Toinen tytöistäni on ollut kerran mukana reissussa ja sai kipinän ja hän kävi tänä vuonna omatoimisesti Repovedella, poika haluaa mukaan tulevana kesänä, toinen likka ei lähde varmaankaan ikinä. Muuta en ole houkuttelun saralla saanut aikaan mutta Hämäläisen mainitsema partio on hyvä keino aloittaa.Hamalainen kirjoitti:Olet oikeilla jäljillä. Aikaisemmat vaellussukupolvet kulkivat vaatimattomamilla varusteilla. Nykyisin on kalvot, merinot ja muut vermeet.tst kirjoitti:Jos tällaisen aloittelija-säikeen myötä saisi vaellustouhuun nuorta väkeä mukaan niin sehän olisi mainio asia. Tämänkin saitin ihmisten keski-ikä on 55 v. ja ymmärtääkseni nuoriso pimputtelee vehkeitään yhä enenevässä määrin joten nuorten osuus vaan vähenee. Jos me emme saa houkuteltua nuorisoa mukaan niin eipä sitä muutkaan tee joten jotain pitää tehdä tai tovin kuluttua erämaat on todellisia erämaita koska niissä ei käy ihmisiä.
Nuorempien polvien elämänrytmi on koko ajan muuttunut hektisemmäksi heillä ei yksinkertaisesti ole aikaa häipyä kairaan viikoiksi.
Vaeltaminen on muutoksessa tehdään enemmän lyhyitä reissuja ja illaksi lakanoihin ja palveluiden ääreen.
Mutta mitä sitten voisimme tehdä. Yksi mahdollisuus on mennä mukaan partiotoimntaan aikuisena.
Partio tekee hyvää työtä retkeilyn edistämiseksi. Partion jäsenmäärät ovat nousussa ja jos joku haluaa niin partiossa olisi hyvä tilaisuus edistää retkeilyä. Nykyisin osassa lippukunnista on myös aikuisille järjestettyä toimintaa.
Miten houkutella nuoria mukaan?
Miten houkutella nuoria mukaan?
Sekin on hyväksyttävä, että kaikkia ei luonnossa liikkuminen siellä yöpyenkin kiinnosta. Kun tietyssä iässä on oppinut käymään suihkussa 2-3 kertaa päivässä, voi olla vaikea hyväksyä hikoilua yms ilman peseytymistä lämpimällä vedellä.
Partio on itselläkin taustana, sekä koulun luontokerho linturetkineen.
Yksi keino oppia liikkumaan ja yöpymään luonnossa on perustaa leiri maastoon ja tehdä siitä lyhyitä päiväretkiä. Kun on iso trangian 4,5 litran kattila mukana, voi sitten keitellä vaikka pesuvedet iltanuotiolla.
Jos en muuten voikaan kehua onnistuneeni kasvattajana, on kuitenkin mukava kuulla lastenlasten pääseeen vanhempiensa mukana luontoon, kuka kalastus- kuka pyörä-, lintu- tai vain eväsretklle. Kerran lastenlapsi yhteisellä eväsretkellämme totesi nuotiolla: Pappa, minä voisin syödä vielä yhden räiskäleen.
Viikonlopopuna sain vatsuppiviestinä pojalta vaelluskuvia UKK:sta, jossa hän oli veljessarjan mukana myös kauan sitten. Hyvältä tuntui!
Partio on itselläkin taustana, sekä koulun luontokerho linturetkineen.
Yksi keino oppia liikkumaan ja yöpymään luonnossa on perustaa leiri maastoon ja tehdä siitä lyhyitä päiväretkiä. Kun on iso trangian 4,5 litran kattila mukana, voi sitten keitellä vaikka pesuvedet iltanuotiolla.
Jos en muuten voikaan kehua onnistuneeni kasvattajana, on kuitenkin mukava kuulla lastenlasten pääseeen vanhempiensa mukana luontoon, kuka kalastus- kuka pyörä-, lintu- tai vain eväsretklle. Kerran lastenlapsi yhteisellä eväsretkellämme totesi nuotiolla: Pappa, minä voisin syödä vielä yhden räiskäleen.
Viikonlopopuna sain vatsuppiviestinä pojalta vaelluskuvia UKK:sta, jossa hän oli veljessarjan mukana myös kauan sitten. Hyvältä tuntui!
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Nuoret usein tykkää, kun heidät vaan maastoon vie. Lapset ainakin. Teininä on tärkeää olla kavereiden kanssa. Paikalla ei niin väliä. Vaikka sitten retkellä, kunhan kaveritkin. Eli tehdä teinin saa vaeltamaan, kun kaverin saa mukaan. Ja retki pitää tehdä nuorten ehdoilla. Aikuisen pitää jättää liika järki matkasta...
Ei tee tiukkaa...Hanu kirjoitti:... Aikuisen pitää jättää liika järki matkasta...
Mutta teinihän ei ole terve, jos se lähtee vanhempiensa kanssa vapaaehtoisesti metsään/vaeltamaan, ainakaan jos retkeily on vanhemmille erityisen tärkeä asia. Mikä olisi parempi tapa toteuttaa isän/äidin murhaa, kuin jäädä uhmakkaasti pois matkasta.
Isovanhemmat eivät ole teinille tietenkään samanlainen "uhka".
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä
^
Oumpa hyvinnii ajatellu usseita kertoja lopettoo retkipaikkojen julukisen dokumentoinnin just eillämainitusta syystä. Muutaman mieleisen paikan kanssa on jo käyny nii että ennen nii rauhallinen ja vähän käytetty poloku on muuttunu äkkiä kätköilijöitten ja pyöräilijöitten mellastustantereeks. Kerran piti jo yhelle pölövästille mainita että anna olla mänemättä siihen linnunpesälle, ei uskona ku kätkö piti löytee!
Mutta itellen on annettu tehtäväks aevopestä yks vintiö retkeilijäks, en tiijä onnistunko. Intoo ja kiinnostusta kyllä tuntuu vintiöllä riittävän kaeken koheltamisen lisäks.
Oumpa hyvinnii ajatellu usseita kertoja lopettoo retkipaikkojen julukisen dokumentoinnin just eillämainitusta syystä. Muutaman mieleisen paikan kanssa on jo käyny nii että ennen nii rauhallinen ja vähän käytetty poloku on muuttunu äkkiä kätköilijöitten ja pyöräilijöitten mellastustantereeks. Kerran piti jo yhelle pölövästille mainita että anna olla mänemättä siihen linnunpesälle, ei uskona ku kätkö piti löytee!
Mutta itellen on annettu tehtäväks aevopestä yks vintiö retkeilijäks, en tiijä onnistunko. Intoo ja kiinnostusta kyllä tuntuu vintiöllä riittävän kaeken koheltamisen lisäks.
Eläkeehä immeisiks
UÖ
UÖ
Yllättävän monella on tuo asenne niinkuin se maisema siitä kuluisi tai kuntta myllääntyisi, ainakin jos tuo salainen eldorado on pikkaisen kauempana niin tuskin sinne ruuhkaa tulee vaikka siitä vihjaakin. Jos näkee jonkun toisen niin kääntää persikkaansa pari piirua sivummalle akselin ympäri niin ei ahista ehken enää katsella tuota epätoivottua maisemananastajaa. PS. Mielelläni syventyisin näihin ihmismielen syövereihin eli linkki tuosta olisi kiintoisaa luettavaa.Lunkentus kirjoitti:Eräällä toisella retkeilyfoorumilla oltiin huolissaan siitä, että retkeily saa liian suuren suosion. Suositeltiin esimerkiksi olla julkaisematta kuvia kauniista paikoista, se kun saattaa innostaa jonkun lähtevän paikan päälle.
-
- Viestit: 535
- Liittynyt: 10 Loka 2006 19:52
Yllätyin positiivisesti, kun eräänä loppukesän sunnuntai-iltapäivänä istuskelin puolisen tuntia Repovedellä Lapinsalmen sisäänkäynnin vieressä. Monta porukkaa nuoria rinkkaselkäisiä ehti kulkea ohitse. Vaellusnetissä heitä ei ehkä näy, mutta kyllä nuoriakin luonto kiinnostaa. Aika ja elämän prioriteetit tehnevät sen, ettei välttämättä ehditä viikoiksi Itäkairaan asti.
Sunnuntaina kävin Nuuksiossa maastojuoksulenkillä. Kurjolammen lähellä oleva parkkipaikka oli tupaten täynnä, ja autoja oli jätetty tienvarrellekin. Jokin iso lapsilauma teki juuri lähtöä metsään. Eräs perhe oli juuri lähdössä pois, joten sain heidän paikkansa viiden minuutin odottelun jälkeen. Tämä on normaali tilanne Nuuksiossa viikonloppuisin.
Kiersin lenkin ja kas kummaa, juuri ketään ei näkynyt maastossa; alkumatkasta näin vajaan kymmenen henkilöä, sitten monta kilometriä ei ketään, loppumatkasta kuului ääniä. Niin ne isotkin ihmismäärät häviävät metsään.
On ehdottoman hyvä asia, että ihmiset liikkuvat luonnossa, mitä enemmän sen parempi. Siitä huolimatta etsiydyn sellaisille seuduille ja sellaiseen aikaan,että mahdollisimman vähän muuta väkeä on liikkeellä. Wikipedian mukaan Suomessa on 17,64 ihmistä maapinta-alan neliökilometrillä eli sadalla hehtaarilla. Tällöin välttämättä 82 noista sadasta hehtaarista on vapaana ihmisistä.
Kiersin lenkin ja kas kummaa, juuri ketään ei näkynyt maastossa; alkumatkasta näin vajaan kymmenen henkilöä, sitten monta kilometriä ei ketään, loppumatkasta kuului ääniä. Niin ne isotkin ihmismäärät häviävät metsään.
On ehdottoman hyvä asia, että ihmiset liikkuvat luonnossa, mitä enemmän sen parempi. Siitä huolimatta etsiydyn sellaisille seuduille ja sellaiseen aikaan,että mahdollisimman vähän muuta väkeä on liikkeellä. Wikipedian mukaan Suomessa on 17,64 ihmistä maapinta-alan neliökilometrillä eli sadalla hehtaarilla. Tällöin välttämättä 82 noista sadasta hehtaarista on vapaana ihmisistä.
Harvoimpa retkikohteilla liian tungosta on. Mutta jonkun alueen nosto suojelutoimin, lisää kyllä kulkijoita välillä rajustikin. Repovedellä sai kulkea ennen kansallispuistoa ihan rauhassa esimerkiksi. Myös pienempikin suojelustatus riittää, kun siihen yhdistetään merkityt polut ja joku laavu. Luonnon kannalta voisi olla parempikin joskus ettei suojeltaisi. Miksiköhän ihmiset eivät osaa itse keksiä kivoja retkipaikkoja? Karttojakin, kun nykyään saa helposti mistä vain.
Itsellä oli ainakin teininä retkelle lähtö samalla mahdollisuus olla pois aikuisten silmistä kavereiden kanssa...
Itsellä oli ainakin teininä retkelle lähtö samalla mahdollisuus olla pois aikuisten silmistä kavereiden kanssa...
itsellä on hyvä tuuri että lähilaavu on pyöräilymatkan päässä nuuksiossa.
Monesti tulee sinne mentyä nuotion ääreen ja omat pojat tykkää.
Päiväreissu käytiin kesällä tekemässä oulangassa niin nyt pitäs 10v kanssa
lähteä kiertämään iso karhun kierros. Ite olen huomannut että lyhyistä kun aloittaa niin kohta mennään pitempiä.Niin se kävi itselläkin.
Monesti tulee sinne mentyä nuotion ääreen ja omat pojat tykkää.
Päiväreissu käytiin kesällä tekemässä oulangassa niin nyt pitäs 10v kanssa
lähteä kiertämään iso karhun kierros. Ite olen huomannut että lyhyistä kun aloittaa niin kohta mennään pitempiä.Niin se kävi itselläkin.
Kyllä lasten saaminen harrastamaan luontoa,vaellusta on pitkän kaavan hommaa.Itse on poikieni kanssa aloitettu alle kouluikäisenä öiset telttaretket lähimaastossa kesällä. Pyöräilyt, päiväretket kasvamisen mukana.Ensimmäiset lapinvaellukset 10-15 vuotiaina jaksamisen ja kiinnostuksen mukaan.Sitten oli pidempi tauko 20: n molemmin puolin sattuneesta syystä kunnes itse uudestaan alkoivat ehdotteleen toimintaa. Tätä nykyä yli 30: n kanssa erikseen vähintään 1 lapin vaellus vuosittain sekä muuta kulkua etelässä.Lisäksi toinen kulkee kaveriensa kanssa .