Miksi onnettomuudet ovat lisääntyneet?

[Pepi]

Suorituskyvyn aleneminen on vaikea huomata ja vaikea hyväksyä. Siksi siihen ei halua sopeutuakaan, ennen kuin on myöhäistä.

Siihen liittyvät yllätykset alkavat tulla tutuiksi minullekin.

[Al Bundy]

Muuten, kuinka moni teistä on pystyttänyt telttansa pimeässä ilman lamppua. Yhden tiedän (enkä nyt tarkoita itseäni), onko muita?

Kerran kotipihalla, vaikeeta oli.
Sen harjoituksen jälkeen on ollut mukana kaksi otsalamppua ja joku nappipatterilla toimiva halpistuikku.

[OS]

Muuten, kuinka moni teistä on pystyttänyt telttansa pimeässä ilman lamppua. Yhden tiedän (enkä nyt tarkoita itseäni), onko muita?

Enpä ole kokeillut, mutta uskoisin että saisin teltan pystyyn. Olisikin hyvä kokeilla kotipihassa tasaisella alustalla.

[Pepi]

Homma onnistuu tiukalla järjestelmällisyydellä ja maltilla. Tavaroita ei sovi kadottaa kesken kaiken.

Olen pakannut vanhan Nalloni aina samalla tavalla. Tuulen puoleisessa helmassa on valmiiksi kiinni maakiila, joka pussia avatessa pilkistää esiin ensimmäisenä. Seuraavat ohjeet koskevat säkkipimeää, mutta eivät ole haitaksi hämärässäkään:

- Arvioi riittävä teltan sija kävelemällä jalkojasi laahaten.
- Laske kantamuksesi alueen tuulen puoleiseen reunaan
- Koemakaa nukkumasijasi
- Kiinnitä pussista pilkistävä maakiila ennen kuin vedät teltan pussista
- Avaa pakkaus niin, että asetat siellä olevat irtopussit (kiilat, kaaret) kantamuksesi ja kiinnitetyn kiilan ääreen
- Levitä teltta sijoilleen
- Kokoa teltta niin, että otat käsille vain niin monta esinettä (yksi kaari tai 1-3 kiilaa) kuin käsissäsi kerralla pysyy ja muut jäävät vielä pakkaukseen kantamuksesi ääreen
- Kun teltta on pystyssä, kerää kaikki irtotavara telttaan

Näin se on onnistunut monesti ja paremmalla rutiinilla kuin ensimmäisellä kerralla. Silloin piti malttamattomana rientää suoraan postista tuliterän telttapaketin kanssa metsään, ajattelemalleni hienolle paikalle. Pimeä ehti ennen kuin olin siellä ja pystytin uuden telttani ihan outoon, kokeilemattomaan paikkaan syyspimeässä yössä. Silloin joutui käyttämään hiukan aikaa eri esineiden tunnistamiseen kopeloimalla, mutta onneksi teltta tuli tehtaalta pystytysvalmiiksi pakattuna.

[dailymail]

Enpä ole säkkipimeässä koskaan telttaa pystyttänyt. Asiaahan voi harjoitella päivänvalollakin vetämällä "säkin päähän" ts. siteen silmille.

[seppo]

^Armeijassahan purettiin ja koottiin rynnäkkökivääri reppu päässä. Ei nähnyt mitään.

[Pepi]

Minulle ei "säkki päässä" ole kovin hyvä simulaatio. Näön lisäksi se häiritsee kuuloa, jonka avulla hahmotan ympäristöäni hyvin paljon. Tai hahmotin, kun kuulo vielä pelasi kunnolla.

[rastigaissa]

Inari74 lienee hypetyksestä aivan oikeilla jäljillä.
"Tuonne minunkin pitää päästä!"
Kun erämaiden tarjontaa ja puistojen palveluita seurataan Facebookista ja hienoista blogeista, muistetaanko lukea myös karttaa ja järjestelmällisesti esitettyjä ohjeita tai järjestyssääntöjä.
Olen sitä mieltä, että valtion varoilla hypetystä ei saisi pitää yllä lainkaan. Siis kaikki valistus ja ajankohtaiset tiedotteet kaikille avoimelle kotisivulle, josta voi kategorian mukaan varmasti löytää parhaat neuvot.
Maastoon ei voi niin paljon merkkejä laittaa, että ne riittäisivät.

Toinen seikka on, että nykyisin päästään koneitse turhan lähelle hyviä eksymismaastoja.

[Hanu]

Tavallaan vaeltamisessakin yleistyy muutenkin yleistenyt ajattelu:
"Yhteiskunnan pitää hoitaa. " Niin lapset, vanhukset, sairaat, työttömät ja ilmeisesti myös vaeltajat. Pitää tehdä polut, reitit ja tuvat. Ja ilmeisesti nopea poistuminen, kun homma ei enää huvita ja vaatteetkin kastui. Ehkä olen jopa eksyksissä.

Äkilliset lääkintää vaativat tapaukset ovat sitten ihan eri juttu.

[Pertti Kurki]

Tämän päivän aviisissa oli pelastuslaitoksen näkemys, että vermeet on viimisen päälle, mutta ymmärrys luonnonvoimista nolla. Ja sitten haetaan näitä älyn jättiläisiä kairasta. Jospa ei haettaisi? Kuolisivatko kuin kärpäset?

[Heksa]

Jospa ei haettaisi?

Sivistysvaltiossa haetaan, mielestäni. Toki ideana pohtimisen arvoinen, eli voisiko kuitenkin olla jokin seuraamus?

Kustannusten periminen kuulostaa houkuttavalta, mutta ei varmasti ole ihan niin helppoa (milloin hakeminen oli "oikeutettua" ja milloin ei, rajanveto aiheuttaisi varmasti oikeusjuttuja, saati keneltä sitten perittäisiin jos haku tulisi liian myöhään). Entäs jos media alkaisi suhtautumaan näihin tapauksiin tuomitsevasti eikä ymmärtäväisesti? Näin muutkin ihmiset oppisivat ettei ikävä julkisuus ole kivaa ja ehkä toimisivat paremmin. Mutta ei helppoa sekään, varsinkaan tuomita jos sitten joku jättää hakematta apua ja menehtyy (nytkin on "epäkorrektia" pohtia syitä menehtyneiden ihmisten kuolemiin).

[StefanG]

Kyllähän niitä pois pitää hakea mutta joissain tapauksissa on syytä ottaa maksu jos ihan selvästi omaa syytään hankkiutuneet pulaan. Eli liian heppoisin varustein tai jopa ilman varusteita. Tai jos pelkkää väsymystä valittavat kuten Ruotsissa oli taannoin, nehän suostuivat maksamaan kopterikyydistä.

[Kaarle Suurehko]

Jos vaelluksella ollaan päivä päivältä rasittuneempia ja lopulta syystä tai toisesta jopa odotetaan vaelluksen loppumista ja palvelujen ääreen pääsyä, on toiminnassa mielestäni perustavanlaatuinen ongelma. Lienee kuitenkin melko yleistä.

[luuppi]

EDIT: OHOH! menikin onnettomuuksiin eika yleisiin retkeilyasioihin (paitsi epasuorasti, saman paaotsikon alla; olkoon tassa nyt):
tama tarttui takkiin Kanadasta
https://thegreattrail.ca/explore-the-map/
ja nayttaisi (tyokalut kartan kayttoon) toimivan Euroopassakin.

Oliskohan siihen itsellakin paasy, jos saisi kuvat yms. ripustettua kiinni karttapisteisiin?
- ilmeisesti tulisivat julkisiksi samantien, mutta pienella valikoimisella tuokin hoituisi

Ei toimi ilman etta sallii oman sijaintitiedon kayton; jaa muuten passiviseksi reitti-infovarastoksi

[tst]

Ollaan varovaisia vesillä! https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vaste ... saker-till