Keitinlaatikkoprojekti
Kritiikki innoittaa; niinpa tein pahvi-mallin (alumiinista tms. ei sitten enaa, minulta, onnistukaan).
Mitat Dimensions 270 × 410 × 110 mm
ja kattilan (max.) pot diameter: Φ23 cm, niin jatin tuon mahd. paistinpannulle
ja otin kaksi haudutus-cozylla lisattya Evernew pasta pottia (aromipesa hoitaa myos kannen, jolloin niistavoi jattaa - ainakin toisen - pois). Lisatty halkaisijamitta kattiloilla 13 cm.
Tuli, kiinnitysvaroineen, ihan aluksi
28 x 42 x12 cm
Seuraavaksi yksi 42 kyljista tehdaan haitarimateriaalista, ikaankuin kirjan selaksi (taittuu).
Seuraavaksi korkeus tuplataan, ja nain kayton alta taaksepain tyonnettavaan "kanteen" menee leveilla kuminauhakiinnityksella nuo kaksi pasta-pot'tia (siivilanokat niissa, ajaa tarvittaesssa myos kahvipannun asiaa), ja valiin jaa, kokkausvehkeiden ja perusmausteiden pussukalle (sama kiinnitys) 12 cm (ja varkeille pituutta tuplasti tuo; pisin "pakollinen" mitta on vispila 19 cm; ja Marttiinikin mahtuu sinne mukaan, eipa tarvi etsiskella).
Nyt kun laatikon avautuminen ja sulkeutuminen noilla lisayksilla nayttaa onnistuvan, ilman etta mikaan ottaa vastaan (sulkusalpa ja kanava ulkoisen kaasupullon johdolle - siis se osa joka tulee keittimen mukana, jaavat toistaiseksi "virtuaaliksi" vaikkei Cad/ Cam olekaan kaytossa), siis siirrytaanpa "finslipning" vaiheeseen:
taiteltuna keittimen mitat ovat pienemmat 360 × 250 × 80 mm
- mutta eipa noista mitaa seuraa, sitahan taytyy pystya kayttamaan
- paitsi, etta korkeudesta voidaan napsaista (vain alemmasta puolikkaasta) 3 cm pois
- nyt siis 9+12 tuoksi mitaksi
Laskin kateen (alumiinin tuskin tarvii olla pahvia paksumpaa?) ja kooksi saadaan 24,1 litraa
- jotakuinkin wide aspect -laptopmuuten, mutta jonka korkeus on sama kuin mid vaelluskengan varsi
Taytyy vertailla noihin aiempiin (asiasta jotain tietavien) tekemiin, mutta paras ensin pysahtya ja kuullostella... etta meniko ihan pieleen?
Mitat Dimensions 270 × 410 × 110 mm
ja kattilan (max.) pot diameter: Φ23 cm, niin jatin tuon mahd. paistinpannulle
ja otin kaksi haudutus-cozylla lisattya Evernew pasta pottia (aromipesa hoitaa myos kannen, jolloin niistavoi jattaa - ainakin toisen - pois). Lisatty halkaisijamitta kattiloilla 13 cm.
Tuli, kiinnitysvaroineen, ihan aluksi
28 x 42 x12 cm
Seuraavaksi yksi 42 kyljista tehdaan haitarimateriaalista, ikaankuin kirjan selaksi (taittuu).
Seuraavaksi korkeus tuplataan, ja nain kayton alta taaksepain tyonnettavaan "kanteen" menee leveilla kuminauhakiinnityksella nuo kaksi pasta-pot'tia (siivilanokat niissa, ajaa tarvittaesssa myos kahvipannun asiaa), ja valiin jaa, kokkausvehkeiden ja perusmausteiden pussukalle (sama kiinnitys) 12 cm (ja varkeille pituutta tuplasti tuo; pisin "pakollinen" mitta on vispila 19 cm; ja Marttiinikin mahtuu sinne mukaan, eipa tarvi etsiskella).
Nyt kun laatikon avautuminen ja sulkeutuminen noilla lisayksilla nayttaa onnistuvan, ilman etta mikaan ottaa vastaan (sulkusalpa ja kanava ulkoisen kaasupullon johdolle - siis se osa joka tulee keittimen mukana, jaavat toistaiseksi "virtuaaliksi" vaikkei Cad/ Cam olekaan kaytossa), siis siirrytaanpa "finslipning" vaiheeseen:
taiteltuna keittimen mitat ovat pienemmat 360 × 250 × 80 mm
- mutta eipa noista mitaa seuraa, sitahan taytyy pystya kayttamaan
- paitsi, etta korkeudesta voidaan napsaista (vain alemmasta puolikkaasta) 3 cm pois
- nyt siis 9+12 tuoksi mitaksi
Laskin kateen (alumiinin tuskin tarvii olla pahvia paksumpaa?) ja kooksi saadaan 24,1 litraa
- jotakuinkin wide aspect -laptopmuuten, mutta jonka korkeus on sama kuin mid vaelluskengan varsi
Taytyy vertailla noihin aiempiin (asiasta jotain tietavien) tekemiin, mutta paras ensin pysahtya ja kuullostella... etta meniko ihan pieleen?
Luuppi olikin siis suunnittelemassa keitinlaatikkoa kaasukäyttöön? Onhan noita matalia kaasukeittimiä myös retkikeittimissä. Niissä on vielä yleensä sellaiset jalat ja kattilan kannattimet, että ei tarvi alustan olla ihan suora, mutta kieltämättä parantamisen varaa on. Kaasukeittimellä saa toki merkittävästi pienemmän keitinlaatikon, koska se tilaavievä osa, eli se bensapullo pumppuineen jää pois. Mutta miksi sitten ottaa koko keitinlaatikkoa mukaan?
Kaasukeittimessä talvikäytössä on aika erilaiset tarpeet kuin bensakeittimessä, eikä tarvitse olla laatikkoa lainkaan, koska sitä palavaa nestettä ei ole miltä suojautua. Eli tarkoitus on saada aikaan tilanne että voi keitellä kaasulla hangella ja teltassa ilman että se kaatuu. Tähän riittää yleensä että sen keittimen alle laittaa levyn, bonusta jos vielä kiinnittää sen keittimen siihen levyyn. Se ei kuitenkaan ratkaise sitä ongelmaa, että se kaasukeitin ei käytännössä toimi isobutaaniseoskaasulla kuin alle 10°C pakkasessa ilman kikkailuja. (butaaniseoskaasulla raja on jossain nollan tunumassa, 100% propaanilla jossain -40°C kylmemmällä puolella)
Oma kehitysversio on lasikuitulevy, johon on kiinitetty kattilan kannakkeet ja poltin. Erillisenä tuulisuoja titaanifoliosta. Toimii hyvin. Tarkoitus olisi tälle talvelle tehdä kahden polttimen malli, kun painoa ei merkittävästi tulisi lisää, mutta käyttömukavuutta ja varmuutta kyllä. 100% propaania on vielä muutamaksi vuodeksi jemmassa.
Kaasukeittimessä talvikäytössä on aika erilaiset tarpeet kuin bensakeittimessä, eikä tarvitse olla laatikkoa lainkaan, koska sitä palavaa nestettä ei ole miltä suojautua. Eli tarkoitus on saada aikaan tilanne että voi keitellä kaasulla hangella ja teltassa ilman että se kaatuu. Tähän riittää yleensä että sen keittimen alle laittaa levyn, bonusta jos vielä kiinnittää sen keittimen siihen levyyn. Se ei kuitenkaan ratkaise sitä ongelmaa, että se kaasukeitin ei käytännössä toimi isobutaaniseoskaasulla kuin alle 10°C pakkasessa ilman kikkailuja. (butaaniseoskaasulla raja on jossain nollan tunumassa, 100% propaanilla jossain -40°C kylmemmällä puolella)
Oma kehitysversio on lasikuitulevy, johon on kiinitetty kattilan kannakkeet ja poltin. Erillisenä tuulisuoja titaanifoliosta. Toimii hyvin. Tarkoitus olisi tälle talvelle tehdä kahden polttimen malli, kun painoa ei merkittävästi tulisi lisää, mutta käyttömukavuutta ja varmuutta kyllä. 100% propaania on vielä muutamaksi vuodeksi jemmassa.
Kovin suurta kikkailua ei seoskaasun kanssa tarvita, kun on esilämmityskierukka ja käyttää pulloa käännettynä.
Itse olen vähän leikitellyt ajatuksella, että vaihtaisi talvireissuilla kaasun käyttöön. Siinä menisi omassa käytössä käytännössä yksi iso pullo päivässä, eli kustannus olisi 6 euron luokkaa per päivä. Vastaava määrä bensaa (5 dl) on reilun euron.
Tuota varten pitäisi väsätä tarjotin, johon voi kiinnittää keittimen ja kaasupullon telineen. En tiedä olisiko isoilla pulloilla siltikään riittävän vakaa, vai pitäisikö käyttää tavallisia 230 g pulloja. Tällöin kustannus olisi 8 euroa päivässä.
Metalliroskan kuskaus kuitenkin ainakin jurppisi.
Itse olen vähän leikitellyt ajatuksella, että vaihtaisi talvireissuilla kaasun käyttöön. Siinä menisi omassa käytössä käytännössä yksi iso pullo päivässä, eli kustannus olisi 6 euron luokkaa per päivä. Vastaava määrä bensaa (5 dl) on reilun euron.
Tuota varten pitäisi väsätä tarjotin, johon voi kiinnittää keittimen ja kaasupullon telineen. En tiedä olisiko isoilla pulloilla siltikään riittävän vakaa, vai pitäisikö käyttää tavallisia 230 g pulloja. Tällöin kustannus olisi 8 euroa päivässä.
Metalliroskan kuskaus kuitenkin ainakin jurppisi.
Non-nih, terminologiaa ja sita kohtaa, mista "aani-valli" on tarkoitus murtaa, on nyt tasmennetty.zwak kirjoitti:tarkoitus on saada aikaan tilanne että voi keitellä kaasulla hangella ja teltassa ilman että se kaatuu. Tähän riittää yleensä että sen keittimen alle laittaa levyn, bonusta jos vielä kiinnittää sen keittimen siihen levyyn. [...] 100% propaanilla jossain -40°C kylmemmällä puolella)
Oma kehitysversio on lasikuitulevy, johon on kiinitetty kattilan kannakkeet ja poltin. Erillisenä tuulisuoja titaanifoliosta. Toimii hyvin. Tarkoitus olisi tälle talvelle tehdä kahden polttimen malli, kun painoa ei merkittävästi tulisi lisää, mutta käyttömukavuutta ja varmuutta kyllä. 100% propaania on vielä muutamaksi vuodeksi jemmassa.
- propaani; yes (500g pullo... no tuo juttuhan on tehty Japanissa, USA:n markkinoille... muttei nyt ratkaista kaikkia ongelmia yhdella kertaa
)- hangella ja/tai teltassa; siis... jos tuulee, niin teltassa (en ollut tuulisuojaa virittelemassa)
- kiinnikket/ kannakkeet keittimen ja kattilan lisa-stabiliteetille? Olin ajatellut, yksinkertaisesti, koloja jalkojen "pysyttamiseksi" paremmin paikoillaan
Miten
Tuota varten pitäisi väsätä "tarjotin, johon voi kiinnittää keittimen" ja kaasupullon telineen.
-En tiedä olisiko isoilla pulloilla siltikään riittävän vakaa
keittimen ja kattilan, sen paalla, vakaus liittyvat kaasupulloon?
Oletuksella etta letkussa on riittavasti joustoa.
- siis ei siina "tusinatavarassa" joka on jaykkaa, ja kesamokkiasennusten (kiinteiden sellaisten) turvallisuusmaaraysten sanelemaa, vaan kts. kuvia letkun alkupaasta (Apple & Co ovat keksineet soveltaa vastaavaa murtumien estamiseksi kiinteiden "plugien" vieresta)
- ja kaasupullon varmaankin, itsensa, saa vakaaksi... kunhan siihen ei kohdistu nykimista letkukiinnityksen kautta?
Tuota varten pitäisi väsätä "tarjotin, johon voi kiinnittää keittimen" ja kaasupullon telineen.
-En tiedä olisiko isoilla pulloilla siltikään riittävän vakaa
keittimen ja kattilan, sen paalla, vakaus liittyvat kaasupulloon?
Oletuksella etta letkussa on riittavasti joustoa.
- siis ei siina "tusinatavarassa" joka on jaykkaa, ja kesamokkiasennusten (kiinteiden sellaisten) turvallisuusmaaraysten sanelemaa, vaan kts. kuvia letkun alkupaasta (Apple & Co ovat keksineet soveltaa vastaavaa murtumien estamiseksi kiinteiden "plugien" vieresta)
- ja kaasupullon varmaankin, itsensa, saa vakaaksi... kunhan siihen ei kohdistu nykimista letkukiinnityksen kautta?
Akalliolla menisi iso pullo kaasua päivässä ilmeisesti, koska lämmität telttaa? Mulla menee viikossa (kahdelle) ehkä pari 230g pulloa + vajaa puoli pulloa propaania. Jos on kylmää pitkään, niin voi mennä pullo propaania (eikä mee niin paljoa seoskaasua), ja periaatteessa jos olis koko viikko kovia pakkasia ja vettä ei löydy niin sitten saattais mennä enempikin, joten varalla yleensä ainakin yksi pullo propaania. Tupareissuilla kaasua menee tietty paljon vähemmän.
En oo kyllä saanu seoskaasua kaasua toimimaan kunnolla ilman kikkailua ollenkaan yli 20°C pakkasessa ja yli 10°C pakkasessa hyötysuhde kärsii selvästi, sitä menee se 230g pullo illassa ja veden sulatuksessa iäisyys. Käytössä ollut trangian kaasupoltin ja jetboil joule. Aina niistä seoskaasuista on ollu säätöä, jos on ollu kunnolla pakkasta. Kieltämättä aina on ollu sitä propaania mukana niin ei ole kauaa jaksanu ihmetellä.
Jos haluaa kevyen ja paikaallaan pysyvän keittimen telttaan, niin sitten pitää ruveta miettimään miten se kiinnitetään. Hangessa levy pysyy kyllä kunhan ei ole sileä alta, teltan pohjaan voinee laittaa tarranauhaa, nappeja tai neppareita. Iso keitinlaatikkohan pysyy hyvin paikallaan koska se on iso ja painava, kevyt ja pieni keitinlaatikko ei pysy itsekseen sen paremmin kuin pieni ja kevyt keitinkään.
Jos letku ja kaasupullo on erillään keittimestä, niin sen siirtäminen tietty siirtää keitintäkin. Siksi se kaasupullo varmaan kannattaa kiinnittää siihen levyyn, jos kokkaa teltassa. Hangessa kokatessa sen pullon voi tukea hankeen.
Kaasun ongelma on tosiaan kertakäyttöpullot. Jos kaasun kulutus olis tuota akallion luokkaa, niin 2kg venekaasupullo tai 5kg komposiittipullo reissun pituudesta riippuen ei olis ollenkaan huono vaihtoehto. Tällöin tietty ongelmaksi tulee sen kaasupullon liittäminen retkikeittimeen. Toisaalta kaasun hinta laskisi aika mukavasti. Pullon paino suhteessa polttoaineeseen kasvaisi 2kg kaasupullossa, 5kg komposiittipullo taas on hieman hankalan mallinen. Tää vaihtoehto houkuttelisi jos tulis vaelluettua isommalla porukalla tai selvästi pidempään.
En oo kyllä saanu seoskaasua kaasua toimimaan kunnolla ilman kikkailua ollenkaan yli 20°C pakkasessa ja yli 10°C pakkasessa hyötysuhde kärsii selvästi, sitä menee se 230g pullo illassa ja veden sulatuksessa iäisyys. Käytössä ollut trangian kaasupoltin ja jetboil joule. Aina niistä seoskaasuista on ollu säätöä, jos on ollu kunnolla pakkasta. Kieltämättä aina on ollu sitä propaania mukana niin ei ole kauaa jaksanu ihmetellä.
Jos haluaa kevyen ja paikaallaan pysyvän keittimen telttaan, niin sitten pitää ruveta miettimään miten se kiinnitetään. Hangessa levy pysyy kyllä kunhan ei ole sileä alta, teltan pohjaan voinee laittaa tarranauhaa, nappeja tai neppareita. Iso keitinlaatikkohan pysyy hyvin paikallaan koska se on iso ja painava, kevyt ja pieni keitinlaatikko ei pysy itsekseen sen paremmin kuin pieni ja kevyt keitinkään.
Jos letku ja kaasupullo on erillään keittimestä, niin sen siirtäminen tietty siirtää keitintäkin. Siksi se kaasupullo varmaan kannattaa kiinnittää siihen levyyn, jos kokkaa teltassa. Hangessa kokatessa sen pullon voi tukea hankeen.
Kaasun ongelma on tosiaan kertakäyttöpullot. Jos kaasun kulutus olis tuota akallion luokkaa, niin 2kg venekaasupullo tai 5kg komposiittipullo reissun pituudesta riippuen ei olis ollenkaan huono vaihtoehto. Tällöin tietty ongelmaksi tulee sen kaasupullon liittäminen retkikeittimeen. Toisaalta kaasun hinta laskisi aika mukavasti. Pullon paino suhteessa polttoaineeseen kasvaisi 2kg kaasupullossa, 5kg komposiittipullo taas on hieman hankalan mallinen. Tää vaihtoehto houkuttelisi jos tulis vaelluettua isommalla porukalla tai selvästi pidempään.
Hyvia kaytannon pointteja. Arkajalkana en ole uskaltanut keitella teltassa (eika siihen, siis talvitelttaani, ole tarjolla absidia - ei pohjalla eika ilmankaan).
Pullokoosta puheenollen, tuohon keittimeen saa Snowpeakin 500g:n pulloja, propaania on mukana, mutta %-lukua sille ei mainita, Bergfreunde oli tosin lahin kauppa, joka heti tuli haulla:
Konstruktion:
Brennstoff-Kartusche
Einsatzbereich:
passend zum GigaPower Gaskocher
Gewicht:
110 g, 250 g, 500 g
Art.Nr.:
531-0038
Pullokoosta puheenollen, tuohon keittimeen saa Snowpeakin 500g:n pulloja, propaania on mukana, mutta %-lukua sille ei mainita, Bergfreunde oli tosin lahin kauppa, joka heti tuli haulla:
Konstruktion:
Brennstoff-Kartusche
Einsatzbereich:
passend zum GigaPower Gaskocher
Gewicht:
110 g, 250 g, 500 g
Art.Nr.:
531-0038
Eiköhän kaikissa seoskaasuissa on propaania mukana. Tuossa Snowpeakissa 15%, eli selvästi vähemmän kuin esim Suomesta yleisesti saatavassa Jetboilin Jetpower kaasussa, jossa propaania n. 25%. Molemmissa loput isobutaania. Tuossa snowpeakissa sitä propaania on vähemmän varmaankin koska samankokoisessa pullossa on enemmän kaasua. Molemmat näistä toimii paremmin nollasta johonkin -10°C kuin kuin halvemmat seoskaasut, joissa on esim 30% propaania ja 70% butaania. Toisaalta ne halvat toimii paremmin reilusti kylmemmässä, koska propaania on enemmän.
https://snowpeak.com/products/gigapower ... =671129241
Propaania saa ilmeisesti kertapulloissa kaasuvalolta (Helsingistä), mutta ilmeisesti ko. pullot on terästä, ja siis luultavasti painavampia kuin alumiiniset (jotka painaa 240g ja kaasua mahtuu jotain 400g). Noita alumiinisia ei enää suomesta saa, paitsi kuulemma jotain hieman huonommalla propaanipitoisuudella olevaa hitsauskaasua Bauhausista. Hintaahan 100% propaanin kertakäyttöpulloilla on suuunnilleen 20 € enemmän kuin seoskaasupulloilla.
Jos haluat käyttää kaasukeitintä talvella ulkona, niin tarvitset levyn keittimen alle ja tuulisuojan jotta voit käyttää sitä tuulessa. Keitinlaatikko toki korvaa nuo, jos on hyvin suunniteltu, mutta levy ja tuulisuoja on aika paljon helpompi tehdä. Samaiset kapistukset riittää, jos haluaa keitellä bensakeittimellä ulkona.
(muut kuin snowpeakin numerot muistinvaraiset, mutta suuruusluokka pitäis olla oikein.)
Sinänsä sen kattilan saa parhaiten pysymään paikaallaan kun kattila ja keitin on mitoitettu yhteensopivasti. Eli hieman kattilaa isommat kannakkeet, joissa on kattilan kokoinen kolo. Trangia ja Jetboil esmes. Toki tällöin ei ole mahdollista käyttää erikokoisia kattiloita, tai se vaatii kikkailua.
https://snowpeak.com/products/gigapower ... =671129241
Propaania saa ilmeisesti kertapulloissa kaasuvalolta (Helsingistä), mutta ilmeisesti ko. pullot on terästä, ja siis luultavasti painavampia kuin alumiiniset (jotka painaa 240g ja kaasua mahtuu jotain 400g). Noita alumiinisia ei enää suomesta saa, paitsi kuulemma jotain hieman huonommalla propaanipitoisuudella olevaa hitsauskaasua Bauhausista. Hintaahan 100% propaanin kertakäyttöpulloilla on suuunnilleen 20 € enemmän kuin seoskaasupulloilla.
Jos haluat käyttää kaasukeitintä talvella ulkona, niin tarvitset levyn keittimen alle ja tuulisuojan jotta voit käyttää sitä tuulessa. Keitinlaatikko toki korvaa nuo, jos on hyvin suunniteltu, mutta levy ja tuulisuoja on aika paljon helpompi tehdä. Samaiset kapistukset riittää, jos haluaa keitellä bensakeittimellä ulkona.
(muut kuin snowpeakin numerot muistinvaraiset, mutta suuruusluokka pitäis olla oikein.)
Sinänsä sen kattilan saa parhaiten pysymään paikaallaan kun kattila ja keitin on mitoitettu yhteensopivasti. Eli hieman kattilaa isommat kannakkeet, joissa on kattilan kokoinen kolo. Trangia ja Jetboil esmes. Toki tällöin ei ole mahdollista käyttää erikokoisia kattiloita, tai se vaatii kikkailua.
Omat kokemukseni muistuttavat paljon A Kalliota, joskin enemmän imperfektissä. Hyvien ja huonojen kokemusten jälkeen olen oppinut sellaiset monipolttoainekeittimet kaasun kanssa talvitelttailuun soveltuviksi, joissa on varsinainen säätöventtiili siinä polttimen tyvellä. Kaasupullon painetta ja siten liekin tehoa ei voi samalla tavoin säätää pumppaamalla kuin nestepolttoaineilla. En ole löytänyt ainuttakaan varsinaista kaasukeitintä, joka pelaisi kyllin hyvin talvitelttailussa. Omat hyvät kokemukset ovat O:n Polariksesta (vähän) ja P:n Omnilitestä (paljon), ja molempien kanssa uskallan lähteä halvalla seoskaasulla mihin tahansa pohjoismaisiin pakkasiin. Jos Novaan tai Drakonflyyn vain saisi kaasupullon, ne olisivat hyviä. Kovalla pakkasella pidän kaasupullon alusta asti ylösalaisin ja sytytän tentulla. En koe työlääksi, kun on niin tuttua ja tuntuu teltassa turvalliselta. Tulee muistaa, ettei kaasukeitin talvella teltassa ole automaattisesti nesteitä turvallisempi, mutta hiiliVEDYN palamistuote on todennäköisesti puhtaampi kuin HIILIvedyn.
Ainakin tässä lajissa syntyy hiukan epäsovinnainen käsitys lämmityskierukan ylivertaisuudesta. Omien havaintojen mukaan se esilämmitysputki voi olla joko toimiva ja hyvä (kuten vaikka Whisperlitessä) tai sitten huononpuoleinen (kuten kaasutrangiassa). Toisaalta neljännestunti sytyttämisen jälkeen hiukan lämpöeristetyssä teltassa kaasukeitintä käytetään jo huoneenlämmössä.
Huonona uutisena aiempi luottokaasu Biltemanin sininen purkki on nykyään pelkkää butaania, eikä paraskaan keitin ylitä luonnonlakeja. Tämän hetken suosikkini on Jetboili, hiukan kalliimpaa, hiukan helpompaa. Työn ja vaivan tai paloturvallisuuden kannalta kaasu ei mitenkään päihitä bensaa.
Keitinlaatikko kaasulle menee vähän övertornion puolelle, mutta keitin ja ylösalainen pullo pitää saada tukevasti tarjottimelle.
Kaasun huonoksi puoleksi koen saman kuin AKallio, painavaa kertakäyttöistä ongelmajätettä. Kahdeksan maastopäivää kovilla pakkasilla vei minulta vajaan kuusi putelia, yhden lumimyrskypäivän vietin kokonaan hyvän kirjan parissa ja aamusta iltaan lämpimässä teltassa.
Ainakin tässä lajissa syntyy hiukan epäsovinnainen käsitys lämmityskierukan ylivertaisuudesta. Omien havaintojen mukaan se esilämmitysputki voi olla joko toimiva ja hyvä (kuten vaikka Whisperlitessä) tai sitten huononpuoleinen (kuten kaasutrangiassa). Toisaalta neljännestunti sytyttämisen jälkeen hiukan lämpöeristetyssä teltassa kaasukeitintä käytetään jo huoneenlämmössä.
Huonona uutisena aiempi luottokaasu Biltemanin sininen purkki on nykyään pelkkää butaania, eikä paraskaan keitin ylitä luonnonlakeja. Tämän hetken suosikkini on Jetboili, hiukan kalliimpaa, hiukan helpompaa. Työn ja vaivan tai paloturvallisuuden kannalta kaasu ei mitenkään päihitä bensaa.
Keitinlaatikko kaasulle menee vähän övertornion puolelle, mutta keitin ja ylösalainen pullo pitää saada tukevasti tarjottimelle.
Kaasun huonoksi puoleksi koen saman kuin AKallio, painavaa kertakäyttöistä ongelmajätettä. Kahdeksan maastopäivää kovilla pakkasilla vei minulta vajaan kuusi putelia, yhden lumimyrskypäivän vietin kokonaan hyvän kirjan parissa ja aamusta iltaan lämpimässä teltassa.
Hyvinkin mahdollista, että monipolttoainekeittimen esilämmitys on parempi kuin kaasukeittimien. Noissa pelkissä kaasukeittimissä iso ongelma on että helposti se höyrystymispiste siirtyy siinä putkessa eri kohtaan, joten tehonvaihtely (jota tapahtuu esim lämpötilan muuttuessa, vaikka tehonsäätöön ei koske lainkaan) aiheuttaa räkimistä, jos kaasu höyrystyy turhan aikaisin, ja esilämmitysputki jäähtyy. Erityisen selvästi ongelman havaitsee Jetboil Joulessa. Luultavasti lämmitetty teltta auttaa myös. Teltassahan on ilman lämmitystäkin nopeasti 10°C lämpimämpää kuin ulkona.
Pitääpä harkita, josko kuitenkin laittaisi omaan systeemiin toiseksi polttimeksi monipolttoainekeittimen. Ovat vaan yleensä pirun äänekkäitä, tai sitten pitäis viritellä aika paljon. Ja toki paljon kalliimpia myös. Pitäis varmaan tehdä tällainen poltin: https://bushwalkingnsw.org.au/clubsites ... Stove3.htm
Samaisella kaverilla aika paljon muutakin asiaa kaasun käytöstä talvella.
Jos kaasua käsittelee nesteenä, niin tietty se vaarallisuuskin lisääntyy. Käytännössä bensakeittimeen verrattuna jää pois se pumppu, joka noissa on useimmin rikkoutuva osa (oman kokemuksen mukaan - mutta se pumpun rikkoutuminen on kyllä suurelta osin käyttäjästä kiinni.)
En ole koskaan pitänyt kaasua kertakäyttöpurkeissa erityisen hyvänä vaihtoehtona bensalle jos meinaa telttaa lämmittää sitä telttaa. Tuo vähäpäästöisyys on sinänsä erittäin hyvä argumentti. Sinänsä jos joskus haluaisin telttaa lämmittää, niin vaihtoehtona olisi nuo isommat säiliöt - niiden liittäminen keitimeen on ratkaistavissa. Onhan se 5kg nestekaasupöntön tyhjäpaino iso, mutta jos vertaa bensapulloihin, pumppuun, varapumppuun ja keitinlaatikkoon niin sitten ei ollakaan enää kaukaan. Varsinkin kun itse ainakin harkitsisin sitä lämmitystä kun reissun mitta olisi pari kolme viikkoa.
Luupille huomioksi muuten että tuossa snowpeakissa ei ole oletettavasti esilämmitystä lainkaan, eli ei toimi seoskaasulla kuin -10° siinäkin hyvin lyhyen aikaa jos kaasua ei lämmitä.
Pitääpä harkita, josko kuitenkin laittaisi omaan systeemiin toiseksi polttimeksi monipolttoainekeittimen. Ovat vaan yleensä pirun äänekkäitä, tai sitten pitäis viritellä aika paljon. Ja toki paljon kalliimpia myös. Pitäis varmaan tehdä tällainen poltin: https://bushwalkingnsw.org.au/clubsites ... Stove3.htm
Samaisella kaverilla aika paljon muutakin asiaa kaasun käytöstä talvella.
Jos kaasua käsittelee nesteenä, niin tietty se vaarallisuuskin lisääntyy. Käytännössä bensakeittimeen verrattuna jää pois se pumppu, joka noissa on useimmin rikkoutuva osa (oman kokemuksen mukaan - mutta se pumpun rikkoutuminen on kyllä suurelta osin käyttäjästä kiinni.)
En ole koskaan pitänyt kaasua kertakäyttöpurkeissa erityisen hyvänä vaihtoehtona bensalle jos meinaa telttaa lämmittää sitä telttaa. Tuo vähäpäästöisyys on sinänsä erittäin hyvä argumentti. Sinänsä jos joskus haluaisin telttaa lämmittää, niin vaihtoehtona olisi nuo isommat säiliöt - niiden liittäminen keitimeen on ratkaistavissa. Onhan se 5kg nestekaasupöntön tyhjäpaino iso, mutta jos vertaa bensapulloihin, pumppuun, varapumppuun ja keitinlaatikkoon niin sitten ei ollakaan enää kaukaan. Varsinkin kun itse ainakin harkitsisin sitä lämmitystä kun reissun mitta olisi pari kolme viikkoa.
Luupille huomioksi muuten että tuossa snowpeakissa ei ole oletettavasti esilämmitystä lainkaan, eli ei toimi seoskaasulla kuin -10° siinäkin hyvin lyhyen aikaa jos kaasua ei lämmitä.
Zwakilla ihan hyviä pointteja. Tarkennan vielä, että tuo räkiminen ja arvaamaton tehonvaihtelu simppelissä letku-esilämmitysputki kaasukeittimessä ovat teltan sisällä pakkasessa ja päivämatkojen päässä tiestä tai ihmismaailmasta yksiselitteisesti vaarallisia. Esimerkiksi O:n Vega on oivallinen syksy- ja kevätkeitin reppuretkellä ulkona, mutta teltassa pullo ylösalaisin lähes itsemurhavärkki. Telttaelämässä liekin teho ja kaikki muukin pitää olla koko ajan hallinnassa ja etukäteen harjoiteltu. Tämän viestiketjun kaukaisessa historiassa Reissu-Pete käsitteli hienosti asiaa.
Jos kuulon ja yleensäkin aistien säilymisellä on mitään merkitystä, ei kannata edes harkita monipolttoainekeitintä ilman vaimenninta. Jo yksi käynti yksityisellä korvalääkärillä maksaa kahden vaimentimen hinnan. Kaupantekiäisinä saa puhtaammat palokaasut ja paremman säädettävyyden, josta taas P. Kurki on kirjoittanut vaimenninketjussa hyvää asiaa.
Vielä tämän ketjun aiheesta: Kaipaan edelleen kevyttä yhden keittimen keitinlootaa bensakeittimelle.
Jos kuulon ja yleensäkin aistien säilymisellä on mitään merkitystä, ei kannata edes harkita monipolttoainekeitintä ilman vaimenninta. Jo yksi käynti yksityisellä korvalääkärillä maksaa kahden vaimentimen hinnan. Kaupantekiäisinä saa puhtaammat palokaasut ja paremman säädettävyyden, josta taas P. Kurki on kirjoittanut vaimenninketjussa hyvää asiaa.
Vielä tämän ketjun aiheesta: Kaipaan edelleen kevyttä yhden keittimen keitinlootaa bensakeittimelle.
Ilmeisesti oikein valittu kaasukeitin voi olla luotettava käännetylläkin kaasupullolla käytettynä? Ainakin jenkkiläisellä Backpacking light -foorumilla tunnutaan nykyään vannovan tuon menetelmän nimeen talvikäytössä ja siellä aika ahkerasti kuitenkin testaillaan kaikenlaista keittimiin liittyvää.
Komposiittipulloissa (5 kg)on valitettavan huono netto-bruttopainosuhde: noin 50%, kun se on 450 g patruunalla 70% ja bensakanisterilla lähemmäs 100%. Ja tietysti komposiittipullo myös skaalautuu hyvin isoissa askelissa.
Komposiittipulloissa (5 kg)on valitettavan huono netto-bruttopainosuhde: noin 50%, kun se on 450 g patruunalla 70% ja bensakanisterilla lähemmäs 100%. Ja tietysti komposiittipullo myös skaalautuu hyvin isoissa askelissa.
Tässä oma viritelmäni hiljaiselle (ainakin suhteellisen?) MSR Whisperlitelle:Ikihippi kirjoitti: Vielä tämän ketjun aiheesta: Kaipaan edelleen kevyttä yhden keittimen keitinlootaa bensakeittimelle.
https://1drv.ms/u/s!AgnwJTqwpfGBiJEjeiVTEpXuE5yJMQ
https://1drv.ms/u/s!AgnwJTqwpfGBiJEi-hFEDnxE_ASmXA
(osoite ei näköjään toimi täysin, täytyy kopioida tuosta ja liittää osoiteriville)
Painoa pelkälle lootalle tulee 1684g ja se ottaa kyytiin mainitun keittimen + 0,7 litran bensapullon, trangian isomman kattilan ( polttimen päälle katolleen ) ja muut tilpehöörit.
Laiskan miehen Bauhaus-laatikko yhdelle keittimelle:
https://aleksikallio.wordpress.com/2015 ... -trekking/
https://aleksikallio.wordpress.com/2015 ... -trekking/