Ensi kevättalveksi olemme suunnitelleet hiihtovaellusta itäiseltä kolmenvaltakunnan rajalta länteen kolmenvaltakunnan rajalle. Matkaa kertyy jonkin matkaa yli 500 km ja aikaa on varattu 4-5 viikkoa.
Alla olevasta blogista löytyy tarkempi reittikuvaus. Blogi päivittyy vielä tässä matkan lähestyessä.
http://rajamaillavaellus.blogspot.fi
Tsekatkaapa reitti ja kommentoikaa. Ennen kaikkea meitä kiinnostaa kaikki mahdolliset vaaranpaikat, joita matkan varrelle voi sattua. Myös hyvä tietää tyyppiset tiedot reitistä ovat kullan arvoisia. Kaikkea emme varmaankaan ole vielä osanneet ottaa huomioon.
Kiitos jo etukäteen.
Rajamaillavaellus
Rajamaillavaellus
Ylpeä vaeltaja ei saavuta mitään, ja voi samalla menettää kaiken. Nöyrä vaeltaja voi saavuttaa kaiken, muttei menetä mitään.
Tarkoitus on saada kyyti Virtaniemeen ja siitä vielä eteen päin kohti pohjoista niin pitkälle kuin metsäautotietä pääsee. Kaksi ensimmäistä yötä olemme Kessijärven AT, josta teemme päiväseltään retken rajapyykille. Vasta tämän jälkeen lähdemme hiihtämään kohti Kilpisjärveä.
Onko kenelläkään tietoa, miten pitkälle Virtaniemestä lähtevää metsäautotietä autolla pääsee? Vai onko meidän aloitettava reissu Virtaniemestä?
Myös tieto Inarin virta- ja sulapaikoista olisi hyvä.
Onko kenelläkään tietoa, miten pitkälle Virtaniemestä lähtevää metsäautotietä autolla pääsee? Vai onko meidän aloitettava reissu Virtaniemestä?
Myös tieto Inarin virta- ja sulapaikoista olisi hyvä.
Ylpeä vaeltaja ei saavuta mitään, ja voi samalla menettää kaiken. Nöyrä vaeltaja voi saavuttaa kaiken, muttei menetä mitään.
Auts! Onko tosiaan niin? Yritin löytää retkikartasta ja luontoon.fi -sivulta tietoa Kessijärven autiotuvasta, mutta sieltä ei sitä enää löytynyt. Onko kenelläkään tietoa, kuka hallinnoi tupaa tällä hetkellä?
Ylpeä vaeltaja ei saavuta mitään, ja voi samalla menettää kaiken. Nöyrä vaeltaja voi saavuttaa kaiken, muttei menetä mitään.
-
mettäantero
- Viestit: 2522
- Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22
Mikäli tarkoitat Inarijärven osalta karttaan merkittyjä virta- ja sulapaikkoaja, niin ne löytyy ainakin kahdesta kartasta.Eräneuvos kirjoitti:...
Myös tieto Inarin virta- ja sulapaikoista olisi hyvä.
Toinen on Merenkulkulaitoksen Veneilykartta 480 Inarijärvi 1:50000, painos vuodelta 2002. Uudemmassa Liikenneviraston vastaavassa veneilykartassa (vuoden 2011) painoksessa niitä ei enää ole merkitty.
Toinen kartta, josta ne myös löytyy, on Karttakeskuksen Inarijärvi ulkoilukartta 1:100000 vuodelta 1992. Voipi olla, että eivät "uskalla" kartankustantajat niitä enää uusiin karttoihin laittaa.
Korjatkaa toki tietävämmät, jos olen väärässä.
Turhis turinoi kämppäkortistossaan:
”Luontopalvelut (Metsähallitus) ilmoitti, etteivät he enää pysty osallistumaan Kessijärven autiotuvan (patikka.net 078 A) huoltoon, joten olemme päätyneet lukitsemaan kämpän ja samoin myös saunan. Luontopalvelut ilmoittivat myös, että he siirtävät Piilolan polun kulkemaan eri reittiä, eli pois Kessijärven kämpän pihapiiristä.” (Terveisin Kessijärven kämppäporukka).
Tupa, sauna ja viereinen talo (078B) vaihtoivat omistajaa omistajaa (2013 ?). Nykyään ovat siis yksityisiä ja lukittuja.
”Luontopalvelut (Metsähallitus) ilmoitti, etteivät he enää pysty osallistumaan Kessijärven autiotuvan (patikka.net 078 A) huoltoon, joten olemme päätyneet lukitsemaan kämpän ja samoin myös saunan. Luontopalvelut ilmoittivat myös, että he siirtävät Piilolan polun kulkemaan eri reittiä, eli pois Kessijärven kämpän pihapiiristä.” (Terveisin Kessijärven kämppäporukka).
Tupa, sauna ja viereinen talo (078B) vaihtoivat omistajaa omistajaa (2013 ?). Nykyään ovat siis yksityisiä ja lukittuja.
Kävin varta vasten ominkin silmin toteamassa Kessijärven tilanteen mennä heinäkuussa. Tosiaan sekä sauna että entinen autiotupa ovat lukittuja. Molempien ovissa asiallinen lappu, jossa kerrotaan tuo mitä Turhis kämppäkortistossaan hieman tiivistettynä mainitsee. Mitään allekirjoitusta lapuissa ei ole.
Käyräjärven ex-rajavartioston sauna oli edelleen viime kesänä auki, eiköpähän liene edelleen. Eli tämä:
Käyräjärven sauna
Saunan (ja Kessijärvenkin) tiedot löydät mm. täältä.
Itse hiihdin reitin samojen lähtö- ja päätepisteen välillä vuosituhannen vaihteessa, tosin emme menneet Inarijärven halki vaan Vätsärin, Kaldoaivin, Paistuntureiden ja Muotkan kautta koukaten. Se oli elämää muuttavan tärkeä reissu. Pitkä vaellus antaa käsittämättömän paljon.
Ilman muuta vesistöt ovat aina vaaranpaikka, kesät talvet. Kesällä kahlaukset voivat olla vaarallisia, talvella jokien ylitykset, ja kuten mettäantero jo mainitsi, niin Inarijärvellä salmi- ym. sulapaikat voivat myös olla vaarallisia. Lisäksi avotunturissa myrsky tai ihan jo tuuletonkin murku eli white-out on hyvinkin potentiaalinen vaaranpaikka. Sään muuttumista kannattaa seurata, ja varautua aikataulussa ja telttansa kestävyydessä sään paranemisen odottelupäivään/-päiviin.
Omasta reissustamme löydät 1990-luvun kökkötekniikalla hivenen lisätietoa osoitteesta Millennium-hiihtovaellus. Runsassanaisempi matkakertomus löytyy kirjasta Erämaat - pohjoisen Lapin vaelluskohteet. Kirjassa on paljon muitakin vaelluskertomuksia, mutta myös tämä kahden kuukauden reissu kokonaisuudessaan. Lisätiedot kirjasta. (Kelaa alaspäin, vuoteen 2010 asti.) Kirja on loppuunmyyty, mutta kirjastoista löytyy.
Käyräjärven ex-rajavartioston sauna oli edelleen viime kesänä auki, eiköpähän liene edelleen. Eli tämä:
Käyräjärven sauna
Saunan (ja Kessijärvenkin) tiedot löydät mm. täältä.
Itse hiihdin reitin samojen lähtö- ja päätepisteen välillä vuosituhannen vaihteessa, tosin emme menneet Inarijärven halki vaan Vätsärin, Kaldoaivin, Paistuntureiden ja Muotkan kautta koukaten. Se oli elämää muuttavan tärkeä reissu. Pitkä vaellus antaa käsittämättömän paljon.
Ilman muuta vesistöt ovat aina vaaranpaikka, kesät talvet. Kesällä kahlaukset voivat olla vaarallisia, talvella jokien ylitykset, ja kuten mettäantero jo mainitsi, niin Inarijärvellä salmi- ym. sulapaikat voivat myös olla vaarallisia. Lisäksi avotunturissa myrsky tai ihan jo tuuletonkin murku eli white-out on hyvinkin potentiaalinen vaaranpaikka. Sään muuttumista kannattaa seurata, ja varautua aikataulussa ja telttansa kestävyydessä sään paranemisen odottelupäivään/-päiviin.
Omasta reissustamme löydät 1990-luvun kökkötekniikalla hivenen lisätietoa osoitteesta Millennium-hiihtovaellus. Runsassanaisempi matkakertomus löytyy kirjasta Erämaat - pohjoisen Lapin vaelluskohteet. Kirjassa on paljon muitakin vaelluskertomuksia, mutta myös tämä kahden kuukauden reissu kokonaisuudessaan. Lisätiedot kirjasta. (Kelaa alaspäin, vuoteen 2010 asti.) Kirja on loppuunmyyty, mutta kirjastoista löytyy.
On se uskottava. Huomasin myös Laaksosen Jounin autiotupa onlinesta samaisen tiedon: http://jouninkirjamyymala.nettihotelli. ... ohjita.htm
Nyt kysymys kuuluukin, että olisiko sitä mahdollista yksityiseltä vuokrata muutamaksi yöksi. Ilman ko. tupaa, käyminen itäisellä kolmen valtakunnan rajalla muuttuu astetta haasteellisemmaksi.
Mettäantero:
Meillä on virallisen retkikartan lisäksi jonkinlainen veneilykartta, jossa näkyy väylit ja punaisella merkattuja sektoreita, jotka varoittavat mahdollisista virtapaikoista. Tätä ilmeisesti tarkoitat?
Nyt kysymys kuuluukin, että olisiko sitä mahdollista yksityiseltä vuokrata muutamaksi yöksi. Ilman ko. tupaa, käyminen itäisellä kolmen valtakunnan rajalla muuttuu astetta haasteellisemmaksi.
Mettäantero:
Meillä on virallisen retkikartan lisäksi jonkinlainen veneilykartta, jossa näkyy väylit ja punaisella merkattuja sektoreita, jotka varoittavat mahdollisista virtapaikoista. Tätä ilmeisesti tarkoitat?
Ylpeä vaeltaja ei saavuta mitään, ja voi samalla menettää kaiken. Nöyrä vaeltaja voi saavuttaa kaiken, muttei menetä mitään.
Kiitos Jouni. Kirja minulla on ja sen olen etenkin Millenium-reissun osalta kahlannut alusta loppuun ja lopusta alkuun moneen kertaan. Syvä kumarrus ja kunnioitus tekemäänne reissua kohtaan. Sen antama esimerkki on ollut meillä myös tämän retken alkuunpaneva voima. Kiitos siitä! Sieltä olemme ammentaneet paljon ideoita ja vinkkejä tähänkin tulevaan reissuun.
Se, mitä mainitsit Käyräjärven saunasta. Matkaa Virtaniemestä tulee turhan paljon. Sitä ei siis oikein voi rajapyykillä käyntiä ajatellen pitää tukikohtana. Vai mitä? Etenkään, jos metsäautotietä Kessin suuntaan ei juurikaan ole aurattu. Tämä tarkoittaisi käytännössä kahta telttayötä heti reissun kärkeen, mikäli rajapyykillä mielii käydä. Soveltuisiko sauna majoituskäyttöön?
Se, mitä mainitsit Käyräjärven saunasta. Matkaa Virtaniemestä tulee turhan paljon. Sitä ei siis oikein voi rajapyykillä käyntiä ajatellen pitää tukikohtana. Vai mitä? Etenkään, jos metsäautotietä Kessin suuntaan ei juurikaan ole aurattu. Tämä tarkoittaisi käytännössä kahta telttayötä heti reissun kärkeen, mikäli rajapyykillä mielii käydä. Soveltuisiko sauna majoituskäyttöön?
Ylpeä vaeltaja ei saavuta mitään, ja voi samalla menettää kaiken. Nöyrä vaeltaja voi saavuttaa kaiken, muttei menetä mitään.
-
mettäantero
- Viestit: 2522
- Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22
Siitä on jo aikaa, kun Käyräjärvellä kävin, mutta taisin minä siinä saunan eteisen leveähköllä seinänvieruspenkillä peräti yön nukkua. Kuvasta kun nyt tarkistan, niin siinä eteisessä on kaksi seinänvieruspenkkiä ja vuonna 2009 oli patjatkin niihin. Avotakka lämmönlähteenä. Saunan puolella tietty on lisää tilaa.
Kevättalvella ei enää hirmupakkasia ole, joten miksipä tuolla ei voisi tarvittaessa nukkua. Tai jos tuntuu eteinen ahtaalta, niin pistää teltan pihalle pystyyn ja nukkuu siinä, ja sauna tarjoaa ilta- ja aamupuuhiin lämmitetymmän tilan.
Ei muuta kuin intoa ja tsemppiä vain suunnitteluun ja itse reissuun! Hieno vaellus on teillä tiedossa.
Kevättalvella ei enää hirmupakkasia ole, joten miksipä tuolla ei voisi tarvittaessa nukkua. Tai jos tuntuu eteinen ahtaalta, niin pistää teltan pihalle pystyyn ja nukkuu siinä, ja sauna tarjoaa ilta- ja aamupuuhiin lämmitetymmän tilan.
Ei muuta kuin intoa ja tsemppiä vain suunnitteluun ja itse reissuun! Hieno vaellus on teillä tiedossa.
Aikamoisen hiihtoretken Jouni kumppaneineen on Millenium-aikaan tehnyt.
Hypopussi on kai hyperventilointiin...
Käyräjärvi on myyty yksityiselle mutta sauna oli auki, ja hyvin siellä yö meni. Pääsi kuuluisaa riukukäymälääkin kokeilemaan.
Sain sellaisen käsityksen että tie on poronhoidon vuoksi aurattu perille.
Oma auto oli silloin Kessille menevän kohdan levennyksen parkissa.
Tupa oli jo silloin yksityinen mutta sitä sai käyttää. Lapulla oli ilmoitus, että mikäli törkykäyttäytymistä tuvalla niin omistaja laittaa lukkoon.
Hypopussi on kai hyperventilointiin...
Käyräjärvi on myyty yksityiselle mutta sauna oli auki, ja hyvin siellä yö meni. Pääsi kuuluisaa riukukäymälääkin kokeilemaan.
Sain sellaisen käsityksen että tie on poronhoidon vuoksi aurattu perille.
Oma auto oli silloin Kessille menevän kohdan levennyksen parkissa.
Tupa oli jo silloin yksityinen mutta sitä sai käyttää. Lapulla oli ilmoitus, että mikäli törkykäyttäytymistä tuvalla niin omistaja laittaa lukkoon.
Olette tekemässä 4-5 viikon talvireissua lapissa ja yhden tuvan puuttuminen hankaloittaa hommaa hei alkuunsa? Ettekö ota telttaa mukaan?Eräneuvos kirjoitti: Nyt kysymys kuuluukin, että olisiko sitä mahdollista yksityiseltä vuokrata muutamaksi yöksi. Ilman ko. tupaa, käyminen itäisellä kolmen valtakunnan rajalla muuttuu astetta haasteellisemmaksi.
Hannes: Ei se sitä tarkoita, etteikö telttaa oteta mukaan. Ilman muuta otetaan ja pakollisia telttaöitä tulee joka tapauksessa, eikä siinä mitään. Jos pitää nukkua teltassa niin sitten nukutaan. Kyllä se homma niinkin onnistuu. Sitä vain, kun oli ajatellut, että voi hyödyntää Kessijärven autiotupaa, niin reissun alkuun pitää suhtautua hieman eri tavalla. Talvitelttailussa maaliskuun alussa on omat niksinsä. 
Vielä, jos jollakin olisi tieto Kessijärven tuvan omistajasta niin voisi ensisijaisesti tiedustella mahdollista vuokrakäyttöä. Jos ei onnistu niin sitten telttaillaan.
Vielä, jos jollakin olisi tieto Kessijärven tuvan omistajasta niin voisi ensisijaisesti tiedustella mahdollista vuokrakäyttöä. Jos ei onnistu niin sitten telttaillaan.
Ylpeä vaeltaja ei saavuta mitään, ja voi samalla menettää kaiken. Nöyrä vaeltaja voi saavuttaa kaiken, muttei menetä mitään.