Patvinsuo ja Suomunjärvi
Näin on, kyllä sukset kannattaa mukaan ottaa.
Suomujärveä voi kiertää ilman karttaa (muistaakseni 14km polua pitkin) ja leiripaikkoja on ainakin 4 opastuskeskus mukaanluettuna (Pokkaniemessä leiriydyttiin pääsiäisenä).
Kurkilahdesta Teretin lintutornille menevät pikospuut voi olla kumpparikunnossa ja siitä poikkeava Surkanvaaran pitkokset.
Kannattaa netistä tulostaa suuntaa antava kuva ja onhan siitä hyvä suunnitella reittejään ja taukopaikkoja...
Jos jäällä liikutte, niin tarkkailkaa uveavantoja, niitä siellä piisaa!
Suomujärveä voi kiertää ilman karttaa (muistaakseni 14km polua pitkin) ja leiripaikkoja on ainakin 4 opastuskeskus mukaanluettuna (Pokkaniemessä leiriydyttiin pääsiäisenä).
Kurkilahdesta Teretin lintutornille menevät pikospuut voi olla kumpparikunnossa ja siitä poikkeava Surkanvaaran pitkokset.
Kannattaa netistä tulostaa suuntaa antava kuva ja onhan siitä hyvä suunnitella reittejään ja taukopaikkoja...
Jos jäällä liikutte, niin tarkkailkaa uveavantoja, niitä siellä piisaa!
-Kokemus se on huonokin kokemus-
Eipä ole tuo hiihto ikinä minun lajini ollut.. Täytynee vaihtaa maisemaa. Tai siis suunnitelmia Mitäs, osaatteko sanoa mikä on tilanne Evolla? Sehän on kuitenkin etelämmässä.. Tosin ei sieltä metsästä se lumi kyllä ensimmäisenä sula..
Kunhan Kuljeksin
http://norpinjutut.blogspot.fi/
http://norpinjutut.blogspot.fi/
Jotenkin voisin kuvitella, että Evolla alkaa olla jo lumet aika pitkälle sulaneet. Kuulin, että Helvetinjärvellä oli viime viikonloppuna 30 senttiä lunta ja se on sentään Suomenselällä ja Evoa huomattavasti pohjoisempana. Täällä Tampereen seudulla kun ei metsissäkään enää kuin lumilänttejä siellä täällä.
Metsät, järvet, tunturit, joet ja meret.
-
- Viestit: 377
- Liittynyt: 07 Elo 2012 11:10
- Paikkakunta: Itä-Suomi
-
- Viestit: 377
- Liittynyt: 07 Elo 2012 11:10
- Paikkakunta: Itä-Suomi
Tiedoksi vain, että Patvinsuolla uudet pitkokset ovat lähes valmiit Kurkilahdesta Teretin lintutornille. Ne ovat lintutornin päästä tosi kapeat, joten säästää on täytynyt...
Suolla on valtavasti vettä, ei ihan melomalla pääse sentään, mutta osittain pitkokset ovat veden alla. Kannattaa siis olla varovainen reittien ulkopuolella, ennenkuin suo on kunnolla jäässä.
Suolla on valtavasti vettä, ei ihan melomalla pääse sentään, mutta osittain pitkokset ovat veden alla. Kannattaa siis olla varovainen reittien ulkopuolella, ennenkuin suo on kunnolla jäässä.
Vihreintä ovat siniset ajatukset
Tosjmies voeteloo leipäsä vuan alapuolelta!
Tosjmies voeteloo leipäsä vuan alapuolelta!
Aivan! Ainakin Teretin pitkokselta haara Olkkoseen on ollut keväisin veden alla, joten arviolta on pitänyt jalkansa pitkokselle laittaa...eikä jokakerta edes ole onnistunut.Ursus kirjoitti:Myös keväisin ja varhain kesällä sekä pitkien sadekausien jälkeen on parasta varata kumisaappaat jalkaan Patvinsuon pitkoksillekin.
-Kokemus se on huonokin kokemus-
Löytyihän tuo Yppylä lopulta, näkyy vaan olevan luonnonsuojelualuetta ja sinne taas eri säännöt jotka ovat kohdekohtaisia. Tarttee yrittää löytää jostain nuo eli mitä Yppylässä saa tehdä ja mitä ei. Kuitenkin noihin maisemiin elokuussa ja myös Suomunjärvi vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. https://www.luontoon.fi/jokamiehenoikeu ... lualueillaadmin kirjoitti:Jos Koitereen vesi on säännöstelyn takia matalalla niin ehdottomasti kannattaa käydä Lammassaaren hietikoilla tai vaikkapa sukeltelemassa Valkealammen kirkkaassa vedessä. Maijanluhdasta löytyy (ainakin ennen ollut) kalamaja avoinna vierailijoidelle jossa helppo yöpyä. Yppylää unohtamatta!
-
- Viestit: 17
- Liittynyt: 09 Helmi 2022 20:37
Re: Patvinsuo ja Suomunjärvi
Tuore hiihtovaellusvideo Patvinsuon kansallispuistosta:
-
- Viestit: 137
- Liittynyt: 16 Tammi 2021 18:46
- Paikkakunta: Espoo
Re: Patvinsuo ja Suomunjärvi
Ekan kerran kävin Suomu-Patvinsuolla joskus 60-luvun lopulla kun virittelivät tutkimusasemaa nykyisen opastuskeskuksen tiloihin. Raappanan maja oli vielä järven rannassa jonne se oli siirretty sodan jälkeen, nythän se on nähtävyytenä Parppeinvaaralla Ilomantsissa.
70-luvulla pari kertaa käveltiin Suomulta/Suomulle jostain Naarvan nurkilta, ennen kuin merkattuja polkuja vielä oli olemassa.
Susitaipaleen kävelin yksikseni vuonna -97 Suomulta Möhköön, testailin vaellussauvoja, noita uusia ulkomaan keksintöjä jotka olin hankkinut vuoden alussa Sveitsistä.
1998-2002 pidettiin 6-9 lapsen kanssa 5 päivän kanoottileirejä Pokkaniemessä, nyt on alkanut toinen kierros seuraavan sukupolven kanssa. 2-5 kanoottia, 2-3 koiraa ja kerran kissinpentukin matkassa. Pokkaniemi on ylivoimaisesti paras leiripaikka koko puistossa, nätti kun mikä eikä hyttysiä ollenkaan, kun tuuli puhaltaa läpi niemen. Paljon karhun ja pentujen jälkiä lähes joka paikassa.
Toissa syksynä kävelin syyskuun lopussa Patvin- & Suomunkierron 2 yön taktiikalla. Ajo etelästä Lahnalammen parkkipaikalle (mukava lähteä vähän erämaisemmasta kohdasta), siitä iltapatikka Lapinniemeen (kesällä siellä on hirveästi hyttysiä). Seuraavana päivänä järvi kiertäen ja Teretin lintutornin kautta Majaniemeen yöksi. Majaniemi ei ole mielestäni kovin nätti, nuorta männikköä ja Koitereen ranta on 2 metrin korkeusvaihtelun takia pilalla: kaatuneita puita jne. Kolmantena päivänä parin tunnin kävely takaisin autolle. Oikein mukava reitti, jonkin verran kulkijoita, Majaniemessä oli yksi telttakunta itseni lisäksi.
Pirskanlammen pohjoispuoliset pitkokset on uusittu ja vedetty suon laitaan, joten virallinen polku ei enää kulje ampuma-alueen kautta, lisäksi alueen rajaa on siirretty Pirskanlammen kohdalta sen verran, että sekin jää rajoitusalueen ulkopuolelle. Ammunnoista ei tarvitse siis enää välittää. Paikoitellen vanhat pitkokset olivat veden vallassa mutta niitä oltiin katsastamassa uusiminen mielessä.
Hiienvaarassa tuli varusmiesaikana käytyä pari kertaa, keväällä -75 olin komppanian päällikkönä loppusodassa. Pidettiin varusmieskersantin kanssa komentopaikkaa ystävällisen emännän keittiössä ja toimittiin lapsenvahtina 6 vuotiaalle pojankossille kun emäntä lähti Uimaharjuun joillekin kursseille. Saunottiin, syötiin tuoretta pullaa, katsottiin Suomi-Ruotsi MM-lätkäottelu ja opetettiin pojalle miten rynkky puretaan. Palattiin hyvä hajuisina maastoon. Sotaväen ja siviilien yhteistoimintaa parhaimmillaan, vain Pohjois-Karjalassa.
Mukavaa seutua, samoin Ylä-Koita, Koitere ja Petkeljärven maastot.
70-luvulla pari kertaa käveltiin Suomulta/Suomulle jostain Naarvan nurkilta, ennen kuin merkattuja polkuja vielä oli olemassa.
Susitaipaleen kävelin yksikseni vuonna -97 Suomulta Möhköön, testailin vaellussauvoja, noita uusia ulkomaan keksintöjä jotka olin hankkinut vuoden alussa Sveitsistä.
1998-2002 pidettiin 6-9 lapsen kanssa 5 päivän kanoottileirejä Pokkaniemessä, nyt on alkanut toinen kierros seuraavan sukupolven kanssa. 2-5 kanoottia, 2-3 koiraa ja kerran kissinpentukin matkassa. Pokkaniemi on ylivoimaisesti paras leiripaikka koko puistossa, nätti kun mikä eikä hyttysiä ollenkaan, kun tuuli puhaltaa läpi niemen. Paljon karhun ja pentujen jälkiä lähes joka paikassa.
Toissa syksynä kävelin syyskuun lopussa Patvin- & Suomunkierron 2 yön taktiikalla. Ajo etelästä Lahnalammen parkkipaikalle (mukava lähteä vähän erämaisemmasta kohdasta), siitä iltapatikka Lapinniemeen (kesällä siellä on hirveästi hyttysiä). Seuraavana päivänä järvi kiertäen ja Teretin lintutornin kautta Majaniemeen yöksi. Majaniemi ei ole mielestäni kovin nätti, nuorta männikköä ja Koitereen ranta on 2 metrin korkeusvaihtelun takia pilalla: kaatuneita puita jne. Kolmantena päivänä parin tunnin kävely takaisin autolle. Oikein mukava reitti, jonkin verran kulkijoita, Majaniemessä oli yksi telttakunta itseni lisäksi.
Pirskanlammen pohjoispuoliset pitkokset on uusittu ja vedetty suon laitaan, joten virallinen polku ei enää kulje ampuma-alueen kautta, lisäksi alueen rajaa on siirretty Pirskanlammen kohdalta sen verran, että sekin jää rajoitusalueen ulkopuolelle. Ammunnoista ei tarvitse siis enää välittää. Paikoitellen vanhat pitkokset olivat veden vallassa mutta niitä oltiin katsastamassa uusiminen mielessä.
Hiienvaarassa tuli varusmiesaikana käytyä pari kertaa, keväällä -75 olin komppanian päällikkönä loppusodassa. Pidettiin varusmieskersantin kanssa komentopaikkaa ystävällisen emännän keittiössä ja toimittiin lapsenvahtina 6 vuotiaalle pojankossille kun emäntä lähti Uimaharjuun joillekin kursseille. Saunottiin, syötiin tuoretta pullaa, katsottiin Suomi-Ruotsi MM-lätkäottelu ja opetettiin pojalle miten rynkky puretaan. Palattiin hyvä hajuisina maastoon. Sotaväen ja siviilien yhteistoimintaa parhaimmillaan, vain Pohjois-Karjalassa.
Mukavaa seutua, samoin Ylä-Koita, Koitere ja Petkeljärven maastot.
Re: Patvinsuo ja Suomunjärvi
^Siinäpä mielenkiintoista tarinaa kokemuksistasi Patvinsuon tienoilta. Kiitos kun vinkkasit Raappanan majasta. Marskin majan Lopella olen nähnyt partiopoikana, mutta tuosta en ole tiennyt mitään. Kyllähän Pohjois-Karjala on hienoa retkeilyaluetta niin jalan kuin kanootilla.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...