Turvallisuustekijät talvitelttailussa
-
- Viestit: 1571
- Liittynyt: 19 Joulu 2008 11:36
Turvallisuustekijät talvitelttailussa
Tämmöiselle ketjulle saattaa olla kysyntää, koska talvitelttailu on ilmeisen kasvava ilmiö.
Talvitelttailussa on kaksi merkittävää riskitekijää, joista toisenkin toteutuminen johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Toinen on tulipalo ja toinen teltan romahtaminen tuulen takia.
Tulipalon voi aiheuttaa lähinnä keitin. Miten tätä riskiä voi minimoida? Vastaus: valitsemalla keitin, jossa voi käyttää valopetroolia tai lamppuölyä ja mitä vähemmän on mahdollisia vuotokohtia, sitä parempi. Läheskään kaikki bensakeittimet eivät toimi hyvin valopetroolilla. Sen sijaan ne keittimet, jotka toimivat valopetroolilla, toimivat myös bensalla. Tämä johtuu siitä, että valopetrooli ja lamppuöljy vaativat huomattavasti korkeamman lämpötilan höyrystyäkseen, mikä on samalla se seikka, joka tekee nämä polttoaineet turvallisiksi. Aikoinaan valopetrooli on ollut hyvin yleinen polttoaine sekä keittimissä että lyhdyissä. Niiden kehityshistoria on yli 100 vuoden pituinen. Tästä syystä on olemassa erittäin hyvin suunniteltuja ja valmistettuja keittimiä, jotka on alun alkaen suunniteltu käyttämään valopetroolia. Niitä on valmistettu monessakin maassa, mutta nostan tässä esille ruotsalaiset keittimet, koska niissä on muitakin hyviä ominaisuuksia. Turvallisuutta lisää, mikäli keittimessä on mahdollisimman vähän vuotokohtia, joka tässä tarkoittaa kiinteää tankkia. Valopetroolille suunniteltuja keittimiä, joissa on kiinteä tankki ovat mm. Optimus Hiker mallit 111T, 111C, harvinainen 111D sekä Optimus 199 ja Optimus 10 Ranger. Valitsemalla jonkin em. keittimistä, on keittimeen liittyvät riskitekijät minimoitu. Hieman korkeampaa riskiä edustavat mm. KAP-Arctic ja Optimus 11 Explorer, koska niissä on irroitettava tankki, joiden liitin tai polttoaineletkun liitos voi vuotaa. Kaikki em. keittimet ovat hiljaisia.
Toinen iso riskitekijä on teltan romahtaminen kovassa tuulessa. Tätä riskiä voi vähentää valitsemalla mahdollisimman tukevan teltan. Tukevimmat teltat tällä hetkellä ovat ns. geodeettisia telttoja, joiden kaaret risteävät monessa kohtaa. On myös eduksi, jos teltta on mahdollisimman helppo pystyttää, mikä tarkoittaa ulkotelttaan pujotettavia kaaria, jolloin teltta nousee kerralla pystyyn. Kun keitintä käytetään teltan sisällä, turvallisuutta heikentää ahtaus, koska keittimen ympärille ei saada riitävää tilaa. Valitsemalla tilavan geodeetin, jossa kaaret tulevat ulkotelttaan, on teltan aiheuttamat riskitekijät minimoitu. Tällaisia telttoja ovat esim. Helsport Svalbard 6, Hilleberg Saitaris ja Exped Pegasus.
Luonnollisesti mitä enemmän on käyttökokemusta sekä keittimestä että teltan pystyttämisestä, sitä vähemmän on riskejä. Mutta jokainen aloittaa talvitelttailun nollapisteestä, jolloin huomio kannattaa kiinnittää em. seikkoihin ja kun pelaa aluksi varman päälle, riskit on minimoitu joka suunnasta.
Mainitut varusteet ovat aika kalliita, mutta mielestäni raha ei tässä tapauksessa saisi olla valintojen lähtökohta, koska kyse on henkikullan säilymisestä. Yksikin yö kunnon myräkässä saa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, mutta en suosittele odottamaan sitä.
Talvitelttailussa on kaksi merkittävää riskitekijää, joista toisenkin toteutuminen johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Toinen on tulipalo ja toinen teltan romahtaminen tuulen takia.
Tulipalon voi aiheuttaa lähinnä keitin. Miten tätä riskiä voi minimoida? Vastaus: valitsemalla keitin, jossa voi käyttää valopetroolia tai lamppuölyä ja mitä vähemmän on mahdollisia vuotokohtia, sitä parempi. Läheskään kaikki bensakeittimet eivät toimi hyvin valopetroolilla. Sen sijaan ne keittimet, jotka toimivat valopetroolilla, toimivat myös bensalla. Tämä johtuu siitä, että valopetrooli ja lamppuöljy vaativat huomattavasti korkeamman lämpötilan höyrystyäkseen, mikä on samalla se seikka, joka tekee nämä polttoaineet turvallisiksi. Aikoinaan valopetrooli on ollut hyvin yleinen polttoaine sekä keittimissä että lyhdyissä. Niiden kehityshistoria on yli 100 vuoden pituinen. Tästä syystä on olemassa erittäin hyvin suunniteltuja ja valmistettuja keittimiä, jotka on alun alkaen suunniteltu käyttämään valopetroolia. Niitä on valmistettu monessakin maassa, mutta nostan tässä esille ruotsalaiset keittimet, koska niissä on muitakin hyviä ominaisuuksia. Turvallisuutta lisää, mikäli keittimessä on mahdollisimman vähän vuotokohtia, joka tässä tarkoittaa kiinteää tankkia. Valopetroolille suunniteltuja keittimiä, joissa on kiinteä tankki ovat mm. Optimus Hiker mallit 111T, 111C, harvinainen 111D sekä Optimus 199 ja Optimus 10 Ranger. Valitsemalla jonkin em. keittimistä, on keittimeen liittyvät riskitekijät minimoitu. Hieman korkeampaa riskiä edustavat mm. KAP-Arctic ja Optimus 11 Explorer, koska niissä on irroitettava tankki, joiden liitin tai polttoaineletkun liitos voi vuotaa. Kaikki em. keittimet ovat hiljaisia.
Toinen iso riskitekijä on teltan romahtaminen kovassa tuulessa. Tätä riskiä voi vähentää valitsemalla mahdollisimman tukevan teltan. Tukevimmat teltat tällä hetkellä ovat ns. geodeettisia telttoja, joiden kaaret risteävät monessa kohtaa. On myös eduksi, jos teltta on mahdollisimman helppo pystyttää, mikä tarkoittaa ulkotelttaan pujotettavia kaaria, jolloin teltta nousee kerralla pystyyn. Kun keitintä käytetään teltan sisällä, turvallisuutta heikentää ahtaus, koska keittimen ympärille ei saada riitävää tilaa. Valitsemalla tilavan geodeetin, jossa kaaret tulevat ulkotelttaan, on teltan aiheuttamat riskitekijät minimoitu. Tällaisia telttoja ovat esim. Helsport Svalbard 6, Hilleberg Saitaris ja Exped Pegasus.
Luonnollisesti mitä enemmän on käyttökokemusta sekä keittimestä että teltan pystyttämisestä, sitä vähemmän on riskejä. Mutta jokainen aloittaa talvitelttailun nollapisteestä, jolloin huomio kannattaa kiinnittää em. seikkoihin ja kun pelaa aluksi varman päälle, riskit on minimoitu joka suunnasta.
Mainitut varusteet ovat aika kalliita, mutta mielestäni raha ei tässä tapauksessa saisi olla valintojen lähtökohta, koska kyse on henkikullan säilymisestä. Yksikin yö kunnon myräkässä saa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, mutta en suosittele odottamaan sitä.
Kuvailutulkki
-
- Viestit: 1571
- Liittynyt: 19 Joulu 2008 11:36
Onko muuten kellään kokemusta keittimen pumpun takaiskuventtiilin hajoamisesta? Jos paineet on kovat, polttoainetta ilmeisesti vuotaa pumpun juuresta melko paljon? Laskevatko paineet niin paljon, että poltin sammuu itsekseen?
Ja vielä: jos polttoaineena on bensa, venttilin hajoaminen aiheuttaa välittömän paloriskin?
Tämä riski on saanut minut pitäytymään tiukasti valopetrooli/lamppuöljyssä, vaikka bensassa on omat hyötynsä: helppo esilämmitys ja erittäin vähäinen haju.
Ja vielä: jos polttoaineena on bensa, venttilin hajoaminen aiheuttaa välittömän paloriskin?
Tämä riski on saanut minut pitäytymään tiukasti valopetrooli/lamppuöljyssä, vaikka bensassa on omat hyötynsä: helppo esilämmitys ja erittäin vähäinen haju.
Kuvailutulkki
Hyvä että nuo vaaratekijät tiedostetaan, samalla tulee perustiedot sellaisille jotka vasta suunnittelevat talvitelttailua.
Itse olen niin vanhanaikainen ja -kantainen että en mitenkään voisi ajatella mitään palavaa teltassani.
Vaikka tiedänkin että kun kaiken tekee huolellisesti ja oikeilla välineillä, niin haverin mahdollisuus on lähes olematon.
Itse olen niin vanhanaikainen ja -kantainen että en mitenkään voisi ajatella mitään palavaa teltassani.
Vaikka tiedänkin että kun kaiken tekee huolellisesti ja oikeilla välineillä, niin haverin mahdollisuus on lähes olematon.
-
- Viestit: 293
- Liittynyt: 14 Maalis 2011 15:36
Re: Turvallisuustekijät talvitelttailussa
Näitä keittimiä ei taida löytyä uutena kaupan hyllystä eli vaikea hankkia. Lienevät myös raskaita? Onkohan yhtään modernia kevyttä ja hyvää valopetroolikeitintä?Pertti Kurki kirjoitti:Valopetroolille suunniteltuja keittimiä, joissa on kiinteä tankki ovat mm. Optimus Hiker mallit 111T, 111C, harvinainen 111D sekä Optimus 199 ja Optimus 10 Ranger. Valitsemalla jonkin em. keittimistä, on keittimeen liittyvät riskitekijät minimoitu. Hieman korkeampaa riskiä edustavat mm. KAP-Arctic ja Optimus 11 Explorer, koska niissä on irroitettava tankki, joiden liitin tai polttoaineletkun liitos voi vuotaa. Kaikki em. keittimet ovat hiljaisia.
Toisaalta kaasu on helppo ja turvallinen vaihtoehto ja toimii myös pakkasessa, jos patruunan esilämmittää sisätaskussa/makuupussissa ja käyttää tarvittaessa lisäksi vesihaudetta.
- Kaarle Suurehko
- Viestit: 1778
- Liittynyt: 22 Joulu 2011 19:26
Re: Turvallisuustekijät talvitelttailussa
Jos käyttövesi sulatellaan lumesta ja telttaa lämmitetään keittimellä, niin keittimen paino on suhteellisen pieni verrattuna polttoaineen painoon, vaikka polttoaine hupenee matkan edetessä. Veden olomuodonmuutokseen kuluva energiamäärä on yllättävän suuri. Samaa luokkaa saman vesimäärän nolla-asteisesta kiehuvaksi saattamisen kanssa.lepposasti kirjoitti: Näitä keittimiä ei taida löytyä uutena kaupan hyllystä eli vaikea hankkia. Lienevät myös raskaita?...
Tulipalon vaaran lisäksi muistuttaisin hengitysilmanlaadun vaarasta. Ja kiehuvien vesien teltan sisällä siirtelyn vaarasta.
Häkä on todellinen vaara teltan lämmityksessä tai ruoan laitossa kun on kyseessä tiivis teltta. Suomessa on kuollut ainakin yksi retkeilijä lämmittäessään keittimellä telttaansa. Muutama vuosi sitten meinasi norjan Etelämantereen retkikunnan jäsen Vegar Ulvang kuolla häkämyrkytykseen norjalaisen Amundsenin Etelämantereen valloituksen 100 vuotis juhlavaelluksella. Tällöin todettiin keittimen kattiloiden pohjan kuvioinnin aiheuttaneen häkän muodostumista. Pohjan kuvioinnin piti nopeuttaa veden kiehumista mutta aihettikin tavallista suuremman määrän häkää telttaan. Onneksi Ulvang selvisi ja pystyi jatkamaan matkaa perille asti.
-
- Viestit: 1571
- Liittynyt: 19 Joulu 2008 11:36
Re: Turvallisuustekijät talvitelttailussa
Mehän elämme nettiaikaa, mikä tarkoittaa sitä, että mitä hyvänsä mitä ihminen on valmistanut, on mahdollista hankkia. Mikä tarkoittaa sitä, että Optimus 111T tulee kotipostiin hiiren klikkauksella. Näin se vain menee. Osa lainauksen malleista on harvinaisia ja hinta voi nousta todella korkeaksi. Se ei suinkaan tee näitä malleja muita paremmiksi, koska kyse on harvinaisuudesta.lepposasti kirjoitti:Näitä keittimiä ei taida löytyä uutena kaupan hyllystä eli vaikea hankkia. Lienevät myös raskaita? Onkohan yhtään modernia kevyttä ja hyvää valopetroolikeitintä?Pertti Kurki kirjoitti:Valopetroolille suunniteltuja keittimiä, joissa on kiinteä tankki ovat mm. Optimus Hiker mallit 111T, 111C, harvinainen 111D sekä Optimus 199 ja Optimus 10 Ranger. Valitsemalla jonkin em. keittimistä, on keittimeen liittyvät riskitekijät minimoitu. Hieman korkeampaa riskiä edustavat mm. KAP-Arctic ja Optimus 11 Explorer, koska niissä on irroitettava tankki, joiden liitin tai polttoaineletkun liitos voi vuotaa. Kaikki em. keittimet ovat hiljaisia.
Toisaalta kaasu on helppo ja turvallinen vaihtoehto ja toimii myös pakkasessa, jos patruunan esilämmittää sisätaskussa/makuupussissa ja käyttää tarvittaessa lisäksi vesihaudetta.
Nykyisistä keittimistä tiedän todella vähän. Globalisaatio tuppaa vääntämään asioita nurinkuriseen suuntaan, eikä laadulla ole sitä merkitystä mitä aikaisemmin oli. Siis ihan yleisesti...
Kuvailutulkki
Uusista malleista kaksi lupaa poltella melkein mita vain ilman etta polttimen suuttimien kanssa pitaa rapeltaa:
http://thenextchallenge.org/liquid-mult ... s/#polaris
- tuli markkinoille vuosi sitten
Tassa toisessa (kevyempi) ei polttimen saadot riita hauduttamiseen
http://thenextchallenge.org/liquid-mult ... ves/#hexon
Mites naiden kanssa? Niita saisi ihan kaupan hyllylta. Ja kun kerosiinia aina on ( valaistusta varten) niin samasta tankattava kiinnostaa kylla
http://thenextchallenge.org/liquid-mult ... s/#polaris
- tuli markkinoille vuosi sitten
Tassa toisessa (kevyempi) ei polttimen saadot riita hauduttamiseen
http://thenextchallenge.org/liquid-mult ... ves/#hexon
Mites naiden kanssa? Niita saisi ihan kaupan hyllylta. Ja kun kerosiinia aina on ( valaistusta varten) niin samasta tankattava kiinnostaa kylla
Luin viela tarkemmin ja jos kuitenkin tulee polttoaineen vaihdosta tyypillisia put-put ongelmia liekissa (tai ihan vaan kovasta kaytosta) niin ei tarvi keskeyttaa kokkailua. Tata voi pitaa jo aika kayttajaystavallisena:luuppi kirjoitti:Uusista malleista kaksi lupaa poltella melkein mita vain ilman etta polttimen suuttimien kanssa pitaa rapeltaa:
http://thenextchallenge.org/liquid-mult ... s/#polaris
- tuli markkinoille vuosi sitten
"Stove tool – it looks like a tiny medieval mace but has the wonderful feature of a magnet inside. If you wave it underneath the stove then it pulls a small needle through the nozzle to clean it. It’s a feature unique to Optimus stoves and allows you to unblock the jet even when cooking."
- viela kun keksivat esilammitykselle korvikkeen!
Nayttaako suurusluokka tutulta (ulkolampotila 3 astetta, veden lahtolampotila 15 astetta, Erataival.com testaili viime vuonna):
Litra vetta kiehuvaksi
Whisperlite bensa 4min 15 s
Biolite risu 4min 46 s (+31s)
Trangia Triangel kaasu 9min 36 s (+5min 21s)
Bushcooker risu 11min 4 s (+6min 49s)
Trangia etanoli 20min 50 s (+16min 35s)
Tuo Polaris oli testattu alle naista parhaan, ei tosi samalla vakioinnilla, ja paljonkohan valopetrooli jaa bensasta jalkeen (ei varmaan niin paljoa, etta menoa haittaisi)?
Litra vetta kiehuvaksi
Whisperlite bensa 4min 15 s
Biolite risu 4min 46 s (+31s)
Trangia Triangel kaasu 9min 36 s (+5min 21s)
Bushcooker risu 11min 4 s (+6min 49s)
Trangia etanoli 20min 50 s (+16min 35s)
Tuo Polaris oli testattu alle naista parhaan, ei tosi samalla vakioinnilla, ja paljonkohan valopetrooli jaa bensasta jalkeen (ei varmaan niin paljoa, etta menoa haittaisi)?
Jos sulattelee juomavedet lumesta, niin taitaa tenutrangian hitaus alkaa harmittamaan viimeistään toisena päivänä. Jos vaikka sellaiset 8 litraa sulattaa lunta, niin kyllähän se 2 tunnin ajansäästö ainakin mulle kelpaa.
Käytössä siis bensakeitin.
Käytössä siis bensakeitin.
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
If you don´t like it, here I stand"
Joskus kun kellottelin sulatusaikoja, lumikilon sulatus oli noin 6 minsaa ja kiehutus tästä eteenpäin noin 4 minsaa. Tämä 15 asteen pakkasessa.
Keittimen kanssa pelatessa koen suurimmiksi riskeiksi esilämmityksen ja kiehuvan veden syliin kaatumisen. Kummatkin ovat kuitenkin siedettävän tasoisia riskejä, jos on varovainen.
Keittimen kanssa pelatessa koen suurimmiksi riskeiksi esilämmityksen ja kiehuvan veden syliin kaatumisen. Kummatkin ovat kuitenkin siedettävän tasoisia riskejä, jos on varovainen.
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
If you don´t like it, here I stand"
Tuo pipettihomma esilammittelyssa ei oikein sytyta, mutta ainoa joka on keksinyt tavan paasta siita automatiikalla on Soto (heidan keittimensa ei kuitenkaan hyvaksy kerosiinia, mika oli tuo turvallisuushakuinen aloitusteema).
http://thenextchallenge.org/soto-muka-multi-fuel-stove/
" lumikilon sulatus oli noin 6 minsaa ja kiehutus tästä eteenpäin noin 4 minsaa. Tämä 15 asteen pakkasessa. " En yhtaan yllattynyt etteivat menneet (vaiheet) 1:1 suhteessa. Lumen kiteisyyshan luo (ilman kautta) hyvan eristysvaikutuksen... luulisi, etta levealiekkinen parjaa tassa vaiheessa paremmin, mutta itse kiehutuksessa lammonsiirtymisen erot liekin muodosta riippumatta ovat vahaisempia.
- no, tuo pohdiskelu menee jo turvallisuusteemasta sivuun
http://thenextchallenge.org/soto-muka-multi-fuel-stove/
" lumikilon sulatus oli noin 6 minsaa ja kiehutus tästä eteenpäin noin 4 minsaa. Tämä 15 asteen pakkasessa. " En yhtaan yllattynyt etteivat menneet (vaiheet) 1:1 suhteessa. Lumen kiteisyyshan luo (ilman kautta) hyvan eristysvaikutuksen... luulisi, etta levealiekkinen parjaa tassa vaiheessa paremmin, mutta itse kiehutuksessa lammonsiirtymisen erot liekin muodosta riippumatta ovat vahaisempia.
- no, tuo pohdiskelu menee jo turvallisuusteemasta sivuun