Avoimella tunturiseudulla liikuttaessa pidän telttaa tärkeimpänä varusteena. Se pitäisi myös saada pystyyn huonossakin kelissä, ettei kävisi niinkuin itselle viime talvena eli että kaari katkesi. Kunhan jää aikaa niin kirjoitan tarinan siitä omat mokat-keskusteluun.
Pitäisi pystyä harjoittelemaan kovassa tuulessa pystyttämistä. Olinkin harjoitellut Vanajaselän jäällä jossa tuuli reippaasti mutta eihän se lapin tuulille vedä vertoja.
Harjoittelun tärkeys korostuu jos lähtee ysin reissulle tai jos teltta on muun mallinen kuin tunneli, telttamallin rajoitteet täytyisi ymmärtää. Itselläni on kolmekaarinen kupoli ja Vanajaselällä sen pystytys kävi hyvin ja luulin että samallalailla se menisi kovemmassakin tuulessa. Vaan ei mennyt.
Muutama vuosi sitten järjestimme myrskypystytysharjoituksen lumitykin avulla. Käytössämme oli yksi tykki ja sen teho oli hiukan liian pieni. Kohta mihin tuuli osuu on suppea, kun astuu metrin sivuun tai muutaman taaemmas niin teho vähenee selvästi. Kahdella tykillä voisi saada paremman tuulen.
Olisiko hyviä ideoita, järjestetäänkö savusilmille myrkyharjoitus? Pitäisi löytää paikka ja välineet tuulen tekemiseksi. Joissain videoissä käytetään paikallaan seisovaa lentokonetta. Hydrokopteri olisi varmaan myös hyvä.
Turvallisuustekijät talvitelttailussa
Päivitystä Hikerin polttoainevuodosta.
Vaihdoin siis uuden pumpun venttiilin. Toisella koekäytöllä huomasin jossain vaiheessa jälleen nestettä kotelossa ja tarjottimella. Hiker oli päällä ja toimi normaalisti. Pumpun varren tyveltä valui hitaana norona petroolia. Vuoto oli aika vaikea havaita ja mikäli en olisi tarkoituksella seurannut ilmaantuuko nestettä koteloon ja epäillyt vuotoa, niin rauhassa olisi tihkuttanut kauan.
Kenttäolosuhteissa varmasti alkaisi jossain vaiheessa petroolin tuoksi varmaan ihmetyttämään, mikä varmaan johdattelisi keitintä tarkastamaan. Hyvä muistutus jälleen siitä, että keitintä pitää valvoa koko ajan.
Mielestäni ei ollut välitöntä vaaraa polttoaineen syttymiselle, koska polttimen liekki oli niin korkealla. Aiemmin kertomassani vuodossa esilämmityskupin liekkiin oli huomattavasti vaarallisempi. Sammutin rauhallisesti hikerin ja annoin jäähtyä.
Näyttää tällä hetkellä siltä, ettei alkuperäinen vika ollutkaan pumpun venttiili vaan tämän tyvessä oleva tiiviste. Alkuperäinen oli kuminen ja uusi jonkilaista pehmeää metallia. Jostain syystä tämä jälkimmäinen petti toisella käyttökerralla ja vaihdoin taas tavalliseen o-renkaan.
Pari käyttökertaa on mennyt nyt ongelmitta. Nyt on sitten kolme varaventtiiliä hankittuna, joten eiköhän niillä vähän aikaa pärjätä...
Vielä yksi linkki keittimistä. Asiaa myös muista keitinten vaaroista, kuten sammutuksessa kaasuuntuva polttoaine (ei koske hikeria)...
http://bushwalkingnsw.org.au/clubsites/ ... esTech.htm
Vaihdoin siis uuden pumpun venttiilin. Toisella koekäytöllä huomasin jossain vaiheessa jälleen nestettä kotelossa ja tarjottimella. Hiker oli päällä ja toimi normaalisti. Pumpun varren tyveltä valui hitaana norona petroolia. Vuoto oli aika vaikea havaita ja mikäli en olisi tarkoituksella seurannut ilmaantuuko nestettä koteloon ja epäillyt vuotoa, niin rauhassa olisi tihkuttanut kauan.
Kenttäolosuhteissa varmasti alkaisi jossain vaiheessa petroolin tuoksi varmaan ihmetyttämään, mikä varmaan johdattelisi keitintä tarkastamaan. Hyvä muistutus jälleen siitä, että keitintä pitää valvoa koko ajan.
Mielestäni ei ollut välitöntä vaaraa polttoaineen syttymiselle, koska polttimen liekki oli niin korkealla. Aiemmin kertomassani vuodossa esilämmityskupin liekkiin oli huomattavasti vaarallisempi. Sammutin rauhallisesti hikerin ja annoin jäähtyä.
Näyttää tällä hetkellä siltä, ettei alkuperäinen vika ollutkaan pumpun venttiili vaan tämän tyvessä oleva tiiviste. Alkuperäinen oli kuminen ja uusi jonkilaista pehmeää metallia. Jostain syystä tämä jälkimmäinen petti toisella käyttökerralla ja vaihdoin taas tavalliseen o-renkaan.
Pari käyttökertaa on mennyt nyt ongelmitta. Nyt on sitten kolme varaventtiiliä hankittuna, joten eiköhän niillä vähän aikaa pärjätä...
Vielä yksi linkki keittimistä. Asiaa myös muista keitinten vaaroista, kuten sammutuksessa kaasuuntuva polttoaine (ei koske hikeria)...
http://bushwalkingnsw.org.au/clubsites/ ... esTech.htm
-
Korpijaakko
- Viestit: 6935
- Liittynyt: 07 Touko 2009 16:14
- Paikkakunta: Etelä-Karjala
- Viesti:
Kirjoitan vaan kännykän varassa sen verran, että täällä on ihan turvallista, jopa mukavaakin, vaikka keittimessä palaa bensaa ja teltta on tunneli. Periaatteessa olen samaa mieltä aloittajan kanssa valopetroolin paremmasta turvallisuudesta, mutta telttamallin osalta olen eri mieltä. Eri työkalut eri tarkoituksiin. Jos kestävintä ja helpoiten pystytettävää telttaa hakee, niin eiköhän se ole Scott-tyyppinen pyramidi.Reissu Pete kirjoitti:Turvallisuuden kannalta tunneliteltta on todettu turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Geodeetit, ulkoteltan kaarineenkin ovat sellaisen järjestelmällisen pystytyksen ulkopuolella, mihin tunneli pystyy. Ratkaisu ja samalla huono puoli on tuulen suunta. Tunnelin järjestelmä on rakennettu tuulen suuntaiseen pystytykseen, mutta suunnan muuttuessa on edessä ongelmia. Telttaa pitää kääntää vauhdissa. Nyt kuitenkin vuosien kokemuksen ja kuultujen kertomusten perusteella sanoisin, että tuulen suunta on enemmän pysyvä, kuin ailahteleva, minkä sen oletan olevan vuoristossa. Turvalliseen talviretkeilyyn tärkeimpänä tekijänä ottaisin mukaan edelleen mielen maltin ja ajattelun tärkeyden. Itselleni helpottavimpia seikkoja kovissa oloissa ovat slalomlasit, joiden avulla voin katsoa asioita avoimin silmin ja toinen ovat korvatulpat, joiden avulla voin suhtautua asioihin tyynesti, ilman taustakohinaa. Sanoisin, että noilla välineillä turvallisuudesta on hoidettu jo iso osa. Tosin niitä on myös muistettava käyttää, mikä sekään ei ole itsestäänselvyys. Harmi, että Korpijaakko on reissussa ja itsekin käännykän varassa Ylläksellä. Ei pysty kommentoimaan kunnolla.
-
Reissu Pete
- Viestit: 717
- Liittynyt: 04 Helmi 2006 00:49
^ Tein kaverini kanssa kultaisella 90 luvulla pyramiditeltan, Huurre 1984- pohjoisnapateltan mukaisesti kirjan kuvien mukaan. Voin sanoa, että pystytys vaati aina vähintään kaksi henkeä. Kovassa kelissä esim. Kebnekaisen seudulla kaivoimme kerran mielummin lumiluolan, kuin edes yritimme pystyttää pyramidia. Pyramidissa tarvitaan järkyttävän varmoja alapään kiinnityksiä ja vasta keskisalon pystytyksessä näet, olivatko ne varmoja.
Olin muutama vuosi sitten vastaanottamassa Huurre - retkikunnan kamoja Nanoq museon kesänäyttelyyn. Kannoin teltan vaivoin peräkärrystä varastoon. Teltta painoi noin 15 kiloa keskisalon kanssa ja olisi täyttänyt tilavuudeltaan sellaisenaan yhden 300 litran ahkion.
Mutta varmasti tämän päivän kankailla ja jonkinlaisella pystytyssuunnitelmalla pyramidikin olisi turvallinen. Yksin pystytys tuskin onnistuu kovemmassa kelissä.
Voin sanoa, että pystytys vaati aina vähintään kaksi henkeä. Kovassa kelissä esim. Kebnekaisen seudulla kaivoimme kerran mielummin lumiluolan, kuin edes yritimme pystyttää pyramidia. Pyramidissa tarvitaan järkyttävän varmoja alapään kiinnityksiä ja vasta keskisalon pystytyksessä näet, olivatko ne varmoja.Olin muutama vuosi sitten vastaanottamassa Huurre - retkikunnan kamoja Nanoq museon kesänäyttelyyn. Kannoin teltan vaivoin peräkärrystä varastoon. Teltta painoi noin 15 kiloa keskisalon kanssa ja olisi täyttänyt tilavuudeltaan sellaisenaan yhden 300 litran ahkion.
Mutta varmasti tämän päivän kankailla ja jonkinlaisella pystytyssuunnitelmalla pyramidikin olisi turvallinen. Yksin pystytys tuskin onnistuu kovemmassa kelissä.
Ehkä nämä on jo mainittu tässä ketjussa, eivät ainakaan paljoa paina: http://www.cotswoldoutdoor.com/fi/rab-g ... colour=157
turinat/viewtopic.php?t=5249&highlight=tuulipussi
turinat/viewtopic.php?t=5249&highlight=tuulipussi
-
Korpijaakko
- Viestit: 6935
- Liittynyt: 07 Touko 2009 16:14
- Paikkakunta: Etelä-Karjala
- Viesti:
Käsittääkseni Scott-teltassa on salot kiinteästi kaikissa sivuissa ja ne yhtyvät huipulla. Ajatukseni oli, että se olisi helppo pystyttää vain työtämällä/vetämällä salot erilleen. Ja ne kyllä painavat muutaman kymmentä kiloa kunn ne on tehty kestämään ja vievät tilaa kun kaikkinon valmiiksi paikallaan pystytykseenReissu Pete kirjoitti:^ Tein kaverini kanssa kultaisella 90 luvulla pyramiditeltan, Huurre 1984- pohjoisnapateltan mukaisesti kirjan kuvien mukaan.
Olin muutama vuosi sitten vastaanottamassa Huurre - retkikunnan kamoja Nanoq museon kesänäyttelyyn. Kannoin teltan vaivoin peräkärrystä varastoon. Teltta painoi noin 15 kiloa keskisalon kanssa ja olisi täyttänyt tilavuudeltaan sellaisenaan yhden 300 litran ahkion.
Mutta varmasti tämän päivän kankailla ja jonkinlaisella pystytyssuunnitelmalla pyramidikin olisi turvallinen. Yksin pystytys tuskin onnistuu kovemmassa kelissä.
Mutta sehän ei ollut kriteerinä vaan helppo pystytettävyys ja kesto.
Täällä tunneliteltassa tuntuu yhä turvalliselta, vaikka bensaa palaakin.
Tuli mieleen teltan pystytyksestä että onko tämmöistä systeemiä käytössä,
ahkion sivusta lähtisi muovitettu ohut vaijeri telttakääröön joka on ahkion päällä,
sielä kiinnittyisi teltan pääty kiinnityslenkkiin karbiinihakasella.
Vaijeri voisi myös haaroittua y muotoon teltan päässä kahdeksi niin voisi olla kahdesta teltan pääty kiinnityksestä lukittuna.
Ahkion puoleisessa päässä voisi myös olla maakiila joka laitettaisiin ensin maahan jottei teltan "karkuremmi" olisi pelkästään ahkion varassa, jos niin haluaisi.
Ainakin yksin pystyttäessä hankalassa tuulessa voisi olla pieni varmistus.
ahkion sivusta lähtisi muovitettu ohut vaijeri telttakääröön joka on ahkion päällä,
sielä kiinnittyisi teltan pääty kiinnityslenkkiin karbiinihakasella.
Vaijeri voisi myös haaroittua y muotoon teltan päässä kahdeksi niin voisi olla kahdesta teltan pääty kiinnityksestä lukittuna.
Ahkion puoleisessa päässä voisi myös olla maakiila joka laitettaisiin ensin maahan jottei teltan "karkuremmi" olisi pelkästään ahkion varassa, jos niin haluaisi.
Ainakin yksin pystyttäessä hankalassa tuulessa voisi olla pieni varmistus.
- Harhailu on mukavoo
-
Inari74
Olen tuossa miettinyt noita bensakeittimen käytön riskejä ja niiden minimointia. Näin kaupassa Sinolin sytytysgeeliä 1 litran pulloissa. Tuota jos laittaisi tiiviiseen rasiaan ja annostelisi siitä vaikka teelusikalla esilämmityskuppiin. Tarkoituksena siis turvallisempi ja nokeamaton esilämmitys. Nestemäisenäkin tuo kelpaisi jos vain olisi erittäin varma mutta helppokäyttöinen annostelunokkainen pullo. Mutta geelinä turvallisempi.
Myös miettinyt jotain palamatonta "tyynyä" jonka dippaisi tenussa ja laittaisi kuppiin ja sytyttäisi.
Myös miettinyt jotain palamatonta "tyynyä" jonka dippaisi tenussa ja laittaisi kuppiin ja sytyttäisi.
-
Pertti Kurki
- Viestit: 1571
- Liittynyt: 19 Joulu 2008 11:36
Piilolinssinesteen tyhjentynyt pullo (3 dl) on ollut aikoinaan mukana tenttuannostelijana, tosin en ole testannut bensakeittimen esilämmityksen kanssa. Sillä saa siististi tentun polttimeen, ei hulahda niinkuin isosuisesta pullosta. Ainakin minun käyttämät pullot ovat olleet retkikäytössä tiiviitä ja kemiallisesti kestäviä. Isolla tussilla kyleen merkinnät ettei sekaannu.
Lappi on vapautta kalenterin ja kellon orjuudesta.
Tuli testattua mittaria. Tunneliteltan sisäteltan molempien ovien vetoketjut olivat n. 20 cm matkalta auki ja sää melko tyyni. Mittari ei löytänyt häkää lainkaan, vaikka Omnifuel tohotti täydellä teholla useamman tunnin. Heräsi itse asiassa epäilys toimiiko mittari - pitää kai kehittää joku testi vielä sillekin. Kesällä savusaunassa viimeistään jos muistaa...Kore kirjoitti:
hommasin mittarin, joka lähtee mukaan seuraavalle reissulle
Edit: Sellaiset lisätiedot vielä, että käytössä oli Nesteen pienkonebensa ja liekki paloi hiljentimen kautta.
Viimeksi muokannut Kore, 30 Maalis 2016 07:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Niilo Pielinen
- Viestit: 175
- Liittynyt: 19 Joulu 2015 12:54
- Paikkakunta: Espoo
Hep.
Kokeilin itte häkämittaria pääsiäisreissulla kanssa. Ainaskin vahva epäilyt, että mittari jollakin tasolla toimi.
Tein telttalämmittimen koekappaleen kahdesta Ikean aterintellingistä ja sisälle sellanen säädettävä spriipoltin, mitä on joidenkin fondue- tms patojen kanssa ollu käytössä. Ajatuksen tasolla toimi ihan jees, mutta häkämittari hälytti alle kolmen minuutin teltassa (tunneli, räppänät auki ja väliovi absidin puolelle yläreunasta noin 25 senttiä auki) lukemin 160 ppm. Keksintö aika äkkiä seis ja ovi auki. Polttonesteenä oli Bilteman punaista.
Sitten 12.90 jenkkitaalan 25 grammainen pieni kaasupurkin päälle kierrettävä poltin tulille. Lukemat oli luokkaa 005-010 vähän vaihdellen, eikä muutos ollut merkittävä kun laitto kattilassa vettä kiehumaan (eo kokeillu lumella kun ei ollu tarvista sulatella)
Sitte kokeilin trangian tenupoltinta. 008-015 välillä oli, mutta kun oli pidempään päällä, niin sitten alko nousta ja kävi jossakin 096 maksimissaan. Tässä kohdin mietin, että onko merkitystä lämpötilalla, koska alko tarkenemaan paremmin ku hyvin.
Trangian polttimella ja tuolla pikku kaasupolttimella pidin mukavuutta yllä. Oli pari melko lopuillaan olevaa kaasupurkkia niin käytin ne sitten pois, aika pienellä liekillä pysyi sisälämpötila mukavana.
Täytyy tehdä lisää testejä sellasessa ympäristössä, jossa ei ole itse samassa ilmatilassa ja pikkusen paremmin mietittyinä koesarjoina.
-Niilo
Kokeilin itte häkämittaria pääsiäisreissulla kanssa. Ainaskin vahva epäilyt, että mittari jollakin tasolla toimi.
Tein telttalämmittimen koekappaleen kahdesta Ikean aterintellingistä ja sisälle sellanen säädettävä spriipoltin, mitä on joidenkin fondue- tms patojen kanssa ollu käytössä. Ajatuksen tasolla toimi ihan jees, mutta häkämittari hälytti alle kolmen minuutin teltassa (tunneli, räppänät auki ja väliovi absidin puolelle yläreunasta noin 25 senttiä auki) lukemin 160 ppm. Keksintö aika äkkiä seis ja ovi auki. Polttonesteenä oli Bilteman punaista.
Sitten 12.90 jenkkitaalan 25 grammainen pieni kaasupurkin päälle kierrettävä poltin tulille. Lukemat oli luokkaa 005-010 vähän vaihdellen, eikä muutos ollut merkittävä kun laitto kattilassa vettä kiehumaan (eo kokeillu lumella kun ei ollu tarvista sulatella)
Sitte kokeilin trangian tenupoltinta. 008-015 välillä oli, mutta kun oli pidempään päällä, niin sitten alko nousta ja kävi jossakin 096 maksimissaan. Tässä kohdin mietin, että onko merkitystä lämpötilalla, koska alko tarkenemaan paremmin ku hyvin.
Trangian polttimella ja tuolla pikku kaasupolttimella pidin mukavuutta yllä. Oli pari melko lopuillaan olevaa kaasupurkkia niin käytin ne sitten pois, aika pienellä liekillä pysyi sisälämpötila mukavana.
Täytyy tehdä lisää testejä sellasessa ympäristössä, jossa ei ole itse samassa ilmatilassa ja pikkusen paremmin mietittyinä koesarjoina.
-Niilo
*Suunistaminen kokeellisella mentelmällä vaatii hyvät eväät matkaan...*
Tietääkseni häkävaroittimet eivät kestä juuri lainkaan pakkasta. Kyseessä ei ole pelkästään se, että laite ei toimisi pakkasella vaan laite todella menee rikki. Joidenkin valmistajien käyttöohjeissa on tästä mainintakin, esim. http://www.kidde.fi/Documents/ws-738/Assets/Kidde%20h%C3%A4k%C3%A4varoittimet%20esite%2005022014.pdf --> "Varoitin ei kestä pakkasta, koska nestettä sisältävä elektro-kemiallinen tunnistin jäätyy."
Tietämättömänä ostin häkävaroitin-palovaroitin yhdistelmän mökille ja ensimmäisen talven jälkeen hälytin toimi enää palovaroittimena.
Tietämättömänä ostin häkävaroitin-palovaroitin yhdistelmän mökille ja ensimmäisen talven jälkeen hälytin toimi enää palovaroittimena.
Tuolla toisessa ketjussa suosittelin varavarusteeksi (kevytvaellukselle lumettomaan aikaan) BCP:n Blizzard Survival bag'ia.
Jos silla selviaa ao. kertomuksen olosuhteissa (joissa kaksi opasta, harjoitellessaan yovaellusta, eivat loytaneet jo pystyttamaansa telttaa)
"Although we had duvet jackets, full waterproofs, good equipment etc., we were tired and worst of all, I knew
that I
was getting very cold. I was struggling to do any simple tasks at all, was very slow, and all I wanted to do was curl up
for a sleep. Thankfully, whilst I was blissfully unaware that I was suffering from mountain hypothermia, my partner
was on the ball. He knew that I could not go on any longer and decided to do an emergency overnight bivvy
using.....the blizzard bag.
It is a fantastic piece of kit. I would be lying if I said that it was the most
comfortable night that I have spent on 2000 feet up
on a Scottish mountain
in winter. However, I am alive to tell the tale. I am quite convinced that
without it, or with a less superior piece of equipment
- eg a foil blanket or
plastic survival bag, I would have been verging on passing into a deep sleep
and
it undoubtedly saved my life."
niin eikohan se muulloinkin pelita OK.
Laitoin tanne, kun mahtuu esim. fjellun anorakin sivutaskuun (niin ei jaa selviytyminen teorian tasolle, jos varusteet on esim. etsinan alla olevassa teltassa, "varmassa tallessa").
Jos silla selviaa ao. kertomuksen olosuhteissa (joissa kaksi opasta, harjoitellessaan yovaellusta, eivat loytaneet jo pystyttamaansa telttaa)
"Although we had duvet jackets, full waterproofs, good equipment etc., we were tired and worst of all, I knew
that I
was getting very cold. I was struggling to do any simple tasks at all, was very slow, and all I wanted to do was curl up
for a sleep. Thankfully, whilst I was blissfully unaware that I was suffering from mountain hypothermia, my partner
was on the ball. He knew that I could not go on any longer and decided to do an emergency overnight bivvy
using.....the blizzard bag.
It is a fantastic piece of kit. I would be lying if I said that it was the most
comfortable night that I have spent on 2000 feet up
on a Scottish mountain
in winter. However, I am alive to tell the tale. I am quite convinced that
without it, or with a less superior piece of equipment
- eg a foil blanket or
plastic survival bag, I would have been verging on passing into a deep sleep
and
it undoubtedly saved my life."
niin eikohan se muulloinkin pelita OK.
Laitoin tanne, kun mahtuu esim. fjellun anorakin sivutaskuun (niin ei jaa selviytyminen teorian tasolle, jos varusteet on esim. etsinan alla olevassa teltassa, "varmassa tallessa").