Maantieteellisesti mielenkiintoisia paikkoja.

[omat polut]

^Kangasalla on tunnettu telemark-hiihtopaikka Punamultolukko, nuorempana tullut tuolla kisailtua.

Onkin muuten Pohjoismaiden suurin suppa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Punamultalukko

[OS]

Kiitos lukko-vastauksista. Raumaltakin löytyy yksi Lukko.

[Pepi]

Lukko on tosiaankin etupäässä Hämeessä tunnettu ja käytetty termi. Karttapaikan nimistössäkin niitä on vain 12 kpl.
Yksi Hämeen Lukoista sijaitsee tätini aikanaan omistamalla maa-alueella Rapolanharjun takana Valkeakoskella. Siellä tätini laidunsi kesäisin muutamaa lypsylehmää ja hyvin se pelto heinää kasvoi vaikka olikin soraharjujen ympäröimä.

Kyllä Karttapaikan nimihaku löytää 59 lukkoa, joista 36 on näitä Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan isoja harjumonttuja, osa soistuneita. Minä opin sanan suppa vasta suunnistuksen yhteydessä, kun se itäsuomalaisten aloitteesta otettiin rastinmääritteissä käyttöön tarkoittamaan luonnollista painannetta erotukseksi kuopasta, joka on keinotekoinen.

Kun katsoin nimien maantieteellistä jakaumaa, yllätyin, koska tuosta asiayhteydestä olin kuvitellut supan olevan selvästi pohjoiskarjalainen sana. Sen painanteennimikäyttö (43 kpl) sijoittuu kuitenkin välittömästi lukko-nimistön itäpuolelle Kanta- ja Päijät-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon. Pohjois-Karjalassa nuo näyttävät olevan niin runsaslukuisia ja enimmäkseen pieniä, että ovat jääneet tyystin vaille karttanimiä.

[Pepi]

Kiitos lukko-vastauksista. Raumaltakin löytyy yksi Lukko.

Ja Pälkäneeltä (vuodesta 2007 Luja-Lukko).

[Metsän Omena]

...monet supikot löytyy kartalta niputettuna *lukot päätteisenä alueennimenä. Niitä tuli nuorempana koluttua valmistautumisleireillä muutamaa Jukolaa varten, jotka käytiin suppamaastoissa. Niin erilainen maastotyyppi reitinvalintoineen on suppamaasto. Suppa on kuin väärinpäin käännetty mäki sillä erotuksella että ylämäki ja alamäki tulevat päinvastaisessa järjestyksessä kuin tavallisesti, ennen mahdollista tasaista kangasta, jolloin rasituksen päälle ei tule palauttavaa alamäkeä vaan puristusta jatketaan heti hönkämäen perään. Suppamaastot muutoinkin ovat hyviä korkeuskäyrien hahmottamiseen eivätkä nykyisetkään kartat ole selvinneet niistä ilman kartoitusvirheitä.

Nyttemmin olen keväisillä polkupyöräretkilläni kierrellyt myös suppia. Harjupainanteissa kiehtoo niiden pienilmaston luoma puoliavoin kasvillisuus. Juuri keväällä ihminen luonnostaan hakeutuu päivänpaisteisille supparinteille jos niitä saatavilla, joilla on mukava vuodentulon aurinkoisina ensipälvillä loikoilla väreilevässä ilmassa, samalla kun supan pohjalla järkähtämättömät hanget vielä viipyilevät. Siellä rinteellä on kallistus parhaimmillaan kohtisuoraan auringonrataan nähden, eikä lukon kyljessä, kankaanpinnan alla, ahava koskaan vaivaa.

[Metsän Omena]

^Kangasalla on tunnettu telemark-hiihtopaikka Punamultolukko, nuorempana tullut tuolla kisailtua.

Onkin muuten Pohjoismaiden suurin suppa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Punamultalukko

Moni kunta tahtoo omia suurimman supan tittelin. Mikä on suuruuden mitta? Pinta-ala, syvyys vai tilavuus. Mitataanko supan koko ylimmän "ylivuotokohdan" mukaan vai miten? Mm. Rokuan Syvyydenkaivo omi pitkään suurimman supan titteliä, vaikka ihan vieressä oli omastatakaa suurempikin kuoppa. Janakkalassa ollaan täysin erimieltä. Olihan käydessäni Syvyydenkaivolla ihan eri asema kuin Kalpalinnan kukkulamitalla. Kummatkaan eivät ole kuitenkaan oikeassa.

[diver]

Erikoinen on tuo lukko nimitys.Ei tuo kyllä millään mitään maaston muotoa mieleen.

[Metsän Omena]

Kevättä lukon ilmassa.
Luontaista puoliavoimmuutta.
Heimoonkruoppi 2021.

[Micke]

Alkaa Heimoonkruoppikin metsittymään vähitellen, ilmasto lämpenee ja vähitellen tulee verhopuusto ja kuusi sen alle. Tuossa lähistöllä olen asustellut 15 vuotta ja pikku hiljaa metsittyminen etenee. Näin se menee muissakin alueen supissa.

[Pepi]

Moni kunta tahtoo omia suurimman supan tittelin. Mikä on suuruuden mitta? Pinta-ala, syvyys vai tilavuus. Mitataanko supan koko ylimmän "ylivuotokohdan" mukaan vai miten?

Jospa tuota tarkastelisi syvyyssuuntaan samalla tavalla kuin topografista prominenssia korkeussuuntaan. Onko tuolle prominenssin vastakohdalle oma termi?

Noille "suurimmille" supille esitetään usein syvyydeksi viereiseltä mäeltä mitattuja lukemia. Prominenssin tapaan tarkasteltuina ne kutistuvat kovin, Punamultalukko ehkä vähiten. Kalpalinnan Vorokkilukko on yhdessä kaverinsa kanssa kylla aika laaja.

[Hanu]

Minäpä olen jopa asunut elämäni ekat kolme vuotta paikassa nimeltä Suppala. En ole koskaan ajatellut suppa-sanaa murteellisena nimenä. Kotikielialueita ovat tosin itäinen Häme ja Karjala niin Savo-Karjala kuin Etelä-Karjala. Olen myös kuullut käytettävän nimeä suppi. Lukko taitaa tosiaan osua enemmän länteen omilta alueiltani ja ei ole kuulunut omaan sanavarastooni.

Supat metsittyvät huonosti kylmyyden takia. Vaikuttaneeko lämpeneminen? Toisaalta hakkuut ovat saattaneet muuttaa aiemmin puustoisen supan taas puuttomaksi pitkäksikin aikaa.

Pienet vesistöt ovat muuten lammia, eikä lampia itäisellä hämeenmurteella.

[Pepi]

^ Tämä lampi-lammi taitaa olla vaikea hahmottaa. Ainakin siitä päätellen, että kartaston nimienkerääjät ovat osin omavaltaisesti "yhtenäistäneet" täkäläiset lampi-nimet lammi-muotoon, koska muutama kilometri idempänä sitä muotoa käytetään. Ja käytetään samoistakin lammista riippuen siitä, millä puolen metsää asuu. Tässä välimaastossa elää hämäävästi myös puheenparsi, jossa sanan "lampi" genetiivi on "lammin" (vertaa Toholampi).

Toisaalta täällä olevat lamminperät ja lamminpäät johtuvat sanan "lammi" paikallisesta merkityksestä isomman järven kuroumana (Lapissa vastaava esim. jauratus) erotukseksi sanasta "lampi". Niinpä täällä eräälläkin järvellä on sekä lampi että lammi: Ylinenjärvi, Ylisenlampi ja Ylisenlammi. Kun kartantekijä on vääntänyt lammen lammiksi, hänen on pitänyt lisätä nimeen ylimääräistä ja tehdä siitä Ylisenjärvenlammi.

[Patikoitsija]

Tätä lukkojen, harjujen yms muotojen eläväistä nuoruutta kuvastavat verraten tuoreet tapahtumat, kun katsotaan vaikkapa vähän kaakommaksi jossa Vuoksi virtaa vuolaasti. Muistakaamme että Vuoksen alempi haara, Taipaleenjoki, syntyi kun luonnonvoimat mursivat ensin Taipaleen hiekkakannaksen myrskyisänä toukokuisena yönä vuonna 1818 ja ihmiskäsi sen jälkeen Kiviniemen kannaksen 1857. Tällöin Vuoksen "alkuperäinen" uoma jäi hyvin kuivaksi synnyttäen tuhansia hehtaareja hedelmällistä viljelymaata ja myös kosteikkoja eliöille. Käkisalmen linnasaarikaan ei ole enää veden saartama. Taipaleenjoki on mainittu myös Tuonelanjokena, sillä uuvuttavimmissa ja hyvin verisissä tapahtumissa elävien on kerrottu kadehtineen kuolleita - niin vaikeat olosuhteet ovat vallinneet.

Yhäkin meanderoivat virrat eri puolilla maata luovat silloin tällöin uutuuttaan kiiltäviä makkaralampia, mutta Vuoksen / Taipaleenjoen syntyyn nähden nämä ovat tapahtumia joiden erilaiset vaikutukset ympäristöön ovat vain vähäisiä.


Vielä:
Saimaa on murtanut itsensä Salpausselän lävitse kai kuutisen tuhatta vuotta sitten ja tästä syntyi Imatrankoski. Suuri määrä vesiä on siis mennyt mereen muuta kautta eli jossain on varmaan entiset Saimaan purku-uomat, ovatkohan ne kuivilla?

[Pepi]

Saimaa on murtanut itsensä Salpausselän lävitse kai kuutisen tuhatta vuotta sitten ja tästä syntyi Imatrankoski. Suuri määrä vesiä on siis mennyt mereen muuta kautta eli jossain on varmaan entiset Saimaan purku-uomat, ovatkohan ne kuivilla?

Vedenjakajan kohdalla ovat. Taisivat virrata nykyisten Pihtiputaan ja Haapajärven välillä Kotaojan-Hinkuanjoen linjaa Kalajokeen. Kartalla ei tuosta paljoa näy. Maastossa en ole paikkaan tutustunut.

[Metsän Omena]

Jospa tuota tarkastelisi syvyyssuuntaan samalla tavalla kuin topografista prominenssia korkeussuuntaan. Onko tuolle prominenssin vastakohdalle oma termi?

Noille "suurimmille" supille esitetään usein syvyydeksi viereiseltä mäeltä mitattuja lukemia. Prominenssin tapaan tarkasteltuina ne kutistuvat kovin, Punamultalukko ehkä vähiten.

Pohdintaa ja raakileita ehdotuksiksi:

1. Painanteen topografinen antiprominenssi on syvyys, jonka verran painanteen alin kohta on alempana ylintä korkeuskäyrää, joka ympäröi kyseistä painannetta, mutta ei mitään syvempää painannetta.

Edellinen määritelmä ontuu kun tarkastellaan varsinaisia suppia, jotka ovat harjumuodostelmiin jään sulamisen yhteydessä syntyneitä painanteita. (Vaikkakin Suomessa kaikenlaiset muut painanteet, jotka eivät ole vettäläpäisevissä harjumaissa, tahtovat täyttyä vesistöiksi ja soiksi.) Jottei polku johda Päijänteen Ristinselän kautta lopulta Mariaanien hautaan niin ehkäpä parempi määritelmä syvyydeltään suurinta suppaa etsiessä voisi olla seuraava:

2. Supan topografinen antiprominenssi on syvyys, jonka verran supan alinkohta on alempana ylintä korkeuskäyrää, joka ympäröi kyseistä suppaa, mutta ei mitään syvempää suppaa. Ylin korkeuskäyrä ei saa poiketa harjumuodostelman ulkopuolelle.

Edellisen määritelmän mukaan on mahdollista että laajan monimuotoisen harjualueen yksittäinen varsin vaatimaton suppa tai syvä suppajärvi saa kohtuuttoman arvonnousun sen antiprominenssia määritettäessä. Ankarampi määritelmä voisi olla seuraava:

3. Supan syvyys on pienin nousumäärä supan pohjalta ennen kuin on mahdollista saavuttaa alamäki.
(Tällöin yli 30 metriä syvä suppa on Suomessa harvinainen.)
Hämeenkosken suppa

Edellinen määritelmä on ehkä liian tiukka, koska supan yhteydessä oleva pienikin sivupainanne saattaa madaltaa sinänsä syvän supan kokoa lähes syyttä. Parempaa mittaustapaa etsiessä joutunee määritelmään lisäämään jotakin muutakin kuin pelkän topografian:

4. Supan syvyys on pienin nousumäärä supan pohjalta ennen kuin on mahdollista saavuttaa supan syntymekanismin vaikutuksen ulkopuolinen maanpinta.
(Tällöin yli 35 metriä syvä suppa on Suomessa harvinainen.)
Punamultalukko

Näistä äkkiseltään keksityistä määritelmistä kaikki, ankarinta (3.) lukuunottamatta, ovat Suomen oloissa käytännössä melko lähellä toisiaan, mutteivat kuitenkaan ole sama asia. - Sen sijaan (tilavuudeltaan) suurimman supan määritelmän voisi tiivistää supan synnyttäneen jään kokoon. Äh, ei sekään ole hyvä koska jääpalat eivät ole tietenkään aina kokonaan harjumateriaaliin hautautuneena ennen sulamistaan ja samaan kohtaan saattaa vaikuttaa useat prosessit samaan ja eri aikaan.

Wikipedian Suomen syvin suppa, Inkolinnan suppa, on tarkoituksellisesti väärinymmärretty. Jos sille linjalle lähdetään, voidaan pelkistä hiihtokeskuksista heti valita toinen harjun kyljessä oleva suppa, Taivalvaara, 80m korkeusero. Mitä tulee taas Punamultalukkoon ja Syvyydenkaivoon, ovat kyseisten painanteiden "ylivuotokohdat", nousumäärät ennen alamäkeä, paljon vähäisempiä ilmoitettuihin yli 50 metrin syvyyslukemiin nähden. Punamultalukko lähempänä 35 metriä jos vähäiset sivupainanteet sallitaan. Syvyydenkaivossa supan syvyyteen on tiedotteissa lisätty pohjalla olevan suon paksuus, 8 metriä. Tällöin tulisi huomioida suppien syvyyksiin myös suppajärvien syvyydet. Niissä on yli 35 metriä syviä harjukuoppia pelkästään vedenpinnasta alaspäin mitattuna. Yhtä kaikki, Suomen kaunein supan nimi on Huttumalja Uukuniemellä.