Kämppien paloturvallisuus

[oml]

Häkämyrkytyksen aiheuttama hapenpuute elimistössä aiheuttaa sen että järki ei leikkaa enää niin hyvin kuin normaalisti jolloin häkämyrkytystä saattaa olla vaikeampi huomata.
Videolla lasten palikkapelikin tuntuu aiheuttavan vaikeuksia kun happipitoisuudet alkavat olla alhaiset.

[mettäantero]

Kun rakentelin (toimin myös itse hankkeen valvojana) joku vuosi sitten omaa kamiinallista "porokämppää", perehdyin saatavilla oleviin valmis/kevytpiippuihin ja niiden rakenteeseen, materiaaleihin, kokoamiseen, kiinnittämiseen ja paloeristämiseen varsin perusteellisesti. Tyyppihyväksytyissä eri valmistajien metallipiipuissa oli jo maallikon silmin/tiedoin havaittavissa eroja.

Valitsin lopulta tuollaisen Härmäairin rosterisen valmispiipun monestakin eri syystä. Tuon piipun asentamisen ja käyttämisen jälkeen olen vähän kauhulla katsellut Lapissa Metsähallituksen autiotupien vastaavia virityksiä. Ovatkohan melkoisessakin käytössä olevien tupien valmispiippujen vaipan sisällä olevat eristeet kenties enää kunnossa, ovatko ehkä kastuneet kondenssivedestä ja miten on niiden eristyskyvyn laita monien käyttövuosien kuluttua. Jospa hiirulainen onkin rakentanut heinäpesänsä yläpohjan eristeisiin piippua vasten kaivamiinsa onkaloihin. Sytyttääkö kuumeneva piippu kenties tuon eläimen tuoman palavan pesämateriaalin jonain yönä retkeilijöiden nukkuessa ilmiliekkiin, kun kamiinaa on korvennettu kovalla pakkasella tuntitolkulla. Kuinkahan usein ja kuinka huolella noiden Lapin autiotupien valmispiippujen tarkastukset noilta osin tehdään ja millä mentaliteetilla. Ettei vain mentäisi siitä, mistä aita on matalin. Sitä kyllä pahasti pelkään. Tilanne saattaa jopa vielä pahentua, jos autiotupien huoltomäärärahat aina vain vähenee ja vähenee.

[Eräkulkuri]

Ovatkohan melkoisessakin käytössä olevien tupien valmispiippujen vaipan sisällä olevat eristeet kenties enää kunnossa, ovatko ehkä kastuneet kondenssivedestä

Aika usein talvipakkasella kämpän kamiinaa lämmitettäessä alkaa kamiinan liesitasolle tippua vettä. Vesi tulee ilmeisesti piipun savutorven ja sen vaipan välisen eristevillan lämpenemisen sulattamasta jäätyneestä kondenssivedestä. Eristevilla on ilmeisesti palonkestävää kovaa mineraalivillaa, joka ainakin osittain kuivahtaa edellä mainitun ilmiön seurauksena.

[oml]

Noista valmispiipuistahan oli kohu muutama vuosi sitten kun huomattiin että ne kuumenevat liikaa pitkässä lämmityksessä esim saunassa.
Tuskin se ainakaan paloturvallisuutta lisää jos sieltä piipusta on käyty repimässä pesätarpeiksi villoja.
http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/te ... -palovaara

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta ... palaa.html

http://www.schiedel.fi/uutiset-tiedotte ... eytettynae

[seppo]

Paloiko Taajostupa tuosta syystä? Piipun vieressä helposti syttyvää materiaalia?

[luuppi]

Katselin tuossa mita alan messuilla on esitelty, ja aika hakellyttavia askeleita tassa haka-halytysasiassa ollaan ottamassa:
- sensorin koko 1 x 1 mm
- asennuspaketti (vrt. micro-SD, mutta pienempi) 2 x 3 mm
- ryovaa virtaa Voltin verran, paalaite sita tuskin edes huomaa
- paalaite voi olla tabletti, alypuhelin, mika vaan mista saa esim. aanta tai vaikkapa taskulampputoiminnon paalle samalla kertaa (taytyy muistaa asettaa oikeinpain...)

Idiksesta saa kopin googlaamalla iphone-liitannaisen alkometrin. Se on tosin isohko (no, ei iso), siihen pitaa puhaltaa (kun taas tama toimii passiivisesti, eli aktivoituu naytteen ottoon syklisesti asetuksien mukaan)...

Valmistaja on jo tehnyt integroinnin esittelyyn, mutta jonkin massavalmistajanhan tama taytyy tuoda markkinoille valmiilla liitynnalla (yleisliitynta varmaan tehtava, jotta muitakin ilman laadun sensoreita saa valita).
- vielakos Suomessa joku tekee kannykoita?

[mettäantero]

Ovatkohan melkoisessakin käytössä olevien tupien valmispiippujen vaipan sisällä olevat eristeet kenties enää kunnossa, ovatko ehkä kastuneet kondenssivedestä

Aika usein talvipakkasella kämpän kamiinaa lämmitettäessä alkaa kamiinan liesitasolle tippua vettä. Vesi tulee ilmeisesti piipun savutorven ja sen vaipan välisen eristevillan lämpenemisen sulattamasta jäätyneestä kondenssivedestä. Eristevilla on ilmeisesti palonkestävää kovaa mineraalivillaa, joka ainakin osittain kuivahtaa edellä mainitun ilmiön seurauksena.

Vastaavan ilmiön olen minäkin lapinreissuilla talvella joissain kämpissä havainnut. Oman kämppäni piipussa (jossa savukanavan ympärillä ensin keraaminen eriste, joka ei sintraannu kovissakaan lämpötiloissa ja siten vaipan ulomman kivivillaeristeen ominaisuudet säilyvät)...jonka patentoitu rakenne siis hieman poikkeaa Metsähallituksen käyttämien piippujen rakenteesta, en ole tuota vedentippumisilmiötä ainakaan vielä seitsemän käyttövuoden jälkeen havainnut.

[Eräkulkuri]

Noista valmispiipuistahan oli kohu muutama vuosi sitten kun huomattiin että ne kuumenevat liikaa pitkässä lämmityksessä esim saunassa.
Tuskin se ainakaan paloturvallisuutta lisää jos sieltä piipusta on käyty repimässä pesätarpeiksi villoja.
http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/te ... -palovaara

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta ... palaa.html

http://www.schiedel.fi/uutiset-tiedotte ... eytettynae

Nämä esimerkkinä olevat teräspiippuhormit ovat lämmöneristävyydeltään huonompia kuin nykyisin metsähallituksen kämpissä olevat, jotka ovat rakenteeltaan sellaisia, ettei niistä mitään villoja pysty nyhtämään. Silti kohtuutta lämmittämisen ja tulenohjauslevyt paikoilleen.

[TiMoKo]

Uusia kämppiä rakennettaessa tai vanhoja saneerattaessa pitää muistaa asennettavasta hormista ja tulisijasta tarkistaa tietyt asiat.

Asia on kuitenkin varsin monimutkaista selittää, niin tässä pari linkkiä jossa asiaan on oikeasti paneuduttu.

Paloturvallisuus osa 1

Paloturvallisuus osa 2.

Lyhkäisesti ehkä oleellisimmat asiat joita pitää tarkastella:
Tulisijan ja hormin yhteensopivuus (savukaasun lämpötila)
Hormin savukaasuluokka riittävän korkea (yleensä T600)
Hormin läpivientien toteutus tyyppihyväksynnän mukaisesti. (Näissä on ehkä helpoin tehdä ne virheet)
Tulisijan käyttöohjeet. (jotka pitäisi olla näkyvillä aina tulisijan läheisyydessä)

Aika monissa autiotuvissa on käytössä ns. valmishormi joka on toteutettu siten, että suojaetäisyys täyttyy automaattisesti. Sisähormi, eriste, teräksinen ulkovaippa. Näiden riski liittyy siihen, että esim pitkäaikaisessa lämmityksessä hormin sisällä oleva eriste voi pikkuhiljaa tuhoutua (sintraantuu) ja sitä kautta sen suojauskyky heikkenee.

Oma suositukseni on, että autiotupien ja kämppien hormien osalla olisi hyvä käyttää hormin ns. normaali suojaetäisyyden lisäksi vielä 10 cm lisää paloeristettä, toisaalta se estää ettei palavia materiaaleja voi asentaa hormin kylkeen ja lisäksi se antaa hyvän lisäsuojan.

[TiMoKo]

Tuo veden tippuminen ei liene kovin iso paloriski, mutta johtunee useammasta seikasta.

Tuo usein käytetty valmishormin läpivienti on rakenteellisesti ns. susi jo syntyessään. Sitä ei saa oikein millään toteutettua vesitiiviiksi.
hormin vesikaton läpivienti, kuva 1
kuva 2

Sisähormin ja hormin yläosan liittymäkään ei ole kovin tiivis.

Eli vesi voi vuotaa hormin sisään ja/tai hormin ympärille. Mielestäni monesti tämä tippuva vesi on juuri tätä hormin ulkopintaa pitkin tulevaa vuotoa, mutta varmasti myös tätä kondessivettä, johon eräkulkuri viittasi.

[rautu]

Misa hormissa rakenne on sellainen, että sisähormin ja eristevillan välissä on ilmarako. Ei pääse helposti eriste sintraantumaan. Hornin ulkopinta ei paljoa lämpene vaikka kaminassa on pitkäänkin tulet.

Teetin ammattikoulussa kämppäni hormille tiiviin korkean kauluksen. Se ehkäisee kaikki sateesta johtuvat vuotoriskit.

[Eräkulkuri]

Kiukaiden ja kamiinojen ns. valmishormien mitoituslämpötila on tietääkseni 600 C. Käytännössä valurautaisen savutorven lämpötila on selvästi alhaisempi varsinkin, kun liekit kierrätetään tulenohjauslevyn kautta piippuun. Vasta silloin, kun valurautainen savutorvi hehkuu kauttaaltaan punaisena, sen lämpötila on n. 600 C.

Edellä mainitut ongelmat valmishormien paloturvallisuudessa liittyvät nykyisin kasvaneisiin yläpohjan lämmöneristysvaatimuksiin. Nämä valmispiiput tehdään ulkomailla, missä yläpohjan lämmöneristys on selvästi vaatimattomampi kuin meillä Suomessa.

[mettäantero]

Tuo veden tippuminen ei liene kovin iso paloriski, mutta johtunee useammasta seikasta.

Tuo usein käytetty valmishormin läpivienti on rakenteellisesti ns. susi jo syntyessään. Sitä ei saa oikein millään toteutettua vesitiiviiksi.
hormin vesikaton läpivienti, kuva 1
kuva 2

Sisähormin ja hormin yläosan liittymäkään ei ole kovin tiivis. ...

Tuollaisia "susia syntyessäänhän" ne piipunjuuret pakkaa olemaan useimmilla autiotuvilla. Piipunvaipan ja yläpohjan eristeet ja katon puurakenteet kostuu ajanmyötä pilalle ja paloriski mahdollisesti kasvaa. Tuokin ongelma on tosin kyllä mahdollista saattaa kuntoon. Kuva kämpältäni. Tämä kotimainen piipuvalmistaja on ajatellut tuonkin asian loppuun saakka.

[Isä Carillo]

Minulla on mökkisaunassa Misa-hormi kestänyt 25 vuotta, eikä ole sauna palanut. Kaverin kanssa asennettiin toissa kesänä modernia "kevythormia" hänen kämppäänsä. Eristettä oli paksulti, mutta ihmettelin, että ilmarko puuttui kokonaan tuliputken ja eristeen välistä - toisin kuin omassa hormissani. Kaverilla piipun ulkopinta kuumenee melkoisesti.

Katon läpivientikin on toiminut TiMoKo:n kuvan mukaisilla kauluspelleillä. Tosin jouduin omassa saunassani vähän soveltamaan. Ongelmana oli tuliputken pituuskasvu lämmittäessä niin, että silikonit repesivät kauluspeltien ja piipun ulkopinnan saumasta.
Ongelma korjaantui, kun irrotin kauluspeltien ruuvikiinnityksen kattopellistä ja annoin niille tilaa elää pituuskasvun mukana. Sen jälkeen laitoin uudet silikonit piipun seinän ja kauluspeltien liitoskohtaan. Ei ole enää vuotanut.

[tst]

Ei kämpällä vaan kotosalla viime yönä: Laittelin illalla tulta takkaan kun ajattelin jos aloittaisi takan lämmityskautta. Laitoin ohuempaa sälää kun pikkutulilla hyvä aloittaa ja lisätä määrää muutama päivä pikkuhiljaa. Yksi ohkainen riuku tippui huonon arinan läpi tuhkapesään, mutta ajattelin että tulen palettua tarkistan onko tuo palanut. Teinkin niin eli katselin laiskuuttani taskulampulla kun ei ollut sopivasti hanskaa tms. siinä hollilla eli en nostanut arinaa ja tutkaillut kunnolla, palamatonta riukua tai riu'un pätkää ei näkynyt. Yöllä heräsin palohälyttimeen ja savua leijaili lievästi mutta selkeästi sen huomasi. Avasin takan pellin yms. Annoin hälyttimen huutaa ja lopulta loppui ääni. Ite olin savuttomassa tilassa eli vessassa. Menin sitten yläkertaan nukkumaan, oli pikkasen horjakka olo, mutta tuo voi johtua parista työyöstä ja siitä että heräsin kesken unien. Tarttee tänään tutkailla jäikö tuhkan sekaan kytemään palamatonta puuta, hyvin tod. näköisesti jäi. Tuo vaara on jos ihan ohutta riukua polttaa, arina myös pitää uusia. Onneksi olin vaihtanut palovaroittimen pariston hiljattain kun se alkoi piippailla pariston hiipumisesta.