Minun tarinani lähti siitä, että melkein pari kymmentä vuotta sain vaeltaa minkä missäkin, mutta sitten vanhempi lapseni totesi, että hänkin haluaa kokea pohjoisen nyt kun äiti on vielä siinä kunnossa, että pystyy ohjaamaan häntä.
Niin alkoi äidin ja tyttären yhteiset vaellukset.
Toinen tytär ei kyllä varmasti saa vastaavaa kipinää.
Lapsenlapseni olen kyllä jo aiemmin vienyt pohjoiseen, mutta he nyt eivät vaella -ei ole aikaa, mutta harrastavat mm. metsästystä. Molemmat ovat ampuneet jo hirviäkin ja poika on ampunut jo karhun. Tytöllä lienee nyt päällimmäinen harrastus laskuvarjohyppy.
