin yksi yö Hammastunturin tuvassakin. Tiettävästi sekin on vielä 2000-luvulla ollut jonkinlaisessa käyttökunnossa.
Edit: Nyt kun noita päivämatkoja kartalta katselin niin alkaa tuntua että Louhiojan-Hammastuvan väli oli tosi hidasta menoa, varmaan ainakin osin upottavasta lumesta johtuen. Tuskin siihen välille muuten olisi jääty kankaan alle yöpymään.
Viimeksi muokannut tapsa123, 05 Maalis 2018 08:48. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- wirsuwaari
- Viestit: 310
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 10:02
Kiitos kommenteista!
Selvittelin itsekin tuota asiointiliikennettä, mutta huonosti löytyy tietoja. Pitäis varmaan soitella kuntaan. Eikä tuo perjantai osu kohdalle, joten sen puolesta ei kyyti onnistu. Vaan saattaahan tuolla kulkea jotain koululaiskyytejä ennen pääsiäislomia. Pitää ehkä kysyä tutuilta kyytejä. Voihan tässä vielä käydä niinkin, että hiihdän lännestä itään. Olis vähemmän nousujakin. Ja lähempänä bussin reittiä lähtöpäivänä - ei sitä kuitenkaan koskaan lähtöpäivänä liikaa jää aikaa hiihdellä pysäkille.
Tuo LaVu67 oli kyllä kelpo vinkki - kiitos Seppo! En ollut vielä ehtinyt tuotakaan huomata. Taitaa tuo tupa päästä suorilta reittisuunnitelmaan. Minulla on toivottavasti sopivasti päiviä, jotta voin yöpyä kerran myös Louhiojan ja LaVu67:n välillä. Jos vaikka samalla pääsis tunturiin hiihtämään ilman ahkiota.
Jos kulkee lännestä itään, niin voisi helpommin mennä suoraan LaVu67:lta Louhiojalle. Tuo Hammastunturin tupa taitaa olla sen verran pitkällä kohti lahoamista, ettei sitä varten kannata kiertää montaa kilometriä..
Jos jollain on kokemusta tai näkemystä tarkemmista reiteistä Suivakkojärven ja Louhiojan välillä, niin ovat tervetulleita. Esim tuoreemmat muistot Hammasjoen ja Nuovakkajoen laaksoista hiihtoreitteinä kiinnostavat. Ja toki tuoreet lumihavainnot kiinnostavat, mutta niistä tulee ehkä lähempänä vielä kiinnostavampia.
Ja onkohan joku tykännyt hiihtää Suivakkojärveltä LaVu67:lle Jänkäpään ja Appisnulkkin satuloiden kautta, tuvalle luoteesta lasketellen?
Selvittelin itsekin tuota asiointiliikennettä, mutta huonosti löytyy tietoja. Pitäis varmaan soitella kuntaan. Eikä tuo perjantai osu kohdalle, joten sen puolesta ei kyyti onnistu. Vaan saattaahan tuolla kulkea jotain koululaiskyytejä ennen pääsiäislomia. Pitää ehkä kysyä tutuilta kyytejä. Voihan tässä vielä käydä niinkin, että hiihdän lännestä itään. Olis vähemmän nousujakin. Ja lähempänä bussin reittiä lähtöpäivänä - ei sitä kuitenkaan koskaan lähtöpäivänä liikaa jää aikaa hiihdellä pysäkille.
Tuo LaVu67 oli kyllä kelpo vinkki - kiitos Seppo! En ollut vielä ehtinyt tuotakaan huomata. Taitaa tuo tupa päästä suorilta reittisuunnitelmaan. Minulla on toivottavasti sopivasti päiviä, jotta voin yöpyä kerran myös Louhiojan ja LaVu67:n välillä. Jos vaikka samalla pääsis tunturiin hiihtämään ilman ahkiota.
Jos kulkee lännestä itään, niin voisi helpommin mennä suoraan LaVu67:lta Louhiojalle. Tuo Hammastunturin tupa taitaa olla sen verran pitkällä kohti lahoamista, ettei sitä varten kannata kiertää montaa kilometriä..
Jos jollain on kokemusta tai näkemystä tarkemmista reiteistä Suivakkojärven ja Louhiojan välillä, niin ovat tervetulleita. Esim tuoreemmat muistot Hammasjoen ja Nuovakkajoen laaksoista hiihtoreitteinä kiinnostavat. Ja toki tuoreet lumihavainnot kiinnostavat, mutta niistä tulee ehkä lähempänä vielä kiinnostavampia.
Ja onkohan joku tykännyt hiihtää Suivakkojärveltä LaVu67:lle Jänkäpään ja Appisnulkkin satuloiden kautta, tuvalle luoteesta lasketellen?
Ivalojokea välttelisin ahkion kanssa. Mm. Kultala-Ritakoski-välillä on hurjia korkeuseroja. Ainakin pitäisi kunnolla miettiä mistä menee alas joelle ja mistä sitten nousee ylös. Esimerkiksi Kultalan kohdalla voi ahkion kanssa olla hyvinkin ihmeissään. Sivupurojen uomien kautta voisi ehkä päästä ylittämään Ivalojoki pohjois-eteläsuunnassa. Kesälläkin rinkan kanssa nousujen kanssa on tekemistä ja maasto hidaskulkuista (toki talvella jängät ja järvet jäässä, joka helpottaa). Itse menisin aluksi kelkkauraa Hammasjärvelle, ei sitä tarvitse kuin päivä hiihtää.
Suivakolta LaVu67:lle
*Elämä on ihmisen parasta aikaa*
Yksi kenties sopiva reitti kulkee mönkijäuraa - taitaapa autollakin olla kuljettavissa - Jouluselän eteläpuolelta Rahpesoaivin matalimpien kohtien kautta Siulannokan / Palopään erotusaidalle. Siulannokan tienoilta jos laskeutuisi Appisjärvelle ja jatkaisi sieltä LaVu67:lle. Tai päinvastoin, jos reitti kulkee idästä länteen.
Irrajärveltä
Jos idästä lähtee Suivakkojärven tietä, niin kelkan jälki lähtee (ainakin 2015 tosi paljon käytetty) Nartsamovaaran jälkeen tien mutkasta vasemmalle ja jatkuu Irrajärvelle, josta oli ajettu Harrijärvelle pain. Suivakkolompolon kohdalta pääsee jänkiä ja järviä pitkin Suivakon tuvalle, josta sitten Rahpesoaivin yli kohti appisjärveä ja edelleen LavU67-minikämppää. Itse kulkisin näin pain, koska Ivalojoen laaksoon mukavampi laskeutua kuin raahata ahkio ylöspäin.
*Elämä on ihmisen parasta aikaa*
Minulla oli monta vuotta haaveena hiihtää Hammastunturien alueen läpi joko lännestä itään tai idästä länteen. Kahtena keväänä tein yrityksen molemmista suunnista ja molemmilla kerroilla palasin takaisin lähtöpisteeseen; aika ei riittänyt, kun upotti niin paljon.
Kaksi vuotta sitten huhtikuussa sattui sitten ihanne kelit hankikannon suhteen; kesti jopa kävellä. Joten toteutin suunnitelmani. Minulla reissuun meni 5 yötä, mutta minulla ei olekaan voimia niin paljon raavaalla miehellä.
Lähdin Inari-Pokka -tieltä Hirvassalmen kohdalta Taimenjärvelle, jossa olin 1. yön. Seuraavana päivänä Paleltumapäitten kautta Riekkokammille, jossa yötä. 3. päivä olikin siten vain lyhyt hiihto LaVU :lle Appisenpalon kautta. Se olikin hyvä, sillä koko päivän oli pilvessä ja satoi rehellistä vettä. LaVu :lta Ylimmäisen appislompolon jäätä tiiraillessani, koko järven jää on vedellä. Hirvitti hieman, mutta yöllä oli pakkanen ja hyvin pääsin jatkamaan. 4. päivänä hiihdin Kulvakkojärven ja Littiäpään rinteiden kautta Hammastunturin autiotuvalle, joka sekään ei ole puuhuollon tms. piirissä. Ilma oli koko päivän mitä kaunein; aurinko paistoi koko päivän. 5. päivänä hiihdin suttuisessa ja sateisessa ilmassa Rautujärven tuvalle, jossa oli yötä. Kuulin , että Ivalojoen yli ei ole enää menemistä lentokentä kohdalta, joten hiihdin viimeisenä hiihtopäivänäni kelkkauraa pitkin Pasasjärven kautta tielle. Hiihdin Moikanvaaran kohdalle, jonne tilasin taksin Ivalosta.
Sekä Riekkokammilla että LaVu :lla oli nostettu rankoja kuivumaan polttopuita varten. Eli vapaaehtoisten toimesta varmaan. Käytin tosin mahdollisimman vähän puita, sillä ilmathan olivat aika lauhoja. Eli minulla meni 5 yötä. Lähdin illalla joskus 7 maissa Hirvasalmesta (olisi päässyt kyllä suoraan maston kohdaltakin) , jonne tulin koululaisia kyyditsevällä taksilla.
Kaksi vuotta sitten huhtikuussa sattui sitten ihanne kelit hankikannon suhteen; kesti jopa kävellä. Joten toteutin suunnitelmani. Minulla reissuun meni 5 yötä, mutta minulla ei olekaan voimia niin paljon raavaalla miehellä.
Lähdin Inari-Pokka -tieltä Hirvassalmen kohdalta Taimenjärvelle, jossa olin 1. yön. Seuraavana päivänä Paleltumapäitten kautta Riekkokammille, jossa yötä. 3. päivä olikin siten vain lyhyt hiihto LaVU :lle Appisenpalon kautta. Se olikin hyvä, sillä koko päivän oli pilvessä ja satoi rehellistä vettä. LaVu :lta Ylimmäisen appislompolon jäätä tiiraillessani, koko järven jää on vedellä. Hirvitti hieman, mutta yöllä oli pakkanen ja hyvin pääsin jatkamaan. 4. päivänä hiihdin Kulvakkojärven ja Littiäpään rinteiden kautta Hammastunturin autiotuvalle, joka sekään ei ole puuhuollon tms. piirissä. Ilma oli koko päivän mitä kaunein; aurinko paistoi koko päivän. 5. päivänä hiihdin suttuisessa ja sateisessa ilmassa Rautujärven tuvalle, jossa oli yötä. Kuulin , että Ivalojoen yli ei ole enää menemistä lentokentä kohdalta, joten hiihdin viimeisenä hiihtopäivänäni kelkkauraa pitkin Pasasjärven kautta tielle. Hiihdin Moikanvaaran kohdalle, jonne tilasin taksin Ivalosta.
Sekä Riekkokammilla että LaVu :lla oli nostettu rankoja kuivumaan polttopuita varten. Eli vapaaehtoisten toimesta varmaan. Käytin tosin mahdollisimman vähän puita, sillä ilmathan olivat aika lauhoja. Eli minulla meni 5 yötä. Lähdin illalla joskus 7 maissa Hirvasalmesta (olisi päässyt kyllä suoraan maston kohdaltakin) , jonne tulin koululaisia kyyditsevällä taksilla.
Kuka LavUa ja Riekkokämppää huoltanee? Käsitin, että yksityisiä hyväntekijöitä. Toissa syksynä kävin molemmilla sulan maan aikaan. Riekkokämppään oli juuri asennettu upposen uusi hieno ovi. LaVU:n lähellä oli aika uudelta näyttävä katoksellinen vaja, jossa oli rankoja kuivumassa, Riekkokämpän lähellä myös oli runsaasti isoa koivunrankaa puuta vasten kuivumassa.hannes kirjoitti:Kannattaa muistaa että LavU67 ei ole puuhuoltoa. Aika lähellä on myös Riekkokämppä riekkojoen tuntumassa.
Kaunis ja idyllinen tupa mutta sielläkään ei puuhuoltoa.
Matkalla ahkioon kuivia puita tai risujaa kun kohdalle sattuu, niin tuvat lämpiävät.
Poltettu
Puukatoksenhan joku kelkalla liikkunut poltti vähän sen valmistumisen jälkeen.
Jos en ihan väärässä ole niin tuonne jonkin verran valmiiksi kuvia rankoja on kuljetellut porukka, joka viimeisen remontin tupaan teki. Jokaisen kävijän vastuulla on sitten päätellä, minkä verran raaskii vaivalla toisen tuomia puita poltella. Tuvan lähiympäristössä ei kuivaa polttopuuta ihmeemmin ole keräillä, joten jonkun matkan päästä saa ahkiolla käydä hakemassa, jos omavarainen tahtoo olla.
Jos en ihan väärässä ole niin tuonne jonkin verran valmiiksi kuvia rankoja on kuljetellut porukka, joka viimeisen remontin tupaan teki. Jokaisen kävijän vastuulla on sitten päätellä, minkä verran raaskii vaivalla toisen tuomia puita poltella. Tuvan lähiympäristössä ei kuivaa polttopuuta ihmeemmin ole keräillä, joten jonkun matkan päästä saa ahkiolla käydä hakemassa, jos omavarainen tahtoo olla.
*Elämä on ihmisen parasta aikaa*