Turvallisuustekijät talvitelttailussa

[luuppi]

Olipas valikoimaa (ei heillekaan tuo uusi Polaris ole viela ehtinyt).

Mutta innostuin ajatuksesta paasta perusleirissa yhteen ja samaan polttoaineeseen:
http://www.fogas.se/rwdx/files//2)811-2)815ss.gif
- en tiennyt, etta noita poytakayttoon viela valmistetaan
- talla eraa kokkailen Kaasuvalon omalla polttimemella, jonka saa suoraan kiinni komposiittisailion paalle, mutta on se hankala kannettava kaasun loppuessa, ei niinkaan painon kuin muotonsa puolesta

Taas meni vahan asiasta sivuun, mutta kiitos linkista!

[hannes]

Jos tuulee vaikkapa kolme päivää lujaa, kököttävätkö geodeetti-telttailijat sen ajan teltassa ja tunnelilla varustautuneet jatkavat matkaa? En tarkoita nyt myrskyä vaan kovaa tuulta.

Soulon pystytys sujui rar:n videoklipissä hyvin mutta miltä mahtaa näyttää pystytys sitten kun ollaan talvisessa ja tuulisessa avotunturissa pikku pakkasen ja viiman purressa vielä näppejä?

[akallio]

Jos tuulee vaikkapa kolme päivää lujaa, kököttävätkö geodeetti-telttailijat sen ajan teltassa ja tunnelilla varustautuneet jatkavat matkaa? En tarkoita nyt myrskyä vaan kovaa tuulta.

Eivät kökötä.

Soulon pystytys sujui rar:n videoklipissä hyvin mutta miltä mahtaa näyttää pystytys sitten kun ollaan talvisessa ja tuulisessa avotunturissa pikku pakkasen ja viiman purressa vielä näppejä?

Muuten samalta, mutta taustalla ei soi energistä synapoppia.

Suurin osa ajasta ja tarkkuutta vaativasti näpertämisestä kuluu narujen virittelyyn. Se on teltan rakenteesta riippumatonta.

[hannes]

^Jaaha, hyvä sitten.
Pystytysvideota katsellessa häivytin synapopin kuulumattomiin ja kuvittelin tuulen soittavan korvissani - ehkä siksi epäilys heräsi!

[Inari74]

Miten tuo valopetrooli käyttäytyy palaessaan vertailussa puhtaaseen bensaan? Käryääkö, savuttaako, nokeaako ja polttaako tuota kukaan teltassa sisällä?

Itselläni bensassa kiehtoo juuri käytön helppous, teho ja (käsittääkseni) palamisen puhtaus, mutta kyllähän tuo valopetroolin turvallisuus toisaalta kiinnostaa myös, kiitos Pertin julistuksen

[Hamalainen]

Teollisuusbensiinipohjaiset valopetrolit käryävät jonkin verran pakkaajasta ja erästä riippuen. Jossain toisessa säikeesä kerrottiin että nykyiset valopetroolit ovat hyvin sekalainen seurakunta. Hajuttominta on Bilteman myymä parafiinipohjainen valopetrooli. sitä saa ainoastaan 1 l pullossa. Miinuksena on se että parafiini rupeaa jäykistymään -20 asteessa.

[Reissu Pete]

Nesteen erikoispuhdistettu valopetroli. Yleisesti myynnissä.

[Pertti Kurki]

Seuraavan reissun jälkeen on polttoaineet vähissä. Pitänee kokeilla tuota Nesteen tuotetta.

Korkealaatuinen valopetrooli palaa aivan yhtä puhtaasti kuin bensa...mikäli poltin on sille suunniteltu (ks. avausviesti). Lopetuksessa tulee hieman käryä, mutta muuten ei. Huonolaatuinen petrooli haisee sen verran, että sitä ei mielellään teltan sisällä polttele.

[Reissu Pete]

Petroolin kanssa esisytytyksen voi tehdä samalla aineella. petroolin kanssa esilämmitys kestää hieman kauemmin kuin bensan. Sam asta syystä se on myös turvallisempaa. Joskus lepattavan esityhslämmitysliekin lopputuloksena teltassa leijailee nokihiukkasia.

[Rölli]

Häkää onkin jo täällä käsitelty, mutta laitan hyvän linkin tähän:

http://bushwalkingnsw.org.au/clubsites/ ... noxide.htm

Hyvät käyrät löytyvät CO päästöistä useille vanhoille keittimille, mm hikerille. Hyvin vastaavia tuloksia ovat saaneet kuin mitä itse olen hikerilla mitannut. 25mm koroke näyttää olleen riittävä turvalliseen käyttöön.

[Rölli]

Testasin eilen esilämmitysliekin sammutusta peitteellä. En kovin kauaa odottanut, mutta näytti liekki palavan aika ongelmitta hikerin kotelon sisällä. Hikeria on vaikea peittää kunnolla ja ilmaa jää väkisinkin reilusti alle.

Peite kuitenkin suojaa telttaa liekeiltä hyvin kunnes keitin on viskattu ulos. Eli tuiki tarpeellinen sammutuspeite teltassa on. Keittimen poistoa teltasta on syytä jatkossa harjoitella.

Hikerin kantta en yrittänyt löydä kiinni. Sekin käy toki ensi hätiin, muttei ole kovin tiivis, varsinkaan kun tankki on taitettuna ulos.

[luuppi]

Hyvaa tietoa.

Voiko kuitenkaan keittimeen nahden suurta, tasaista tasoa (keitinlaatikon pohja) laskea korokkeeksi?

Concentration of CO at boiling point, with pot supports raised 25 mm
Concentration of CO at boiling point, with stove as supplied by manufacturer

[Rölli]

Hyvaa tietoa.

Voiko kuitenkaan keittimeen nahden suurta, tasaista tasoa (keitinlaatikon pohja) laskea korokkeeksi?

Concentration of CO at boiling point, with pot supports raised 25 mm
Concentration of CO at boiling point, with stove as supplied by manufacturer

Tarkoistus on siis siis nostaa kattilaa ylöspäin jäähdyttämästä liekkiä. Siis kattilan ja liekin väliin korotusta. Itselläni on käytössä harva metallinen pannunalunen. Keitinlaatikon pohja ei tuohon liekkiin vaikuta.

[Niilo Pielinen]

Hep.

Tarkotetaanko tässä yhteydessä takaiskuventtiilillä sitä, joka estää polttoaineen invaasion pumpun sylinteriin (ja mahdollistaa ilman kulun pulloon päin pumpattaessa, vai jotakin mikä on polttoaineletkussa, ja estää kaasuuntuneen polttoaineen letkuun aiheuttaman paineen paluuvirtauksen pulloon päin?

Kattelin tuota MSR:n pumpun räjäytyskuvaa, enkä kyllä nopealla vilkaisulla hahmottanut, miten polttoainelinjassa oleva takaiskuventtiili toimisi? Sulkuhan tuossa taitaa olla kyllä.

Asia kiinnostaa sikäli erityisen paljon, kun lähitulevaisuudessa aion tehdä oman pumpun. Olen miettinyt että olisiko keitinlaatikkokäytössä etua, jos pumpun päässä on sulku. Kun ei ole omakohtaista kokemusta, niin ei hahmotu, mutta arvelu on notta jeesaisi, jos ei tarttis keittimimen sammuttamiseksi kääntää pulloa. Mikä tässä on turvallisin menettely? Sulku tuo lisää osia, ja kun vikaantumistiheys on verrannollinen osien määrän toiseen potenssiin, niin yleensä pidän kaiken mahdollisimman pelkistettynä.

Onko jollakulla mittaukseen perustuvaa tietoa, kuinka korkealla kattilan pohjan pitäsi olla Optimuksen Cobra-polttimen hatun yläpuolella, jotta häkää ei muodostuisi merkittäviä määriä? Kävin tänään hakemassa Bauhausista aihion keitinlaatikolle, ja siihen on tulossa kattilateline ko. polttimelle. Voisi ihan kerrasta tehdä tarpeeksi korkean, ettei tarttisi myöhemmin vatuloida.

-Niilo

[Pertti Kurki]

Hep.

Tarkotetaanko tässä yhteydessä takaiskuventtiilillä sitä, joka estää polttoaineen invaasion pumpun sylinteriin (ja mahdollistaa ilman kulun pulloon päin pumpattaessa, vai jotakin mikä on polttoaineletkussa, ja estää kaasuuntuneen polttoaineen letkuun aiheuttaman paineen paluuvirtauksen pulloon päin?

Kattelin tuota MSR:n pumpun räjäytyskuvaa, enkä kyllä nopealla vilkaisulla hahmottanut, miten polttoainelinjassa oleva takaiskuventtiili toimisi? Sulkuhan tuossa taitaa olla kyllä.

Asia kiinnostaa sikäli erityisen paljon, kun lähitulevaisuudessa aion tehdä oman pumpun. Olen miettinyt että olisiko keitinlaatikkokäytössä etua, jos pumpun päässä on sulku. Kun ei ole omakohtaista kokemusta, niin ei hahmotu, mutta arvelu on notta jeesaisi, jos ei tarttis keittimimen sammuttamiseksi kääntää pulloa. Mikä tässä on turvallisin menettely? Sulku tuo lisää osia, ja kun vikaantumistiheys on verrannollinen osien määrän toiseen potenssiin, niin yleensä pidän kaiken mahdollisimman pelkistettynä.

Onko jollakulla mittaukseen perustuvaa tietoa, kuinka korkealla kattilan pohjan pitäsi olla Optimuksen Cobra-polttimen hatun yläpuolella, jotta häkää ei muodostuisi merkittäviä määriä? Kävin tänään hakemassa Bauhausista aihion keitinlaatikolle, ja siihen on tulossa kattilateline ko. polttimelle. Voisi ihan kerrasta tehdä tarpeeksi korkean, ettei tarttisi myöhemmin vatuloida.

-Niilo

Takaiskuventtiili estää polttoainevuodon pumpun sisälle. Polttoaineletkussa polttoaine virtaa vapaasti polttimen säätöventtiilille saakka.

MSR:n pumpun pää on ylös käännetty, joka on fiksu idea jos takaiskuventtiili on ilmatilassa, eli pumppu toimii kuten polkupyörän pumppu. Toisaalta mikäli polttoaineen haluaa poistaa systeemistä kääntämällä pumppu ylösalaisin, takaiskuventtiili on silloin polttoaineen sisällä (ja letkun pää ilmassa), eli molempia optioita tuskin saa samaan pakettiin.

Olisi kätevää jos keittimen jaloissa olisi kiinni korotuspalat, jotka voisi tarvittaessa pyöräyttää käyttöön lumen sulatuksessa. Sentti pari korotusta muuttanee tilannetta jo huomattavasti.