KEMIHAARA, KEMI-SOMPIO

[jänkkääjä]

Kesään ja syksyyn on vielä aikaa, mutta kyllä ne sieltä varmasti tulevat. Mielenkiinnon kohteeksi on noussut Koiliskairan itä- ja etelä osat (Kemihaara, Kemi-Sompio). Yhtenä ajatuksena lähteä liikkeelle tienpäästä Kemihaarasta (vai olisiko parempi ajella Sompion tien päähän?).

Kuvittelisin, että elo-syyskuun vaihteessakin noilla nurkilla saa olla rauhemmassa kuin Koiliskairan ydinalueilla, mutta olenko oikeassa.

Virvelikin olisi ajatuksena ottaa mukaan, mutta tuleeko kalaa (onko vesi liian alhaalla)?

Soitakin alueella on, mutta kaipa sieltä kuivaakin maata löytyy.

Minkälaisia kokemuksia ja minkälaista (ympyrä)reittiä (paluu autolle)kokeneemmat suosittelisivat.

[Duommá]

Meillä on yhteinen mielenkiinnon aihe. Itäkaira ja Sompio, ihanaa!

Kemihaarasta on hyvä lähteä, siellä on palveleva eräkeskus, ja auton saa lämpötolpan viereen. Kemihaaran lähistöllä on montakin ympyräreitin vaihtoehtoja, hyviä tupia on tiheässä. Olen kerran myös jättänyt auton Kemihaaran tien varteen siihen, missä tie törmää puiston rajaan ja kääntyy 90 astetta vasemmalle, ja tehnyt lenkin Nuorttille siitä käsin.

Sompion tien päähän, Orposeen, kannattaa myös ajaa. Tie voi paikoitellen olla heikohko, mutta ainakin viime syksynä pahin paikka oli jo ajokelpoinen. Minä jätin auton Sompion Kotarantaan, marssin Orposeen (ei koskaan enää!), sitten soitten yli Karapuljuun. Takaisin tulin Kopsusjärveltä Ruijan polkua pitkin. Hyvä lenkki, paitsi se tien kävely. Orposesta on rakenteilla pitkospuut Lipatanaavan yli, mutta ovat vielä pahasti kesken. Mutta kyllä siellä etenemään pääsee, märimpin paikkoihin ei ole pakko mennä.

Talvivaelluksille tuo suoerämaa on paratiisi, juuri sieltä palasin.

[Jussi]

Varsinkin talvella on tosiaan hyvä lähteä Vuotsosta soita pitkin kulkemaan itää kohti. Kesällä pääsee autolla melko hyvin keskelle "erämaata", tietä ei viiti tallata Vuotsosta asti millään.
Duomma jo nämä kertoikin !

Tammituvan vieressä on silta arkut, muttei siltaa ainakaan noin 10 vuotta sitten. Kyllä siitä yli pääsee taiteilemalla, tai uimalla

Mönkijäsilta (riippusilta) on Kopsusjoessa, jos muistan oikein.

Kemihaarasta sekä talvella että kesällä hyvä lähteä, sinne ei vaan ole helppoa päästä yleisillä kulkuneuvoilla.

[Tapsa]

Duomma ja Jussi kertoivat jo olennaisen mutta lisään vain muutamat kehut tuon alueen eli Kemihaaran alue tai Itäkaira yleensä todella upeaa olen itsekin menettänyt sille sydämeni. Kemihaaran eräkeskus varmasti hyvä lähtöpaikka, mutta Tulppion majat on ihan hyvä lähtöpaikka. Kemihaarasta on hieno lähteä vaikka minne, voi tehdä vaikka Korvatunturi-Naltio-Nuortti kierroksen tai sitten suunnata Kemihaaran erämaa-alueelle käväistä ensin Uittipiekan tuvalla jos vain aika piisaa koukata Pihtijoen kämpälle sieltä jatkaen Marivaaran lähellä olevalle porokämpälle sieltä yhyttää poroaita jota seuraillen voi mennä vaikka Siulanruoktulle tai Tahvontuvalle ja poroaitaa seuraillen Peuraselän kämpälle ja edelleen poroaitaa niin välillä on kämppiä Peskihaara,Mantoselkä,Manto-oja, Manto-ojalta onkin vain pikku "rykäisy" Kemihaaran eräkeskukselle, ihan mukava reitti.

[Vintilän_Vintiö]

Liitynpä myös minä tämän alueen ylistäjien joukkoon. Jouni Laaksonen on kirjoittanut kattavan jutun Suomen Luonto -lehteen näistä maisemista, lue jänkkääjä tämä juttu. On muistaakseni helmi, maalis, tai huhtikuun numerossa v. 2004.

Duommahan sen sanoikin, talvivaelluksille suoerämaa on mitä parhain. Harmittaa oikein isosti että todella harvoin on itsellä mahdollisuuksia päästä pitkälle talvivaellukselle syrjäisille kairoille.

Kyllä sieltä luultavasti nuotiokaloja saa.

Onkos Umpihanki hiihtänyt umpihankea näissä Kemihaaran ja Vintilän kairoissa? Yhtä aikaa siellä voi kuulemma nähdä enemmän tasapäisiä aapanreunusmäntyjä kuin missään muualla.

[Varg62]

Upeata maisemaa.Viime kesänä kuljin Tulppion majoilta Saariselälle kierrellen ja aika rauhassa saa itäkairassa kulkea,kun ekoihin ihmisiin vasta lähempänä Luiroa törmäsin.

[Eräkulkuri]

Itäkairassa on ainakin vielä toistaiseksi ollut selvästi vähemmän kulkijoita kuin Jaurun pohjoispuoleisella Saariselällä. Viime aikoina kuitenkin Nuorttijoella on väkeä ollut niin runsaasti, että jokivarren kämpissä on joskus syksyllä ollut jopa tungosta, mikä muualla Itäkairassa on tosi harvinaista.

Myös Kemihaara on suosittu lähtöpaikka vaellukselle, mutta siitä reitit hajaantuvat eri suuntiin joten tungosta ei yleensä ole. Enin osa lähtee kohti Jaurua joko suoraan Peskihaaran tai Manto-ojan kautta. Talvisin on viime aikoina kuljettu yhä enemmän Härkävaaran kautta Tahvolle, mutta kesäkautena poluttomat korpikuusikot ja jängät eivät kovinkaan monia houkuttele sille reitille. Kemihaarasta on myös Vieriharjun kautta viitoitettu "turistireitti" Korvatunturun kupeeseen ja kesällä vähemmän kuljettu polku Naltiohaaran kautta Karhuojalle ja siitä Nuorttille.

Kaikkein hiljaisin Itäkairan osa on Kemihaaran erämaa-alueella, Pihtijoen, Kemihaaran latvojen ja Sorvortanjoen välisellä poluttomalla alueella.

On toki muitakin vaihtoehtoja, Marivaaran tien päästä on lyhyt matka hyviä kulkumaita pitkin Jaurulle ja komeaan Auhtiselkään. Sieltä voi yrittää myös Repojoen ja Luiron latvoille, mutta silloin täytyy varautua rämpimään soilla. Samoihin maisemiin pääsee myös Duomman ehdottamaa reittiä Orposesta, mutta "suo siellä vetelä täällä" pätee siihenkin.

Jos aiot kalastella, niin silloin nuo viimeksi mainitut alueet ovat antoisampia. Sitä paitsi koko Kemihaarojen vesistö on rauhoitettu kalastukselta, joten vasta Jaurulla tai Nuorttilla saa kalastaa ja Nuorttillakin vain erikseen hankitulla luvalla.

[petepoika21]

Talvella Orposesta pääsee hyvin suoraan Karapuljuun mutta entä ruskan aikaan? Onko suot liian vetisiä? Ja millaiset rannat on Harrihaarassa ja pienissä puroissa, joita joutuisi ylittämään? Pääseekö niistä ylös ja onko pohjaa?

[Eräkulkuri]

Melkein 20 vuotta kesti, kunnes tuli jatkoa tähän "säikeeseen".

[Nuortti]

En ole lähtenyt vaellukselle Orposesta. Karapuljun vieraskirjoista olen lukenut, että
Orposesta on väkeä sulan maan aikana tullut Karapuljuun.
Ja kun karttaa katselin, niin onhan siellä siltoja. Toki ei linnuntietä.
Karapuljuun pääsee muuten mainiosti kun lähtee venekyydillä Lokasta tai Vuotsosta.

[petepoika21]

Duommahan se tuossa kertoi että marssi Orposesta Karapuljuun soiden yli. Ymmärtäisin tuosta, että suunnilleen linnuntietä. Eli pääseehän siitä. Ilmakuvasta näkee märemmät paikat, niitä kierrellen siis.

[Ursus]

En osaa lentää, joten linnuntietä en pysty kommentoimaan, mutta jalan olen Orposesta lähtenyt pariinkin otteeseen. Alkumatkasta siinä taitaa olla jopa mökijöille tehdyt pitkokset.

[asentopaikan aave]

Olisi ollut nyt hyvä hetki mennä Karapuljusta Orposeen soiden kuivuuden takia, mutta jätin menemättä kun vaihtoehdot olisivat sieltä olleet sitten kymmeniä kilometrejä tietä tai kalliihko taksi.

Härkävaarassa oli ilmeisesti kiuas vaihdettu. Lämpeni leppoisiin pesulämpöihin parilla pesällisellä puita. Edellinen kulkija oli käynyt vieraskirjan perusteella 19 päivää aiemmin.

Kemihaara-Härkävaara-Jauru sujui Nuorttin ja Eräkulkurin toisessa ketjussa neuvomalla reitillä. Suot olivat nyt melkoisen helppokulkuisia, Härkävaara-Jauru-välin korpikuusikot sen sijaan antoivat haastetta.