Inarilainen pitkän linjan luonnonsuojelija ja väsymätön Inarijärven puolustaja Harald Helander ihastui aikoinaan tuohon Pessingin erämaahan. Koko nettijuttu luettavissa tilaajille tai sitten paperilehdestä.
Katselin google mapsista että vaellus Karigasniemeltä Koutokeinoon erämaan halki voisi olla mielenkiintoinen. Onko kenelläkään kokemusta kyseisestä seudusta? Ainakaan mapsissa tuota ei oltu edes nimetty miksikään kansallispuistoksi tai erämaa-alueeksi. Onkohan tällainen idea sen verran hupsu ettei kannata lähteä edes tämän pidemmälle suunnittelemaan?
Lähdettiinköhän me Karigasniemeltä vai paremminkin Karasjoelta? Taisi Eskelinen kuljettaa Karasjoelle saman tien. Tästä on jo aikaa, mutta ainakin Iskorasin huipun kautta patikoitiin. Sinne menee nykyään näköjään sähkölinja ja tie. Ei silloin mennyt, mielestäni...
Yksi norjalainen Ally-kanoottiporukka nähtiin Karasjoen latvoilla, muuten ei ketään. Enemmän oli sellaista hankalakulkuisen oloista koivikkoviddaa, muistelen. Ihan polutonta oli se maasto missä kuljettiin tuolla. Mutta Kautokeinoon patikoitiin. Ja siitä edelleen Kaaresuvantoon, se oli paraatimarssia alkumatkaan verrattuna. Kautokeinosta Galaniituun tietä ja Galaniitusta Favrosjohkan autiotuvalle selvää mönkkäriuraa, sitten muutama kilometri kadonnutta uraa ja Suomen puolelta jälleen vahvaa uraa.
Jounin kirjamyymälä: Pitkät vaellukset, Kainuun ja Koillismaan retkeilyopas, Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Nimimerkki"Abumatic" teki vaelluksen joka muistaakseni päätyi Kautokeinoon tai liepeille. Lähtö oli mahdollisesti Näkkälä- Pöyrisjärvi alue, siellä päin kuitenkin.
Turinoissa oli reissusta juttua - ehkä ennen tätä nykyistä Turinoiden päivitystä olevasta versiosta, on vielä vanhempikin, Turinat 1.
Luulisi haulla löytyvän.
Tidus kirjoitti: ↑23 Huhti 2023 06:33
Kuinka hankalakulkuista maasto oli? Onko mahdoton ajatus kävellä esimerkiksi 30kmn päivävauhtia?
Kattelen huomenna muistiinpanoja, palaan asiaan.
Jounin kirjamyymälä: Pitkät vaellukset, Kainuun ja Koillismaan retkeilyopas, Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Tidukselle:
No niin, nyt lukaisin retkimuistiinpanoja. Meillä oli niihin aikoihin tapana kokeilla kaverin kanssa rajojamme. Käveltiin samoilla silmillä 100 km/24 h Pöyrisjärven erämaan halki ja sellasia kokeiluja. Tällä Karigasniemi (Karigasniemeltä me kuitenkin lähdettiin) - Kaaresuvanto -reissulla tavoitteena oli kävellä noin 60 km päivässä ja sitä päivästä toiseen. Ajatus oli jatkaa Kautokeinosta Kilpparille, aikaa oli viikko. Mutta tosiaan maasto oli aika hidasta, pusikkoista pienipiirteistä ylös-alas-maastoa, ja helle vei voimia. Jäätiin paremminkin luokkaan 30-40 km/päivä ja lyhennettiin sitten Kautokeinosta Kaaresuvantoon.
Eli ilman muuta 30 km/päivä on mahdollista, mutta ei tuo mitenkään mukavinta maastoa sellaiseen ollut. Suomen puolen erämaissa on ollut nautinnollisempaa kävellä tuollaisia päivämatkoja.
Retkimuistiinpanoista poimintoja:
"Aika mitäänsanomatonta skaidia. Ja sit sukelletaan Karasjoen männikköiseen laaksoon. Laillagorzi oli komea. Ekat 4 päivää tylsää ja rankkaa (Karigasniemi-Kautokeino). Vikat 2 päivää kivaa runttausta (Kautokeino-Kaaresuvanto)."
Jounin kirjamyymälä: Pitkät vaellukset, Kainuun ja Koillismaan retkeilyopas, Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Ei ne reissut oikein koskaan onneksi ole suorittamiseksi menneet. Näissä joissakin runttausreissuissa oli hieman sitäkin makua, mutta kyllä erämaista ja luonnosta nauttiminen on aina ollut päälimmäinen!
Jounin kirjamyymälä: Pitkät vaellukset, Kainuun ja Koillismaan retkeilyopas, Vaeltajan erämaat, Talviretkeilijän opas, Vaellustarinoita, Retkeilijän kansallispuistot, Pohjois-Suomen vaellusreitit, Suomen autiotuvat...
Olen Karasjoki- Kautokeino välillä kulkenut muutaman kerran kesä/talvi 60 lopussa- 70 luvun alussa. Minua sinne ajoi kalastus. Mikään maasto kalamiehelle ei ole paha jos kalaa tulee. Nykyään idästä päin taitaa mennä mönkijäuria aika pitkälle, joka nopeuttaa kulkua, jos niitä hyödyntää. Silloin meni joen vartta traktoriura 30 km, joka tuntui tylsältä kävellä. Poluttomassa maastossa on paljon matalaa pusikkoa, joka on aika raskasta kävellä ja maisema aika matalasti kumpuilevaa. Kaikki eivät varmaan tykkää maisemasta varsinkaan jos ei kalastuksen poltetta tunne.