Keitinlaatikkoprojekti

[Korpijaakko]

Erittäin kylmässä liittimien toiminta ei välttämättä ole aukotonta, joten silloin pysyvä liitos on taatusti paras ratkaisu. Mutta esim. -25 ei ole ongelma ainakaan sille liittimelle, joka on omissa pumpuissa (CEJN).

Paineistuksen lisääminen on ihmeellinen toimenpide. Eihän se poltin kuitenkaan koskaan ole välittömästi käyttövalmis. Esilämmitys vie aina sen aikaa, että paineen ehtii helposti pumpata. Paineistamisessa on kuitenkin selviä riskejä. Esimerkiksi pumpun takaiskuventtiilin pettäminen paineistetussa systeemissä aiheuttaa voimakkaan polttoaineen tulvimisen. Ei ymmärrä.

Ei minullakaan noissa lämpötiloissa, mutta mäntien tiivisteet (ei nahkaiset) ovat olleet hankalia jo alle -20C lämpötiloissa. Vuodot ovat tapahtuenet lähempänä -40C lämpötilaa ja aina pulloilla/pumpuilla, joissa on ollut vähän tai ei lainkaan painetta.

Mikä siinä paineistamisessa on vaikea ymmärtää? Jos männän tiiviste ei ole varmatoiminen erittäin kylmässä, niin se vaatii pumpun irrottamisen pullosta ja lämmittämisen ruumiin lämmöllä ennen kuin alkaa toimia. Tämän voi kiertää paineistamalla ennakkoon. Oma rajallisen ymmärrykseni mukaan paine voi jopa parantaa MSR:n pumpun takaiskuventtiilin toimivuutta. Siellä on "kuminen" kuula, jota painaa jousi. Ja jos lisäksi on painetta, niin myös paine painaa kuulaa tiukemmin kiinni. Jos se ei vuoda "lämpimänä", niin miksi se alkaisi vuotaa kylmänä kun pullossa on painetta ja lisäksi pumpun jousi painaa sitä paikalleen. Tietysti pumpun rakenne voi spontaanisti hajota, jolloin jousi ei enää hoida hommaansa. Mutta paine hoitaa edelleen (tällöin vuoto havaittaisiin teoriassa painetta pumpatessa ja se voisi olla riskipaikka). Ja kun takaiskuventtiili myös osoittaa ylöspäin vapaan ilmatilan suuntaan, ei vuodon suuruudessa liene juurikaan eroa, oli painetta eli ei.

Onko pumpun takaiskuventtiili pettänyt sinulla spontaanisti "kylmässä" pumpussa?

Se mikä MSR:n pumpuissa (joita itse käytän) voisi olla isompi riski olisi pääventtiilin pettäminen paineistetussa pullossa. Se vuotaisi hitaasti niin pitkään kun painetta riittää. En tiedä yhdenkään pettäneen spontaanisti. Väkivaltaisen käsittelyn vuoksi kyllä.

Ymmärrän, että on erilaisia toimintatapoja. Toivoisin, että muutkin ymmärtäisivät sen. Esimerkiksi itse esilämmitän samalla polttoaineella, jota on pullossa ja lasken sen keittimen kautta. Tällöin vaikeudet paineistaa pulloa ovat viivettä keittimen käyttöön otossa. Jos esilämmittää vaikkapa tenulla erillisestä astiasta, niin jää aikaa pumpata painetta, mutta riittääkö se minuutti tai pari mahdollisten pumppuun liittyvien ongelmien ratkaisemiseen? Tietysti jos ei ole koskaan ollut ongelmia eikä niitä ole syytä olettaa, niin sittenhän tällä ei ole väliä.

[Pertti Kurki]

Ei minullakaan noissa lämpötiloissa, mutta mäntien tiivisteet (ei nahkaiset) ovat olleet hankalia jo alle -20C lämpötiloissa. Vuodot ovat tapahtuenet lähempänä -40C lämpötilaa ja aina pulloilla/pumpuilla, joissa on ollut vähän tai ei lainkaan painetta.

Mikä siinä paineistamisessa on vaikea ymmärtää? Jos männän tiiviste ei ole varmatoiminen erittäin kylmässä, niin se vaatii pumpun irrottamisen pullosta ja lämmittämisen ruumiin lämmöllä ennen kuin alkaa toimia. Tämän voi kiertää paineistamalla ennakkoon. Oma rajallisen ymmärrykseni mukaan paine voi jopa parantaa MSR:n pumpun takaiskuventtiilin toimivuutta. Siellä on "kuminen" kuula, jota painaa jousi. Ja jos lisäksi on painetta, niin myös paine painaa kuulaa tiukemmin kiinni. Jos se ei vuoda "lämpimänä", niin miksi se alkaisi vuotaa kylmänä kun pullossa on painetta ja lisäksi pumpun jousi painaa sitä paikalleen. Tietysti pumpun rakenne voi spontaanisti hajota, jolloin jousi ei enää hoida hommaansa. Mutta paine hoitaa edelleen (tällöin vuoto havaittaisiin teoriassa painetta pumpatessa ja se voisi olla riskipaikka). Ja kun takaiskuventtiili myös osoittaa ylöspäin vapaan ilmatilan suuntaan, ei vuodon suuruudessa liene juurikaan eroa, oli painetta eli ei.

Onko pumpun takaiskuventtiili pettänyt sinulla spontaanisti "kylmässä" pumpussa?

Ymmärrän, että on erilaisia toimintatapoja. Toivoisin, että muutkin ymmärtäisivät sen. Esimerkiksi itse esilämmitän samalla polttoaineella, jota on pullossa ja lasken sen keittimen kautta. Tällöin vaikeudet paineistaa pulloa ovat viivettä keittimen käyttöön otossa. Jos esilämmittää vaikkapa tenulla erillisestä astiasta, niin jää aikaa pumpata painetta, mutta riittääkö se minuutti tai pari mahdollisten pumppuun liittyvien ongelmien ratkaisemiseen? Tietysti jos ei ole koskaan ollut ongelmia eikä niitä ole syytä olettaa, niin sittenhän tällä ei ole väliä.

Missään ei ole kerrottu, että juuri MSR:n pumpun tiivisteessä on ongelmia jo alle -20 asteessa. Sehän selittääkin koko paineistusoperaation. Kun keitin saadaan käyntiin, koska siinä on painetta, ei kestä kauan kun lämpötila on noussut pumpun toiminnan kannalta hyvälle tasolle. Ilmeisesti on myös niin, että täysi polttoainepullo vaihdetaan silloin kun se on lämmin, vaikka edellisessä pullossa olisikin hieman polttoainetta jäljellä?

Minulla ei ole pettänyt takaiskuventtiili, mutta muistan lukeneeni täällä moisesta.

Toimintatapoja on tosiaan erilaisia. Toimintalämpötila vaikuttaa melko paljon käytäntöihin. Kun mennään -35 asteen huonommalle puolelle niin silloin kaikki muuttuu koska semmoinen kylmyys edellyttää rivakoita ja pomminvarmoja toimia esim. leiriytymisessä. Tämä kuitenkin koskee erittäin pientä osaa lukijoista. Itse pitäisin tärkeänä, että jokainen käyttää omaa järkeään, sen sijaan, että vedotaan johonkin auktoriteettiin.

Mutta tähän keitinlaatikkoasiaan. Voisin ajatella minimikokoista laatikkoa, johon ei tule kattiloita. Eli sisämitoiltaan 280x280x90 mm pyöreänurkkainen laatikko, johon painettava kansi, siis ei saranoitava. Laatikkoon reijät pumpun namikalle ja ventiilin säätörivalle. Kansi toimisi laskualustana ja tarvittaessa toisen keittimen alustana.

[Korpijaakko]

Ei minullakaan noissa lämpötiloissa, mutta mäntien tiivisteet (ei nahkaiset) ovat olleet hankalia jo alle -20C lämpötiloissa. Vuodot ovat tapahtuenet lähempänä -40C lämpötilaa ja aina pulloilla/pumpuilla, joissa on ollut vähän tai ei lainkaan painetta.
- -

Missään ei ole kerrottu, että juuri MSR:n pumpun tiivisteessä on ongelmia jo alle -20 asteessa. Sehän selittääkin koko paineistusoperaation. Kun keitin saadaan käyntiin, koska siinä on painetta, ei kestä kauan kun lämpötila on noussut pumpun toiminnan kannalta hyvälle tasolle. Ilmeisesti on myös niin, että täysi polttoainepullo vaihdetaan silloin kun se on lämmin, vaikka edellisessä pullossa olisikin hieman polttoainetta jäljellä?
- -

Selvennyksenä vielä: Ongelmia "pikkupakkasessa" on siis ollut männän tiivisteen kanssa, jolloin pulloa ei voi paineistaa kun tiiviste falskaa. Muiden tiivisteiden (lähinnä pääventtiilin/karan o-rengas) kanssa ongelmia on ollut siellä lähempänä -40 astetta. Tästä syystä pullossa aina kohtuudella ainetta ja paine valmiina. Ainakin jos on kunnolla pakkasta.

Joo, en aluksi kertonut, että käytän nimenomaan MSR:n keitintä. Sama toimintatapa oli kyllä Primuksen kanssakin ennen MSR:iä.

Näiden keskustelujen haasteena on, että kaikki keskustelijat osallistuvat keskusteluun omista lähtökohdistaa, kokemuksistaan, tarpeistaan ja mieltymyksistään, eikä niiden selvittäminen muille ole yleensä kohtuuden rajoissa mahdollista, joten muista joutuu tekemään oletuksia. Se vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta aina kannattaa yrittää.

[akallio]

Mutta tähän keitinlaatikkoasiaan. Voisin ajatella minimikokoista laatikkoa, johon ei tule kattiloita. Eli sisämitoiltaan 280x280x90 mm pyöreänurkkainen laatikko, johon painettava kansi, siis ei saranoitava. Laatikkoon reijät pumpun namikalle ja ventiilin säätörivalle. Kansi toimisi laskualustana ja tarvittaessa toisen keittimen alustana.

Minun minilaatikko on umpinainen (siksi en ole kuljetuksen aikaisista vuodoistakaan huolissaan). Pumppaaminen tapahtuu nostamalla pulloa vähän pystympään ja onnistuu näppärästi. Toki asiaan auttaa, että keitin on kiinnitetty. Venttiili osoittaa ylöspäin, joten se ei vaadi myöskään säätöaukkoa.

Luukku on saranoitu ja sen ollessa avattuna tungen alle kaiken turhan laatikon sisällön, eli huoltovälineet, sytytysvälineet ja varakeittimen. Päälle ei tule mitään, joten laatikko on nopeasti suljettavissa tiiviiksi, joka tilanteessa. Kattilasarjan paistinpannu toimii termospullon alustana silloin kun sitä täyttää.

[Reissu Pete]

Ihan tarkkaan en lukenut viimeistä 10:tä keskustelua, mutta se ydinasia tuli hyvin esiin.
Eli keitinlaatikon JA SINNE ASENNETUN KEITTIMEN pääasiallinen etu on se, että se on heti käyttövalmiina, kuten jo joskus 15 "Pertti Kurkea" sitten jo mainitsin. Eli mainitsematta jäi, että keitin on paineistettuna ja kaikki on valmiina keittämistä varten.

Keitinlaatikon yksinkertaisin etu on siis täysi valmius keittämiseen heti.

JATKUVALLA ( yli kaksi viikkoa) retkellä polttoainepullon täyttökierto pitää kotona miettiä valmiiksi. Normaalilla reissulla MSR 950 ml pullo riittää pari päivää keittämiseen ja kaikkeen, kun lämmittää telttaa tehokkaasti 5 tuntia vuorokaudesta. Pitkillä reissuilla itsellä on ollut turvallisuus ja varmuussyistä 3 pumpullista 950 ml pulloa ja sitten polttoainetta 5 L, 10 L ja 20L kanistereissa riippuen reissusta.

Korpijaakko taitaa käyttää kahden keittimen laatikkoa, joten sen tilanrunsauden kanssa se pitäisi mainita kirjoituksessa.

[akallio]

Kun nyt kanisterit mainittiin, niin minun ikuisuusprojekti on ollut löytää 2-3 litran kanisterit. Nyt siis viikoksi yksi 5l, mutta haluaisin tämän viimeisenkin lenkin tuplata. Yhdet kalliit ja sysipaskat motoristien kanisterit jo heitin roskikseen. Seuraavaksi voisi kokeilla bensa/öljy-kombokanisteria. Kaipa sitä voisi limupullojakin käyttää.

[Korpijaakko]

- -
Korpijaakko taitaa käyttää kahden keittimen laatikkoa, joten sen tilanrunsauden kanssa se pitäisi mainita kirjoituksessa.

Vähän riippuu. Nykyinen on sellainen "1,5 keittimen malli": tilava yhdelle, kaksi mahtuu ahtaasti. Mutta varmaan taas kevään pidempään reissuun kahden hengen telttakunnalle otan isomman laatikon. Se taas on ok kun telttakunann tavarat jakaantuvat kahteen isoon ahkioon. Yksin kulkiessa pienempi laatikko kätevämpi.

Kun nyt kanisterit mainittiin, niin minun ikuisuusprojekti on ollut löytää 2-3 litran kanisterit. Nyt siis viikoksi yksi 5l, mutta haluaisin tämän viimeisenkin lenkin tuplata. Yhdet kalliit ja sysipaskat motoristien kanisterit jo heitin roskikseen. Seuraavaksi voisi kokeilla bensa/öljy-kombokanisteria. Kaipa sitä voisi limupullojakin käyttää.

Tuulilasinpesunestettä saa 2,5L kanistereissa (esim. Motonet). Siitä saisi 2x2,5L. Heppoisempia kuin varsinaiset bensakanisterit, mutta 5L versiot ovat kestäneet esim. Grönlannin ylityksen.

[Usmi]

Kun nyt kanisterit mainittiin, niin minun ikuisuusprojekti on ollut löytää 2-3 litran kanisterit. Nyt siis viikoksi yksi 5l, mutta haluaisin tämän viimeisenkin lenkin tuplata. Yhdet kalliit ja sysipaskat motoristien kanisterit jo heitin roskikseen. Seuraavaksi voisi kokeilla bensa/öljy-kombokanisteria. Kaipa sitä voisi limupullojakin käyttää.

Ainakin paikallisessa Prismassa myydään Metsuri 4T pienkonebensaa myös 3 litran kanistereissa.

Kaikkinensa hyvää ja hyödyllistä keskustelua keitinlaatikon tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta.

[Hanu]

Kanisterilla on väliä. Ainakin bensalla. Elintarvikemuovit kannattaa hylätä heti. Niistä liukenee bensaan muovia. Lasinpesunestepurkkiakaan en suosisi.

[akallio]

Vähän samanlaiset ajatukset on minullakin ollut, vaikka en asiasta mitään tiedäkään. Säilytän myös bensan samassa kanisterissa kesän yli, eli siinä mielessä on väliä.

[LauriA]

Tässä on ollut kyllä hyvä vänköö ketju ja mahdollisesti pientä trollausta joukossa tai sitten on vain kaksi eri koulukuntaa väittelemässä. Sukelluspiireissä samaa DIR vai Hogarthian väittelyä.
Itse sain kuitenkin selvyyden omiin kysymyksiin ja jatkan tästä pulkan varustelua. Mutta vielä epätietonen kysyy: Montako yötä 5l riittää teidän töhöttimillä?

[Reissu Pete]

Mutta vielä epätietonen kysyy: Montako yötä 5l riittää teidän töhöttimillä?

Riippuu tietysti käytöstä, mutta omalla meiningillä 2 tuntia aamulla ja 3 illalla, eli 5 tuntia/leiri eli varataan 0,5 l/leiri, eli 5 litraa kestää MSR keittimellä 10 vuorokautta talvella tai vaihtoehtoisesti sillä polttaa keitintä 50 tuntia.

[LauriA]

Ok tänks näillä mennään 😊

[akallio]

Mulla tasan sama käyttö ja kulutus. MSR Whisperlite.

[Pertti Kurki]

Keitinten historiassa kesti about 100 vuotta, että poltin ja tankki olivat naimisissa tiukasti. Siis Amundsenin ajoista. Siihen aikaan kaikki tuli Ruotsista, Primus, Optimus, Sievert sulassa sovussa. Sitten 1960-luvulla muuan MSR esitteli mallin, että polttoainepullo voisi olla irroitettavissa polttimesta. Optimuksella kesti 20 vuotta kunnes tuli ensimmäinen vastaava tuote, Explorer 11.

No, nyt olemme saaneet lukea, että pulloa ja keitintä ei saa erottaa toisistaan. Jos sen teet, olet harhaoppinen. Huvittavinta koko kuviossa on se, että mainittu käytäntö juontaa siitä tosiasiasta, että MSR:n pumppu ei toimi silloin kuin pitäisi (kylmässä). Optimus sen sijaan toimii kylmässä, mikä ei ole yllätys kun ottaa huomioon, että sillä on 100 vuotta pitempi kokemus asiasta kuin Ameriikan ihmellä. No, nyt sitten monikin nuoremman polven vaeltaja on ihmeissään, että mihinkä trolliin sitä uskoisi