Ensi kesän vaelluskohdetta miettiessäni tulee mieleen lukuisia tunturilampia, joista olen saanut vain haukia ja poistunut kiireesti paikalta ajatellen ettei siellä liene harreja tai tammukoita. Mutta on myös kokemuksia hyvistä harri ja tammukkalammista joista on saanut yksittäisiä haukia. Tuli mieleen ajatus, että mitäs ne haukilampien pulskat hauet oikein syövät? Olisko lammissa sittenkin hyvä lohikalakanta kun hauetkin voivat niin hyvin. Olenko pyytänyt vain väärään aikaan, väärästä paikasta tai väärällä vieheellä? Olisiko hauki jopa hyvä vihje muidenkin kalalajien olemassaolosta?
Onko muilla kokemusta haukikannan merkityksestä tunturilammen harjus tai tammukkakantaan ja kuinka mahdollista jalokalakantaa voisi pyytää haukiselektiivisesti. En ole perhomiehiä, joka rajoittaa varmaan keinoja.
Onko haukinen tunturilampi lohikalaton
Riippuu kai vähän lampien korkeudesta suhteessa merenpintaan. Yleinen käsitys monellakin on että hyvässä harjusvedessä on myös haukia vaikka toiset aliarvostaa haukea ja heittää maalle tai oksanhankaan.
Siinäpä se onkin kysymys miksi ei jalokalaa ole tullut vaan haukia... kaikki on mahdollista. Ja noista hauista.Tuskin se pelkästään toisia haukia syö jos lampareet on kerran tunturissa vähänkään ylempänä merenpinnasta. Vaihtoehdot vähenee mitä ylemmäs mennään.
Viime kesänä käytiin taas Siedjonjärvellä (729 mpy) . Olikohan 4. tai 5. kerta kun tuolla kalasteltiin.Muru sanoi ensimmäisenä iltana että oli härnännyt pari hauentumppia lipalla eikä ne olleet reagoineet uistimeen mitenkään. Mua nauratti että ei täällä mitään haukia ole
,Meekolla korkeintaan joka on alempana. No seuraavana aamuna sain reilun kiloisen hauen ja niitä tuli muutama vielä lisää sillä aikaa kun siellä oltiin. Monta kertaa ollut puhetta miltähän tuo jalokalalla kasvanut pohjoisen hauki maistuisi..hyvältähän tuo sitten maistui.
Kilpiksellä palattuamme vaihdoin asiasta ajatuksia erään paikallisen kalamiehen kanssa. Kertoi että on tuolla ollut haukia aina. Erellisenä talvena oli käynyt siellä pilkillä ja oli saanut useita useamman kilon haukia. Joku kerta oli tullut ensin samasta reiästä reilun kokoinen hauki,sitten rautu ja sitten muutama harri.
Itseltä on tuolta raudut jääneet saamatta,harreja on tullut ja nyt haukia. Lipalla tulee paljolti kalasteltua noilla seuduilla ja sitten tulee mitä sattuu tulemaan .
Siinäpä se onkin kysymys miksi ei jalokalaa ole tullut vaan haukia... kaikki on mahdollista. Ja noista hauista.Tuskin se pelkästään toisia haukia syö jos lampareet on kerran tunturissa vähänkään ylempänä merenpinnasta. Vaihtoehdot vähenee mitä ylemmäs mennään.
Viime kesänä käytiin taas Siedjonjärvellä (729 mpy) . Olikohan 4. tai 5. kerta kun tuolla kalasteltiin.Muru sanoi ensimmäisenä iltana että oli härnännyt pari hauentumppia lipalla eikä ne olleet reagoineet uistimeen mitenkään. Mua nauratti että ei täällä mitään haukia ole
,Meekolla korkeintaan joka on alempana. No seuraavana aamuna sain reilun kiloisen hauen ja niitä tuli muutama vielä lisää sillä aikaa kun siellä oltiin. Monta kertaa ollut puhetta miltähän tuo jalokalalla kasvanut pohjoisen hauki maistuisi..hyvältähän tuo sitten maistui.Kilpiksellä palattuamme vaihdoin asiasta ajatuksia erään paikallisen kalamiehen kanssa. Kertoi että on tuolla ollut haukia aina. Erellisenä talvena oli käynyt siellä pilkillä ja oli saanut useita useamman kilon haukia. Joku kerta oli tullut ensin samasta reiästä reilun kokoinen hauki,sitten rautu ja sitten muutama harri.
Itseltä on tuolta raudut jääneet saamatta,harreja on tullut ja nyt haukia. Lipalla tulee paljolti kalasteltua noilla seuduilla ja sitten tulee mitä sattuu tulemaan
.-Umpikännissä kaikki näyttääkin niin selvältä-
Lohipitoisissa vesissä kasvanu hauki on ihan hyvä syöntikala . Sain takavuosina kilosen hauen Enontekiöllä rajajoesta , Järämän kämpän vierestä , ja se fileerattuna , maustettuna ( sitruunapippuri , kun ei muuta ollut) ja paistettuna oli vähintään hyvää . Mitäs kun hauki oli herkutellut lohikalojen poikasilla , niin liha oli punertavaa , ja mureaa. Turhaan haukea moititaan.
Ja ei se hauki muissakin vesissä kasvaneena huono kala ole.
Ja ei se hauki muissakin vesissä kasvaneena huono kala ole.
-
Inari74
-
Harhailija
- Viestit: 719
- Liittynyt: 12 Joulu 2008 11:31
- Paikkakunta: Keskisessä Suomessa
Onhan se selvä että hauet verottaa ns arvokalakantaa, mutta jos vesistö on suhteellisen luonnontilainen, se pitää kalakannan terveenä. Jos ihmiset kalastaa arvokalaa paljon ja haukia ei, on selvä miten käy. Itse olen niitä ketkä nostaa hauet puunoksiin, syön jos muuta ei tule. Hauen maku on tietty haueksi hyvä, jos se syö ihan muuta kuin mutapohjaisten järvien särkikalaa, muutenkin kylmänveden hauki, talvihauki on parempaa, myllyn läpi kalapullina tod hyvä ruokakala. Olen nammijärvellä nähnyt hauen leuoissa poikittain arviolta kiloisen siian tai harjuksen, öö, hauki oli kokoluokkaa "sukellusvene". 
Maastossa on mukavaa!
-
luonnossa kävijä.
- Viestit: 188
- Liittynyt: 12 Touko 2007 20:42
Kakkosnelosen lankkukin on ihan hyvää, jos osaa maustaa tarpeeksi ja oikein.pesala kirjoitti:Lohipitoisissa vesissä kasvanu hauki on ihan hyvä syöntikala . Sain takavuosina kilosen hauen Enontekiöllä rajajoesta , Järämän kämpän vierestä , ja se fileerattuna , maustettuna ( sitruunapippuri , kun ei muuta ollut) ja paistettuna oli vähintään hyvää . Mitäs kun hauki oli herkutellut lohikalojen poikasilla , niin liha oli punertavaa , ja mureaa. Turhaan haukea moititaan.
Ja ei se hauki muissakin vesissä kasvaneena huono kala ole.
Itse en haukea syö.
Selasin Metsähallituksen melkein 300-sivuista dokumenttia nimeltä Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston luonto, käyttö ja paikannimistö. Siinä kerrottiin että tuolle alueelle alettiin 1950-luvulla istuttaa siikaa. Se pärjäsi järvissä niin hyvin, että monilla alueilla syrjäytti raudun. Eli arvostettujen kalalajien häätäjä voi olla muukin kuin hauki.
Joskus on tullut tunturijärvestä satunnainen pikku siika pikku lusikalla. Mitenkähän virvelimies voisi sen kalastusta tehostaa, sivuperho? Tiheäsilmäinen siian verkkopyynti saattaa poistaa taimenenkin jo alta sukukypsänä?8xkg kirjoitti:Selasin Metsähallituksen melkein 300-sivuista dokumenttia nimeltä Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston luonto, käyttö ja paikannimistö. Siinä kerrottiin että tuolle alueelle alettiin 1950-luvulla istuttaa siikaa. Se pärjäsi järvissä niin hyvin, että monilla alueilla syrjäytti raudun. Eli arvostettujen kalalajien häätäjä voi olla muukin kuin hauki.
Päästimme ne takaisin .Varmaan siioissakin on eroa. Isän mökkijärvellä on vuosien varrella koitettu pientä lippaa, seniorivaappua ja perhoa ilman mainittavaa tulosta. Pienimmällä 00 Meppsillä on vissiin veli saanut pari siikaa, itse en vapavälineillä yhtäkään.
Tuosta oli jäänyt käsitys, että siikaa on melko turha virvelillä koittaa ja olinkin ihan puulla päähän lyöty muutama vuosi sitten, kun Kautokeinoelvasta nousi siikoja mukavaan tahtiin aika järeilläkin Lottolipoilla. Nousivat hanakasti perhoonkin, mutta tarttuivat huonosti.
Tuosta oli jäänyt käsitys, että siikaa on melko turha virvelillä koittaa ja olinkin ihan puulla päähän lyöty muutama vuosi sitten, kun Kautokeinoelvasta nousi siikoja mukavaan tahtiin aika järeilläkin Lottolipoilla. Nousivat hanakasti perhoonkin, mutta tarttuivat huonosti.