Tuo historiallisen Ruijan keinon osuus on suurin piirtein seurattavissa, mutta ei ilman omaa suunnistamista. Välillä polku haipuu varvikkoon, välillä taas voimistuu ja kirveenpilkka vahvistaa, että keinolla ollaan. Välillä katoaa niin, että pitää kompassisuunnalla suunnistaa seuraavaan järvenrantaan tai harjukapeikkoon, josta polku taas löytyy. Aivan oivallinen seikkailupolku.
Ja sekä Jankkilan ex-metsänvartijantila (nyk. Pakanajoen vuokrakämppä) että Järvenpään ex-majatalo (nyk. rakennukseton aukio) ovat historialtaan kiinnostavia, kiehtovia paikkoja.
Vätsäri
Re: Vätsäri
Jounin kirjamyymälä: Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Re: Vätsäri
Oolrait, kiitos kommentista. Suunnistaminen ei ole itselleni ongelma. Haaveilen silti sellaisesta, että välillä voisi astella puolihuolimattomasti maisemia katsellen eikä koko ajan nenä kiinni kartassa. Kertomasi perusteella onnistuu noinkin. Tuulijärven rantoja nyt ainakin ellei mieli halaja poiketa Tuulipäällä.
Re: Vätsäri
Tässä vielä "kuittaan" Jounin viestin. Ainakin muutama vuosi sitten kulku Järvenpäästä Jankkilaan oli a) hienoa maastoa b) sopivan kuljettavaa ja c) tuo vanha kulkureitti oli usein aika luontevasti siinä jalkojen alla. Joskus se katosi, mutta sitten tuli taas vanhoja pilkkoja tai pieniä kivikasoja vastaan. Rauhassa sai kulkea ja Tuulijärven rannoilta löytyi hyviä teltan paikkoja.