Näsijärvi Yjärven seutu!

Avatar
Nuuksion päiväretkeilijä
Viestit: 51
Liittynyt: 31 Maalis 2015 21:47

Näsijärvi Yjärven seutu!

Viesti Kirjoittaja Nuuksion päiväretkeilijä »

Tietämättömänä ikävän lopun saaneesta luistelijan katoamisesta, niin oma retkiluistelukausi jatkui tänään Näsijärvellä Ylöjärven takamailla. Täällä oli jää paljon tasaisempaa, eipä voinut paljon parempaa toivoa, lähes tyyntä, lunta 1cm jäällä. Eipä ollut liikkujia, vaikka verkkojakin oli jo viritelty selälle, joten aika varma merkki jään kantavuudesta tuo jo mielestäni on...


Mies 205cm ja 105kg. Ei enään ihan poikanen, mutta vielä sokeri (hyvinkin) suussa sulaa. Tekstini saattavat sisältää sarkasmia, ironiaa, huumoria, (jopa 10-15%)...
omat polut
Viestit: 4223
Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja omat polut »

^No ei todellakaan ole varma merkki muusta kuin että juuri sillä kohtaa missä verkko on jää todennäköisesti kantaa. Jään kantavuus jolla itse luistelee pitää _aina_ itse tarkistaa, muuten mennään puhtaasti tuurilla, ja sitähän on sekä hyvää että huonoa.
Avatar
Nuuksion päiväretkeilijä
Viestit: 51
Liittynyt: 31 Maalis 2015 21:47

Viesti Kirjoittaja Nuuksion päiväretkeilijä »

omat polut kirjoitti:^No ei todellakaan ole varma merkki muusta kuin että juuri sillä kohtaa missä verkko on jää todennäköisesti kantaa. Jään kantavuus jolla itse luistelee pitää _aina_ itse tarkistaa, muuten mennään puhtaasti tuurilla, ja sitähän on sekä hyvää että huonoa.
Pahempi ettei olis tuuria ollenkaan, taas selvisin retkeltä takaisin...
Mies 205cm ja 105kg. Ei enään ihan poikanen, mutta vielä sokeri (hyvinkin) suussa sulaa. Tekstini saattavat sisältää sarkasmia, ironiaa, huumoria, (jopa 10-15%)...
omat polut
Viestit: 4223
Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja omat polut »

^Vaarallinen asenne jos tuurilla mennään, jään koettelu sauvalla, ja jään lukeminen, on koko harrastuksen kova ydin, siihen perustuu kaikki muu.
markkut
Viestit: 479
Liittynyt: 13 Helmi 2009 15:49

Viesti Kirjoittaja markkut »

omat polut kirjoitti:^Vaarallinen asenne jos tuurilla mennään, jään koettelu sauvalla, ja jään lukeminen, on koko harrastuksen kova ydin, siihen perustuu kaikki muu.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten tuo koettelu sauvalla tapahtuu, kun siinä mennään kuitenkin melkoista vauhtia? Vauhdissako? :shock:

En ole itse lajia koskaan kokeillut.
omat polut
Viestit: 4223
Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja omat polut »

^Osin vauhdissa, sauva pitää mitoittaaa siten että jos ei mene yhdellä napakalla iskulla läpi niin silloin tietää että jää on kantavaa. Jäätyminen tapahtuu vyöhykkeittäin, ei liukuvasti, eri aikana jäätyneet alueet erottuvat yleensä selkeällä jäässä näkyvällä rajalla. Aina kun havaitsee jäätymisalueiden rajan pitää pysähtyä/hidastaa, ja testata uusi jääalue sauvalla.
Avatar
TiMoKo
Viestit: 3157
Liittynyt: 09 Huhti 2006 16:20
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TiMoKo »

Vapaaehtoiset viranomaisten apuna sitten etsii niitä huonon tuurin riskinottajia.
En ymmärrä riskinottajien asennetta.
Edellä kerrotun ikävän päätöksen saaneen luistelun jälkiselvittely tehtiin olosuhteissa, jolloin lumi peitti nopeasti muuttuvien jääolosuhteiden jään. Saa siinä sitten arvioida,että minkä potkun jälkeen taas testaa jään vahvuutta.

Toivottavasti kukaan em. riskinottaja ei pilaa vapaaehtoisten etsijöiden joulun viettoa
Maailman suurinta viisautta on jälkiviisaus, valitettavasti sitä ei voi käyttää etukäteen.
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
Avatar
Nuuksion päiväretkeilijä
Viestit: 51
Liittynyt: 31 Maalis 2015 21:47

Viesti Kirjoittaja Nuuksion päiväretkeilijä »

Ihme kun uskallatte mennä pirtistä pihalle, ettette nyt vain projisoi omia henkilökohtaisia pelkotilojanne tähän keskusteluun. En ole tuolla jäällä henkeäni kauppaamassa, luonteeltani olen hyvin varovainen, riskit ymmärtävä. Railon lähestyessä, erottuu nyt tummana juovana, kun jäällä on lunta, lähestyn varoen, vauhti nyt muutenkin on maltillinen. Epämääräisen kohdan kierrän rannan kautta. Yhytin jäätilanteen ammattilaisen, siis verkkoja kokevan kalamiehen, jään vahvuus 9cm, ei 10, vaan 9, siinä asiantuntijan vastaus. He ovat liikkuneet jäillä jopa vuosikymmeniä ja hengissä porskuttavat. Varusteista: naskalit roikkuu kaulassa, sauvat on rautaputkesta, jossa parin sentin teräskärki, eipä tuosta koetinsauva paljon paremmaksi tule. Kuutamo loimottaa, tekisipä mieli mennä heittämään vielä iltalenkki, hups enpäs menekkään, sillä heikoimman varusteeni, Led Lenserin akku hyytyy kuitenkin puolessa matkasa...
Viimeksi muokannut Nuuksion päiväretkeilijä, 16 Joulu 2016 00:38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Mies 205cm ja 105kg. Ei enään ihan poikanen, mutta vielä sokeri (hyvinkin) suussa sulaa. Tekstini saattavat sisältää sarkasmia, ironiaa, huumoria, (jopa 10-15%)...
omat polut
Viestit: 4223
Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja omat polut »

^Mielestäni olen tuonut esille jäilläliikkumisen perusjuttuja, ei mitään liioittelua, saati pelottelua. Tietyt riskit on, ja niihin on hyvä varautua.
Reissu Pete
Viestit: 717
Liittynyt: 04 Helmi 2006 00:49

Viesti Kirjoittaja Reissu Pete »

Osa tästä alkutalven porukasta luistelee kuivapuku päällä ja oikein hakevat heikkoa jäätä ja putoamisia. Osittain hajoituksen vuoksi ja osittain hauskanpidon vuoksi.
omat polut
Viestit: 4223
Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja omat polut »

^Noin toimien lajiin kuuluva pieni kutkuttava jännitys katoaa kyllä täysin, lisäksi tulee sietämätön hiki.
Reissu Pete
Viestit: 717
Liittynyt: 04 Helmi 2006 00:49

Viesti Kirjoittaja Reissu Pete »

^Meinasin tuolla kommentilla sitä, että hysterisointi on turhaa tämänkään lajin kanssa. Osa menee järkevästi ja jokainen varmasti yrittää mennä järkevästi ja harkiten tilanteen mukaan. Jää on jäätä ja täällä se syntyy ja sulaa joka vuosi näillä leveysasteilla. Vuosittaiset vaihtelut "heikoilla" kohdilla voi olla ratkaisevia. "Tuo salmi on ollut kahdeksana talvena hyvä ja kahtena sulana????" Jää on siis 80 prosenttisesti hyvää.

Syvät pahoittelut Nässyllä menehtyneen luistelija omaisille. En käyttäisi tapausta kuitenkaan yksittäisenä varoittavana esimerkkinä varhaisista jäistä, sillä samankaltaisia olosuhteita on noiden saarien läheisyydessä ja väleissä ympäri jääkauden. Ja ei tämä ole ainoa paikka Suomessa. Jokaisella järvellä on omat "niksinsä" ja näistä parhaiten perillä on yleensä alueen tunteva henkilö. Opas tai kalastaja. Enemmän luottaisin järven tuntevaan kalastajaan kuin koulutettuun oppaaseen, joka ensimmäistä kertaa jollain järvellä silmämääräisesti arvioi tilannetta ja vetää porukkaa perässään. Kyseisen järven tunteva opas taas toivottavasti tuntee järven tilan, vuosivaihtelut, pohjanmuodot ja muut niksit, kuin omat taskunsa.

Noiden kuivapukuluistelijoiden erinomaisen hyvä puoli on se, että heiltä saa usein kuulla tilanteesta "äärirajoilla". Paljon jää oli selällä? Missä on aina ne viimeiset sulat ja mikä paikka on viimeisenä jäätynyt yms.

Tällä viikolla Kaukajärvellä kävelijä jäi rekan alle (osanottoni tästäkin), mutta kukaan ei ole arvioimassa täällä onko kävely varmasti turvallista aamuisin. Varsinkin näin pimeällä ja liukkaalla.
Avatar
TREKKING
Viestit: 4138
Liittynyt: 15 Elo 2009 18:22
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TREKKING »

Itse piti 50 vuotta liikkua samoilla paikoilla ennenkuin löysin sen kohdan johon putosin. Jäätäkin oli keskimäärin parikymmentä senttiä.
Se kun on nimenomaan siten, että jään paksuus vaihtelee veden lämpötilan, vuodenajan, virtauksien, lähdepaikkojen, pakkasen, lumen määrän ja kaikkien muidenkin muuttujien mukaan, joita ei aina tiedä ne paikalliset kalastajatkaan, jotka hurauttelee sillä moottorikelkallaan sen heikon kohdan kahta puolta, kun onnekseen siinä on pikku saari lähellä, jonka joutuu kiertämään.

Tuossa "omalla" järvellä harva se talvi nostellaan kalastajien autoja jäistä, toissa vuonna myös auton hinaajan traktoria, kysy niiltä sitten ohikulkiessa jäätietoja. :lol:

Edit: Railohan on yleensä pikkujärvissä vain halkeama jäässä, josta saattaa hiukan tirskahtaa vettäkin jään päälle, mutta järvellä talvella (keväällä sulamisen aikaan eri asia) ei se suinkaan ole sen heikompi kohta, kuten merijäällä, jossa se saattaa aueta suuremmaksikin.
Kyllä Siperia opettaa!
Avatar
Pepi
Viestit: 7437
Liittynyt: 23 Tammi 2006 18:16

Viesti Kirjoittaja Pepi »

Kutistumisrailo ei tosiaankaan ole järvessä aina se heikko kohta. Tosin nykyisin on paljon tekorakenteista johtuvia sularailoja, jotka taas ovat. Viime yönä ihailin kuutamoa Pyhäjärvellä, jalan. Sillä kohdalla on syytä käyttää tuttuja reittejä, mutta ei kuitenkaan vuosikymmenien takaisia.

Kävelemälläni kohdalla jää oli tukeva kuin lattia ja vettäkin tiesin olevan sen alla enintään metrin verran. Hiukan ulompana järvi oli kuutamossa tumma ja sopivasti katsoen vastarannan valot peilasivat selvästä avovedestä. Paikoissa, joista olen hiihtänyt yli kymmenet kerrat joskus. Ja taas pari uutta sulapaikkaa pisti silmään. Virtaus on muuttunut. Railoja oli vain rannan suuntaisina, kun voimalaitos muuttelee veden korkeutta alinomaa.

Pelkän tummuuden perusteella ei voinut erottaa sulia paikoista, joissa tuuli on pitänyt jään lumettomana.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Avatar
Nuuksion päiväretkeilijä
Viestit: 51
Liittynyt: 31 Maalis 2015 21:47

Viesti Kirjoittaja Nuuksion päiväretkeilijä »

Tulipa tuolla taas liikuttua ja Vapepaa ei tarvittu. 31.12-16 +2astetta, jää paljas, mutta irtoava hilekerros esti sulavan liikkumisen, koska luistin tökkäsi siihen. 2.1-17 -5astetta, lumisadetta ilmassa, jää oli nyt pienen lumipeitteen alla melko tasainen, luistelu sujuvaa. Jään vahvuus, no kalahenkilöt olivat verkkoja kokemassa ison lahden suulla liikkuen moottorikelkalla, joten se olkoon vihje siitä. Koko päivän jatkunut ja edelleen jatkuva lumisade taitaa keskeyttää retkiluistelun tuolla seudulla toistaiseksi...
Mies 205cm ja 105kg. Ei enään ihan poikanen, mutta vielä sokeri (hyvinkin) suussa sulaa. Tekstini saattavat sisältää sarkasmia, ironiaa, huumoria, (jopa 10-15%)...
Vastaa Viestiin