Trekit Nepalissa

MrKnowItAll
Viestit: 137
Liittynyt: 16 Tammi 2021 18:46
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja MrKnowItAll »

Pitkän tauon jälkeen joutilaana eläkeläisenä ja Covod-19 vankina päivätän (ja joskus päivittelen) tänne kertyneitä viestejä.

Nepal on sydäntäni lähellä, ja joskus menen toivottavasti sinne jälleen. Tähän mennessä 11 reissua ja yli 10 kuukautta vuoristopoluilla. Luulen siis asioista jotain tietäväni, olinhan sillä itsekin...

Ensinnäkin siellä vaeltaminen on helppoa ja hauskaa, ainakin jos osaa auttavasti englantia. Jos Suomessa vaeltaa Lapissa, onnistuu se Himalajallakin, ja vaate- & varustepuoli on suunnilleen jo hallinnassa.

Kultturierot: Opas ja Kantaja. Kun vuoristovaellus alkoi Nepalissa 60-luvun alussa oli mukana pakko olla opas/oppaita ja koko leirisysteemi, koska mitään länsimaisille passeleita majoitusjärjestelyjä ei ollut olemassa (turhankävelyä ei kukaan paikallinen harrastanut). Tästä on jäänyt päälle ajatus, että opas pitäisi olla. No, nykyjään moinen ei yleisimmillä reiteillä ole tarpeellinen, koska polkua (valitettavasti nyt turhan usein tietä) osaa seurata ilmankin ja kylissä ja kylien välilläkin on turisteille tarkoitettuja majataloja jossa osataan riittävästi englentia. Mutta: ensikertalaiselle ja etenkin porukalle oppaasta on kyllä hyötyä ja tekee matkanteon helpommaksi.

Opas EI OLE POMO. Tämä erheellinen ajatus vilahtaa rivien välistä eräässä aikaisemmassa viestissä. Opas on tulkki, konsultti ja apupoika/tarjoilija majatalon keittiössä. Kaikilla reissuillani on ollut opas tai kantaja-opas, josta lisää alempana. Koskaan opas ei ole määrännyt mitä tehdään, mutta on kyllä tehty hänen ohjeensa mukaan.

Kantajien käyttä liittyy myös muinaisiin "camping trekkeihin", joilla koko retken vermeet, muonat ja kyökit kannettiin mukana. Toisaalta ja paljolti se liittyy myös kastikulttuuriin, jossa kukaan ei kanna mitään jos on varaa palkata joku köyhempi sen tekemään. Kolamanneksi kantaminen on valtavan laaja ammatti ja pisnes maassa, jossa suuri osa pinta-alasta ja väestöstä ei ole maateitten saavutettavissa. Turistit eivät "hyväskikäytä" kantajaparkojen surkeaa asemaa, vaan palkkaavat ammattimiehen ja maksavat todellisuudessa noin kuusinkertaista liksaa siihen nähden, mitä rahtikantajat tienaavat. Turistia siinä todellisuudessa källitetään, ei kulia.

Jos Nepaliin lähtee vaellus mielessä, siellä kannattaa olla saman tien vähintään kuukausi että ehtii tehdä noin 3+ viikon patikan. Koko Annapurnan Kierros kestää sen verran (nykyään monet kävelevät vain solan yli jä väittävät tehneensä "Circuitin"), etenkin jos siihen liittää Annapurnan Pyhätön. Everestin juurella käyminen kestää sekin 3+ viikkoa, jos kävelee sisään Jiri/Shivalayasta tai Dhap Bazarista Pikey Peakin yli, käy myös Gokyossa ja lentää pois Luklasta. Sisään käveleminen lisää suunnattomasti reissun mielekkyyttä, monipuolisuutta ja suorituksen tunnetta.

Langtang - Helambu tarjoaa edelleen 1-2 viikon reittejä ilman teitä, itse en ole sillä suunnalla vielä käynyt.

Jos ottaa oppaan, voi mennä rajoitusalueille missä opas on joka tapauksessa pakollinen. Manaslun kierros korvaa tavallaan vanhan "pilalle menneen" Annapurnan kierroksen, Kancehnjunga on hieno 3 viikon reissu, mutta pääsy sinne ja takaisin on aikaaviepää. Kanchenjungan kulmilta länteen lähtevä korkea Grand Himalayan Trail (GHT) on hieno ja paikoin vaativa, mutta vaatii telttailua paikoitellen. Makalun perusleiriin ei tarvitse erikoislupia. Onhan näitä, ja lyhköisempiä reittejä paljonkin Annapurnan alueella etenkin.

Vähän kustannuksista: tällä hetkellä oppaan palkka on ollut noin 25€/päivä ja kantajan 15€. Jos porukalla menee, niin yksi opas riittää ja yksi kantaja kantaa aina kahden hengen tavarat.

Yksin kulkeva tai pariskunta voi palkata kantaja-oppaan, noin 20€/päivä, joka on oppaaksi haluava kantaja, ei välttämättä puhu hirveän hyvin englantia, mutta kantaa kahden ihmisen kamppeet eli käytännössä 25 kg.

Siten turistikantajien surkeita oloja voivotteleville voi todella huomauttaa, että turistikantajilla on 30 kilon maksimikuorma, kun pienipalkkaisemmat rahtikantajat kantavat keskimäärin 80 kg, monet yi 100kg päivästä toiseen. Samaa tekevät monet turistikantajatkin sesongin ulkopuolella, mutta jostain syytä turistin 20kg tuntuu heilläkin pahemmalta kuin kaksi 50 kilon säkkiä sementtiä, jotka eivät maksa tippiä.


Vastaa Viestiin