Vaellus UKK-puistoon

Avatar
Eräkulkuri
Viestit: 3144
Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56

Viesti Kirjoittaja Eräkulkuri »

Micke kirjoitti:Jos pe-su pakkaset pitää kuten ennusteessa on, niin tuskin paljoakaan ongelmia on sulien soiden osalta... Jos pilkkimiehen kantaa 3 senttiä jäätä, niin suolla hiihtäjän kantaa varmaan 2 senttiä jäätynyttä turvetta. Ja ainahan voi pysytellä soiden reunoilla, ei niitä allikoita niin paljoa ole pakko läpi hiihdellä.
Näinhän minäkin luulin ennen kuin alkoi kertyä kokemusta umpihankihiihdosta. Alkutalven pehmeä pakkaslumi toimii lämpöä eristävänä peittona hautomalla suovesiä. Kun alkutalvella ei vielä ole kantavaa pohjahankea, niin sukset uppoavat märkään lumeen.

Kyllähän se eräelämä opettaa tämänkin asian käytännössä, mutta viisas varautuu siihen jo ennakolta.


Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
cobbo
Viestit: 705
Liittynyt: 22 Elo 2017 20:48

Viesti Kirjoittaja cobbo »

Kävin äsken hiihtelemässä suolla, ja juurikin tuollainen muutaman päivän pakkanen ja ohuehko lumikerros ei ollut saanut aikaan kuin ohuen jääkerroksen lumen alle ja suon pintaan. Suot tosiaan tuntuvat pitävän lämpöä hyvinkin pitkälle talveen sisällään.

Se ei ollut edes kunnon jäätä, vaan sellaista kovettunutta sohjoa josta meni saapas läpi samantien. Suksilla jos seisoi samassa paikassa, alkoi vesi tihkua lumikerrokseen asti (myrkkyä karvapohjasuksille kun karvat jäätyvät). Suon reunoilla lumen alla oli vielä tuotakin märempää; pakkanen ei ollut päässyt niin vapaasti jäädyttämään maaperää verrattuna avoimeen suohon, ja luntakin oli kinostunut enemmän suojaksi.
Micke
Viestit: 2343
Liittynyt: 30 Maalis 2011 14:15
Paikkakunta: Maalla

Viesti Kirjoittaja Micke »

Eräkulkuri kirjoitti:Näinhän minäkin luulin ennen kuin alkoi kertyä kokemusta umpihankihiihdosta. Alkutalven pehmeä pakkaslumi toimii lämpöä eristävänä peittona hautomalla suovesiä. Kun alkutalvella ei vielä ole kantavaa pohjahankea, niin sukset uppoavat märkään lumeen.

Kyllähän se eräelämä opettaa tämänkin asian käytännössä, mutta viisas varautuu siihen jo ennakolta.
Alkutalvesta mulla ei tosiaan ole paljoakaan kokemusta soilla liikkumisesta ja tässä sitä nyt saa sitten kerrytettyä lisää. Toi lumen eristävyys on kyllä tiedossa, mutta toivottavasti ahkio ja sukset eivät mene läpi hangesta, jos menee niin silloin menee hetki ahkion rapsuttelussa.

Parin edellisen päivän suojakelit tuskin mitään kuorta tosiaan tekee lumen pintaan, vaikka kuinka toivoisi. Tämänkaltaiset alkutalvet taitavat olla tulevaisuudessa normaali, joten ei tämäkään kokemus hukkaan mene, kun jatkossakin taitaa tulla käytyä Itäkairassa hiihtelemässä. Pakkasta on nyt kuitenkin luvassa noin -20 astetta kolmeksi päiväksi.

No viikon päästä tiedän ainakin paljonko sitä jääskrapaa piti käyttää...
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
Avatar
Pepi
Viestit: 7437
Liittynyt: 23 Tammi 2006 18:16

Viesti Kirjoittaja Pepi »

Aika äkkiä on suolla hiihtäessä oppinut hakeutumaan avovesipaikkojen (ovat ne sitten rimpiä, kuljuja tai allikoita) tasaisille jääpinnoille ja välttämään mättäitä ja niiden reunoja. Kun eristävä lumi on sammalella kuohkeampaa ja eristävämpää, siitä reunasta tuppaa aina tirskumaan vettä suksenpohjiin.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
rar
Viestit: 66
Liittynyt: 13 Loka 2008 21:06

Viesti Kirjoittaja rar »

Tuoreita kokemuksia Litokairan soilta hiihtämisestä. Ei minun kirjoittamani.

https://blogi.ennola.fi/?p=5964&utm_sou ... -litokaira
Micke
Viestit: 2343
Liittynyt: 30 Maalis 2011 14:15
Paikkakunta: Maalla

Viesti Kirjoittaja Micke »

Nyt reissun jälkeen voi sanoa, että "kaikki" suot olivat umpijäässä. Toki muutamassa paikassa oli sulana olevia pieniä "paikkoja", mutta niissä ei sitten ollut luntakaan. Manto-ojan, Keskihaaran, Liittohaaran ja Peskihaaran yli pääsi aika vahvaa jäätä pitkin, kun viitsi vähän hakea paikkaa. Jopa Jaurujoki oli vahvan jään kattama Peuraselän tuvalta vajaa 100m ylävirran suuntaan. Samaten Peuraselältä rajavyöhykkeen suuntaan hiihdellessä vähän Iso-ojan risteyksen jälkeen pääsi vahvaa jäätä pitkin joen yli.

Mukava reissu joka meni ehkää liikaakin sen mukaisesti, kuin etukäteen suunnittelimme. Ja onhan Itäkaira talvella ihan hiton hienoa paikkaa, en oikein ymmärrä, että vasta viime talvena kävin siellä ekaa kertaa hiihtämässä, vaikka onhan Sarekissakin hiihtopaikkana puolensa, varsinkin keväällä.
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
akallio
Viestit: 2077
Liittynyt: 18 Elo 2010 14:20

Viesti Kirjoittaja akallio »

Viime päivät menivät UKK:ssa. Sunnuntaina ja maanantaina tuli nähtyä todennäköisesti hienoimmat kaamosmaisemat ja ehkä ylipäänsä hienoimmat maisemat mitä olen koskaan nähnyt. Onneksi olivat päiviä, jolloin oli aikaa rauhalliseen hiihtelyyn tunturimaisemissa, josta auringon nousuyritykset näkyivät koko komeudessaan.

Kulkijaa oli aika paljon liikkeellä Kiilopään suunnalla. Tuli vähän sellainen olo, että taitaa olla paras suorittaa myös talvikuukausien osalta pysyvä väistö tupaverkostosta ja jättää ne kokonaan enemmän tarvitseville.
Micke
Viestit: 2343
Liittynyt: 30 Maalis 2011 14:15
Paikkakunta: Maalla

Viesti Kirjoittaja Micke »

Onko kellään Itäkairan kulkijalla muistikuvaa siitä, milloin Kemihaara - Härkämurusta välille on tehty toi rajavartijoiden epävirallinen merkitty reitti? Kartassahan se näkyy talvitienä vain Peskihaarasta eteenpäin, vaikka maastossa merkintä alkaakin jo Kemihaarasta. Itse mietin sitä, että sitä pitkin hiihtävät monet, koska useinhan siinä menee kelkanjälki ja voisihan se olla kartassakin jos se on kerran maastossakin.
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
mettäantero
Viestit: 2522
Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22

Viesti Kirjoittaja mettäantero »

^
Kemihaaran rajavartioasema valmistui syksyllä 1952. Partiointivastuu vartiolle siirtyi kuitenkin jo keväällä 1952. Vartion rajaosuus ulottui tuolloin Nuorttijoelta Talkkunapäälle. Toimintapiiriin kuuluivat tuolloin Korvatunturin ja Pihtijoen kämpät ja Metsähallituksen kämppä Jaurijoella. Oma partiomaja Jaurulle rakennettiin vuonna 1955. Olihan siinä toki Keskipakkojen aitakämppäkin matkalla Jaurulle. Tuo reitti Härkämurustalle lienee siis perua ainakin jo noilta ajoilta, ellei aikaisemmiltakin. Peskihaaran kämppä rakennettiin vasta vuonna 1967. Oliskohan tuo tikkatie Kemihaarasta soita pitkin tullut käyttöön vasta moottorikelkkojen myötä, joskus vuoden 1963 jälkeen, jolloin saatiin ensimmäinen Skidoo (lumikiitäjä) Kemihaaraan. Tämä lopputoteama on siis tietenkin vain jossittelua. :)

Ps. 1960-luvun lopulla painettuihin topokarttoihin noita partiopolkuja ei tietenkään ollut kartantekijöillä lupa laittaa. Aitakämpät kyllä näkyy.
NorP
Viestit: 210
Liittynyt: 21 Kesä 2011 01:54
Viesti:

Viesti Kirjoittaja NorP »

Täällä on varmasti joku, joka on joskus ottanut venekyydin Karapuljuun tai ainakin sinne suunnille.
Joten nyt kysyisinki, että mistä tuota kyseistä kyytiä lähtisi kyselemään, ja mitähän sellainen mahtaa maksaa? Googlauksen perusteella löysin tasan yhden paikan, mikä kyytiä mahdollisesti voisi tarjota. Heidänkin nettisivut tosin päivitetty viimeksi 2016.. Hintatietoja ei ole missään, kaikkialla vain 'pyydä tarjous', lähinnä sellainen suuntaa antava olisi kiva, että tietää kannattaako edes harkita.
Jos siis kesäkuussa tekisi kolmen yön taktiikalla reissun Karapulju - Kiilopää. Tässä kysynkin sitten samaan syssyyn suosituksia reittivaihtoehdoista. Karapuljusta Luirolle ensin. Luirolta sitten mihin? Hieman katselin, että jos Palovangan kautta Suomunruoktulle ja siitä Kiilopäälle. Mutta tuleeko hieman liian pitkä välimatka, ja mistä sitä kannattaisi tuo Palovanka - Suomunruoktu suunnata. Olen aiemmin kävelyt Kiilopää - Rautulampi - Tuiskukuru, joten samaa reittiä yritän välttää.
cobbo
Viestit: 705
Liittynyt: 22 Elo 2017 20:48

Viesti Kirjoittaja cobbo »

NorP kirjoitti:Täällä on varmasti joku, joka on joskus ottanut venekyydin Karapuljuun tai ainakin sinne suunnille.
Joten nyt kysyisinki, että mistä tuota kyseistä kyytiä lähtisi kyselemään, ja mitähän sellainen mahtaa maksaa? Googlauksen perusteella löysin tasan yhden paikan, mikä kyytiä mahdollisesti voisi tarjota. Heidänkin nettisivut tosin päivitetty viimeksi 2016.. Hintatietoja ei ole missään, kaikkialla vain 'pyydä tarjous', lähinnä sellainen suuntaa antava olisi kiva, että tietää kannattaako edes harkita.
Jos siis kesäkuussa tekisi kolmen yön taktiikalla reissun Karapulju - Kiilopää. Tässä kysynkin sitten samaan syssyyn suosituksia reittivaihtoehdoista. Karapuljusta Luirolle ensin. Luirolta sitten mihin? Hieman katselin, että jos Palovangan kautta Suomunruoktulle ja siitä Kiilopäälle. Mutta tuleeko hieman liian pitkä välimatka, ja mistä sitä kannattaisi tuo Palovanka - Suomunruoktu suunnata. Olen aiemmin kävelyt Kiilopää - Rautulampi - Tuiskukuru, joten samaa reittiä yritän välttää.
Voisihan siitä Palovanganjoelta mennä Hikiojan suulle, sieltä Rautulammelle josta lähtisikin Rautupään huipun eteläpuolitse tunturin yli? Jos siis Suomunruoktu ei ole pakkopysäkki, ja aiemmin olet mennyt Rautulammelta Luulammen suuntaan.

Hikiojan vartta en kävellyt, mutta tuon Rautulammelta suoraan länteen tunturin yli menevän pätkän kylläkin. Se on luultavasti rauhallisempi kuin Luulammen suunta.
NorP
Viestit: 210
Liittynyt: 21 Kesä 2011 01:54
Viesti:

Viesti Kirjoittaja NorP »

Olen siis kulkenut Kiilopää - Rautulampi välin tunturien ylitse, siitä Hikiojan vartta Tuiskukurulle. Toiseen suuntaan kuljin Rautulammelta Luulammen suuntaan kyllä, mutta Kiilopään yli. Siksi yritin reittiin Suomunruoktua, kun siellä en ole käynyt ja tosiaan jo kuljettua reittiä haluaisin välttää.
diver
Viestit: 2398
Liittynyt: 28 Helmi 2008 19:10

Viesti Kirjoittaja diver »

Tuohon venekyytiin voisi kysyä vaikka täältä apua.
visitsompio.fi
PeteBee
Viestit: 1085
Liittynyt: 28 Huhti 2006 14:57

Viesti Kirjoittaja PeteBee »

Jos kulkisit Ampukankaan kautta Tuiskulle ja sieltä Kopsuksen kautta Kiilopäälle. Tuo Ampukangas on tosi mielyttävää maastoa kävellä tai no ainakin mä tykkäsin. Mä poikkesin Ampukankaalle Tuisku-Luiro polulta Tuiskun jälkeisen puron ylityksen jälkeen
cobbo
Viestit: 705
Liittynyt: 22 Elo 2017 20:48

Viesti Kirjoittaja cobbo »

PeteBee kirjoitti:Jos kulkisit Ampukankaan kautta Tuiskulle ja sieltä Kopsuksen kautta Kiilopäälle. Tuo Ampukangas on tosi mielyttävää maastoa kävellä tai no ainakin mä tykkäsin. Mä poikkesin Ampukankaalle Tuisku-Luiro polulta Tuiskun jälkeisen puron ylityksen jälkeen
Menin viime kesänä Kopsusjärven kautta Suomunruoktulle, ja tykkäsin hulluna Kopsusjärven ympäristöstä. Siellä on kirkasta pikkulampea vierivieressä mäntymetsän (ja paikoittain suonkin) keskellä. Tammakkolammen vuokrakämppä on tosi hienolla paikalla, eikä Kopsusjärvenkään tulipaikka ollut lainkaan kehno. Blogissa vähän kuvia https://exposedpaths.exposure.co/urho-k ... ark-part-1
Vastaa Viestiin