eräukko kirjoitti:Aslak Juuson rakennus oli perimätiedon mukaan Rommajärvellä, josta se siirrettiin syystä tai toisesta Raittijärvelle.
Aslak Juusolla Googlettamallahan tultiin palstan arkistoihin. http://www.vaellusnet.com/discus/messag ... 1053075710
Ahman mukaan siirtyminen Rommajärveltä Raittijärvelle olisi tapahtunut 40-luvun lopulla. Tuo vuoden 1950 karttamerkintä sopisi ajallisesti mutta onkohan paikka oikea?
Väinö J. Oinonen kirjoittaa kirjassaan Kolmen valtakunnan Kota-Lappia (Otava, Helsinki 1947) seuraavasti: "Kota-Lapin tuntureilla tiettömien taivalten takana on lappalaisten kesämajoja. Aatsan kursuun, sodassa hävitetyn mökkinsä tilalle ovat Juhani ja Susanna Valkeapää omin neuvoin rakentaneet uuden. Ropijärven päähän on nousemassa Nilpan kyläläisten pieniä huoneita. Tornensiksen talo oli Ladnavaarassa, mutta se tuhoutui sodassa. Niin kävi osaksi Labbojenkin taloille Njamakkajärvellä. Syvimmällä sydänmaassa, Saimatunturin juurella ja Rommajärven eteläpäässä, säilyivät pienninkyläläisten ja Aslak Juuson talot. Jos retkesi vie tunturiin, niin poikkea näihin ja kerro lappalaisille terveisiä."
TiMoKo kirjoitti:Harroaivia ajattelin itsekin kirjailijan tarkoittavan, ainakin se soveltuu tälle vaellusreitille.
Ok. Tuota Harroaivia minäkin veikkailin Harrikeron tarkoittavan, mutta tuo Sieddulahku (Siedjonlahku) ei muistunut/osunut kartalta silmiin. Lähinnä yritin sovitella tuonne Seittikielaksen (Sieiddegielas), Sieiddenibba, Sieiddejohka suunnalle.
"Mies menee ja mies tulee ja mies vastaa itse kulkemisistansa" Ikis the I ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste
Ilmari Hustichin kirjassa "Lapin opas - matkailijoita ja retkeilijöitä varten", Suomen Matkailijayhdistys 1939 mainitaan sivulla 88 Hetta-Lätäseno-Kilpisjärvi -reitistä seuraavaa:
"... Lätäsenoa seurataan pohjoiseen Pingiskoskelle saakka, joka on kartan 'n. 433' vieressä. Kosken luona on Nieritalo, joka on tälle paikalle muutettu eikä ole siis kartan näyttämällä kohdalla. (Lätäsenolla on autiotupa vain Nieritalon ja Kaaresuvannon puolivälissä oikealla rannalla.) Leiripaikka kosken rannalla, n. 25 km Urtivaarasta. Matkaa jatketaan lähteen Vuontisjärven pohjoispäässä sijaitsevaa Piennin Jussan lapintaloa kohti. ... Piennin Jussan taloa (siisti!) ei helposti löydä, sillä sen peittävät harjut, 'tievat', näkyvistä, vain lipputangon näkee.
...
Rommajärvestä lähtevän Rommaenon luusuassa on Aslak Juuson talo, jonka näkee jo peninkulman päästä..."
(Tekstin laatijaksi ilmoitetaan Toivo Sorma)
Olisiko Turhiksen 047 tämä Piennin Jussan talo?
Samassa kirjassa talviretkeilyn kohdalla mainitaan (sivulla 104) "... Porojärven rannalla, 20-25 km etelälounaaseen Haltiasta on autiotupa, jossa tulisija" (T.I.S. eli T.I. Sorjonen). Tarkoittanee Jogasjärven autiotupaa.
seppo kirjoitti:
"... Lätäsenoa seurataan pohjoiseen Pingiskoskelle saakka, joka on kartan 'n. 433' vieressä. Kosken luona on Nieritalo, joka on tälle paikalle muutettu eikä ole siis kartan näyttämällä kohdalla. (Lätäsenolla on autiotupa vain Nieritalon ja Kaaresuvannon puolivälissä oikealla rannalla.) Leiripaikka kosken rannalla, n. 25 km Urtivaarasta. Matkaa jatketaan lähteen Vuontisjärven pohjoispäässä sijaitsevaa Piennin Jussan lapintaloa kohti. ... Piennin Jussan taloa (siisti!) ei helposti löydä, sillä sen peittävät harjut, 'tievat', näkyvistä, vain lipputangon näkee."
(Tekstin laatijaksi ilmoitetaan Toivo Sorma)
Olisiko Turhiksen 047 tämä Piennin Jussan talo?
Mielenkiintoinen tiedonmuru.
Tuo Kalttopää löytyy vuoden 1950 Yleiskarttakirjasta. Siis kaksi Kalttopäätä. Samassa kartassa on polku joka tulee Nierijärven suunnalta, menee Vuontisjärvien välistä jatkuen Ropin eteläpuolelta Iittoon Könkämäenon varteen.
Vuoden 1927 Yleiskarttakirjassa ei näitä näy mutta tuo mainittu Nieritalon vanha paikka näkyy.
"Vuontisjärven pohjoispäässä" Viittaisi tuohon pohjoisempaan Kalttopäähän.
Polun merkintä taasen voisi viitata eteläisempään.
Kalttopäästä on tietoa Väinö J. Oinosen kirjassa "Lapin yliperällä", wsoy 1964 ainakin sivulla 166 tälläinen: "Pieti Kalttopää eli Vanha Pienni, joka aikanaan kaivatti talvet Karesuvannossa, ..."
Suomenmaa, maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja, IX,2 Oulun lääni, pohjoisosa (toim. J.E. Rosberg, Kaarlo Hildén & Erkki Mikkola), WSOY 1931 tietää kertoa Enontekiön kunnan tiedoissa seuraavaa:
- (s. 263) "Enontekiön porolappalaisia on nykyjään n. 20 perhekuntaa, joista puolet asuu kesäisin Näkkälän tunturimaassa ja sen ympäristössä, puolet ylätunturien juurilla olevilla vuomilla, osa keskikesällä aina Haltin juurella saakka. Näkkälän porolappalaisilla on kyllä tilapäisasuntoina talvitaloja Hetassa, Muotkajärvellä ja Näkkäläjärvellä sekä talvitupa Nunnasessa ynnä kesätupia Pöyrisjärvellä ja Kalkujärvellä, sekä Palojärven porolappalais-eläjällä kesätupa Salvasjärvellä, mutta useimmin on heidänkin kuljettava porojensa matkassa, ja ylätunturilaiset ovat täydellisesti vailla kiinteitä asuntoja. "
- (s. 264)" Näkkälän lappalaisten sukunimiä ovat Näkkäläjärvi (joilla on esi-isänä Kittilän Kaukosesta tullut suomalainen), Proksi ja Magga, ylätunturilaisten Labba, Kalttopää, Valkeapää, Vasara, Juuso ja Tornensis."
- (s. 264) "Suurimmat kylät ovat Palojoensuu, Hetta (kirkonkylä), Vuontisjärvi ja Peltovuoma, joissa on n. kymmenkunta taloa. Pienempiä, vain 2-5 asumusta käsittäviä paikkoja ovat Ylikyrö (Ounisjoella Kittilän rajalla), Ketomella, Sieppi, Sonkamuotka (Muonion rajalla), Nunnanen (itäisin kylä), Muotkajärvi, Suonttajärvi, Leppäjärvi, Palojärvi (3 viimemainittua Palojoen alueella), Näkkäläjärvi ja Muonionjoen-Könkämäenon varrella Kaaresuvanto, Markkina, Maunu ja Kelottijärvi. Vielä ylempänä Könkämäenolla on vain kaksi asumusta, valtion perustamat ja avustamat majatalot Iitto ja Kilpisjärven Siilastupa. Joitakin yksinäisiä taloja on vielä siellä täällä, pääosassa tunturimaata ei mitään."
- (s. 265-266) "Muut Lapin palkisen osakkaat ovat "yliperän" lappalaisia, joista yli 1500 poroa omistava ns. Piennin kylä, kolme Kalttopää-veljestä kesäisin asustaa korkeimmilla ylätuntureilla Haltin juurelle asti, ja muut Kilpisjärven ja ylemmän Könkämäenon läheisyydessä, mihin muutamat ovat rakentaneet rengasaitojakin."
- (s. 267) "Muoniosta Palojoensuun kautta Hettaan tuleva maantie, joka valmistui v. 1906, kyllä jatkuu Vuontisjärvelle ja Peltovuomaan asti, mutta tämä loppuosa, jo vuosikymmeniä ratsutien nimellä kulkenut, on äsken valtion haltuun otettuna vielä heikosti liikennekelpoinen. Kaikkiin muihin kyliin johtaa vain jalkapolkuja, ja kesäiseen aikaan kosketus niistä käsin muun maailman kanssa on yleensä erittäin vähäistä."
Valokuvasin viime talvena Tenomuotkan autiotuvan seinällä olevaa vanhaa karttaa. Tulipa taas tutkittua vanhoja kuvia ja löysin karttakuvasta merkinnän suunnilleen tästä kohti, jossa lukee "rajavartioston autiotupa"
Milloin täällä on ollut tämä tupa ja mikä sen kohtalo mahtaa olla nykyisin?
Lisäys jälkikäteen:
Olin näköjään turhan hätäinen, täältä löytyikin hakemani tieto
Vastaan tähän ketjuun, kun mielestäni sopii paremmin tänne. Viittaan ketjuun "Mikä Maisema" ja pohdintaan Torisvuoman taloista.
Talojen paikat eivät selvinneet. Pepin linkittämässä SK:n artikkelissa mainittu Kalttopäiden talo ei voi olla Kartassa näkyvä Kalttopää Vuontisjärvellä. Napaketunkin mukaan talo on ollut nimenomaan Torisenolla, samoin artikkelin kirjoittajan. Kuva, jonka mainitaan olevan talon yläpuolella, on selvästi Torisenolta. Tsaibma näkyy tutusti.
KaukoAntero kirjoitti:Vastaan tähän ketjuun, kun mielestäni sopii paremmin tänne. Viittaan ketjuun "Mikä Maisema" ja pohdintaan Torisvuoman taloista.
Talojen paikat eivät selvinneet. Pepin linkittämässä SK:n artikkelissa mainittu Kalttopäiden talo ei voi olla Kartassa näkyvä Kalttopää Vuontisjärvellä. Napaketunkin mukaan talo on ollut nimenomaan Torisenolla, samoin artikkelin kirjoittajan. Kuva, jonka mainitaan olevan talon yläpuolella, on selvästi Torisenolta. Tsaibma näkyy tutusti.
Kauko
Historia on mielenkiintoista, tässäkin on meille amatööreille vielä selvitettävää. "Kaivetaan" talon paikat esille.
Viime keväänä tuntui tosi hienolle, kun monen vuoden etsiskelyn jälkeen onnistuin löytämään tämän kadoksissa olleen Seitakiven kuva kevät 2013
Suomen Kuvalehden artikkelissa vieraillaan vielä turvekammissa. Aitta näyttää tosin hirsiseltä. Kylä muutti hirsitaloihin joskus 1920 (tieto Hetan Jussan sivuilta) ja karttamerkinnät esittänevätt niitä.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
TiMoKon kertoma vanha kämppä oli Puiddesjohkan rajavartiotupa. Olin tuvassa v. 1972 ja se oli jo silloin kylmä. Ts. kaminaa ei ollut. Tuvan lähellä oli puhelinlinjojen haara, joista toinen linja meni Raittijärvelle ja toinen Munnikurkkioon. Tupa taisi palaa 1970-luvun lopulla.
Tupa on mainittu v. 1976 valmistuneessa koko Lapin käsittäneessä Kämppätietoa susille-kirjassa. Rajavartiolaitos kielsi kirjan laittamisen silloin yleiseen jakeluun, joten siitä tehtiin vain 100 kpl painos Tunturisusille.
Jos eksyn, teen tulet, keitän kahvia ja ...nautin tilanteesta.
Tämän viestiketjun alussa (jo vuosia sitten) Turhankävelijä kyseli "Mukkakosken" kämpästä, joka näkyy vanhassa kartassa autiotupana. Kuljin Lätäsenon vartta paikan ohi vuonna 1978 (kesällä) ja muistaakseni juuri tuolla paikalla oli palaneen kämpän rauniot.
Joutenkulkija kirjoitti:TiMoKon kertoma vanha kämppä oli Puiddesjohkan rajavartiotupa. Olin tuvassa v. 1972 ja se oli jo silloin kylmä. Ts. kaminaa ei ollut. Tuvan lähellä oli puhelinlinjojen haara, joista toinen linja meni Raittijärvelle ja toinen Munnikurkkioon. Tupa taisi palaa 1970-luvun lopulla.
Tupa on mainittu v. 1976 valmistuneessa koko Lapin käsittäneessä Kämppätietoa susille-kirjassa. Rajavartiolaitos kielsi kirjan laittamisen silloin yleiseen jakeluun, joten siitä tehtiin vain 100 kpl painos Tunturisusille.
