Maantieteellisesti mielenkiintoisia paikkoja.

[luuppi]

'Hauskasti' murtaa ja murrostaa ovat toistensa vastakohtia (verbeina siis):
"harjuissa on veneenveto raitiksi murrettu näitä murroksia alaviin kohtiin"

[tst]

Katsoin eilen mielenkiintoisen ohjelman missä oli tarinaa mm. eläinten jalkojen painannejäljistä kalliossa. Alaskassa ei liene jääkaudet hioneet niitä pois, vai oliko nuo silloin korkeammalla kuin jään pinta? https://www.iltalehti.fi/telkku/ohjelma ... c/11978264

[Pepi]

^ Dinojen jäljet ovat säilyneet kahden erilaisen maalajin ja sittemmin niistä muodostuneen kivilajin rajapinnassa. Luullakseni Alaskan vuoret ovat estäneet jäätä levittäytymästä joka paikkaan ja paikoin lukinneet sen aloilleen niin, ettei kulutus ole ollut niin voimakasta kuin täällä.

[Metsän Omena]

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... :100%7D%5D

Onko tuo oikeasti syvänkö?
Maantiede opettaa ettei Suomessa ole syvänköjä.
Vai onko tuo korkeusjärjestelmän aikaansidottu kukkanen?
Viettoviivakin poikkeuksellisesti käytössä.
(0-käyrää ei esiinny muutoin kohoavan merenrannan tuntumassa.)
(Pumppuasema ei ole toiminnassa.)

[Hanu]

Vaikuttaa keinotekoisesti kuivatulta. Jos ei kuitenkaan pumpata enää, niin olisiko maankohoaminen tehnyt tehtävänsä ja enää ei oltaisikaan syvängöllä?

[Ursus]

Tuohan on kuuluisa meteoriitin tekemä kraateri, jossa peltosarat ovat siksi säteittäisesti. Paikka on kuuluisa kurkien levähdyspaikka varsinkin syksyisin.

[Metsän Omena]

Niin, mutta onko tuo luokiteltavissa syvängöksi?
Tai vähintään kartan päivityshetkellä (N2000) ollut.
Kuivatushanke on noin sata vuotta sitten tehty ja vanha pumppuhuone löytyy. Ilmeisesti yhä joudutaan aika-ajoin pumppaamaan koska sadanta ylittää haidunnan ja luontaisen valunnan määrän.

1981 peruskartassa (N60) Söderfjärdenissä matalampaa aluetta kuin 0 metriä merenpinnasta löytyy jokseenkin saman verran mitä nyt. Sen sijaan 1970 (N60) peruskartassa on korkeusmerkinnöissä lähdetty siitä että peltoaukean matalin kohta on 0,0 metriä. Sen mukaan laskien on nykyisen syvängön matalin kohta noin 0,6 metriä merenpinnan alla. Maaperän kuivattaminen laskee lähes aina viljelykelpoista maanpintaa. Maailmalla pohjaveden pumppaaminen on eräissä paikoissa laskenut laajoilla alueilla maanpintaa jopa 20 metriä. Söderfjärdenin tapauksessa meteoriitin tekemä kuoppa peruskalliossa on yli 300 metriä syvä, johon on kertynyt sedimenttejä kivettyäkseen ja merenpohjan liejua paksulti päälle. Maankohoaminen (8,5mm vuodessa) tietysti kompensoisi mahdollista pientä maanpinnan vajoamista kuivatuksen yhteydessä ja ennepitkää nostaisi koko syvängön pysyvästi meriveden ulottumattomiin. Ellei maailmanlaajuinen merenpinnan nousu kiihdy.

Jos järvien keinotekoiset kuivatukset sallitaan syvänköjen osalta, ei Suomen maanpinnan matalin kaivamaton kuivilla oleva kohta ole 0 metriä merenpinnan alapuolella. Potentiaalia toki on monessä järvessä paljon enemmän kuin nykyisin ?syvimmässä? kuivillaan olevassa kohdassa, Söderfjärdenissä. Syvin kryptodepressio, merenpintaa matalammalla oleva järvenpohja, sijaitsee Artjärven Pyhäjärvessä, 28 metriä merenpinnan alapuolella. Söderfjärden on toki alunperin ollut merenlahti, mutta ennen kuivatusta sisävesi. Jos taas Alankomaiden tapaan merta ruvettaisiin patoamaan ja pumppaamaan, niin sitten...

[Pepi]

Laserkeilausaineistosta luodussa MapAntin pullautuskartassa Söderfjärdenissä löytyy nollakäyrää vain ojanpenkoissa ja ehkä parissa pikku painanteessa. Keilaus on tehty vuonna 2014 korkeusjärjestelmässä N2000.

[Metsän Omena]

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... :100%7D%5D
Entäs tämä?

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... :100%7D%5D
Ja tähän on piirretty usean neliökilometrin syvänkö?
Kanaalit, penkereet ja pumppaamot Alankomaiden syvänköjen tapaan. Muutaman rakennuksen paikkakin merenpinnan alapuolella.

[Pepi]

Nuo ovat pumppaamalla pelloiksi kuivattuja fladoja. Ainakin Österhankmossa kuivaus aloitettiin 1950-luvulla, mutta vuoden 1970 peruskartta osoittaa, ettei suuri osa alueesta silloin vielä ollut kuivunut pelloksi asti. Vanhan kartan korkeuspisteet ovat lukujen mukaan alle metrin merenpinnan alapuolella (N43-järjestelmässä). Vanhan ja nykyisen kartan korkeuskäyrät ovat eri paikassa kuvaten maan nousemista 50 vuoden aikana ja korkeusjärjestelmän vaihtoa.

Jos keinotekoisesti kuivattuja alueita pidetään syvänköinä, niin sitten nämä ovat sellaisia.

Söderfjärdissä sen sijaan korkeuspisteet ovat merenpinnan yläpuolella, vaikka ne korkeuskäyrän mukaan ovatkin syvängössä. Lienevätkö korkeuspisteet sitten kartoitettaviksi liian pieniä, mutta ilmakuvasta tunnistettuja kumpareita, vai onko käyrän piirrossa joustettu kuvausohjeiden ehkä sallimalla tavalla? Pumppaamalla sekin toki on kuivattu, mutta aiemmin, kun maanpina oli vielä alempana.

[Metsän Omena]

Syvängön lisäksi on tietenkin myös termit alanko ja ylänkö.
Alanko: Maa-alue joka on merenpinnan yläpuolella 0-200m.
Ylänkö: Maa-alue joka on merenpinnan yläpuolella vähintään 200m.

Kuitenkin Suomessa toisinaan ympäristöään korkeampaa aluetta, joka ei ole korkeudeltaan ylänköä, kutsutaan ylängöksi. Kuten Tammelan Ylänkö tai Nuuksion Järviylänkö.

Jotkin erisnimiä, mutta kuitenkin.

[Patikoitsija]

Vähäiselläpä korkeuslukemalla sitten pääsee ylängöksi: >200 m. Ylängöilläkin sitten varmaan voi olla paikallisia alankomaisia kattilalaaksoja tai kuruja vaikka niidenkin pohjat saattavat kuitenkin olla melko ylhäällä merentasoon verraten. Eiväthän kai sellaiset kattilanpohjat itsessään voi olla ylänköjä, kun reunat ympäröivät joka puolella selvästi korkeampana alueena?

Maisemat ovat paljoudessaan pyöristyneet suurempien tapahtumien perään, kun tuollakin eräällä ylängöllä piti olla hätkähdyttävän selvä pykälä maastossa, kilometrien suorat rinnakkaiset viivat jotka rinnevarjomallissa erottuivat hyvin selkeästi. Sitten hankien haihduttua paikan päälle katsomaan, odotukset korkealla ja epätietoisensekaisina ennennäkemätöntä siirrosta, jota ei pitänyt oikeastaan olla olemassakaan, mutta kun Karttapaikka väittää toista. Aikaisempia muistiin perustuvia havaintoja oli syytä uskoa, kun nämä linjat olivat häviävän loivia, mättään korkuisen eron siinä saattoi haaleana havaita ja tosiaan jyrkkää pykälää ei ollut maastossa laisinkaan. Syytä on kuitenkin olettaa, että siinä kohti on kauan sitten järähtänyt, ja on syntynyt jonkinlainen siirros. Tiedä vaikka tämä euraasian laatta olisi ollut järistyksen aikana jossain aivan muualla kuin nyt - lähempänä päiväntasaajaa kuin pohjoista napapiiriä...

Rinnevarjoste on sitten etevä tässä, kun pienikin loiva pykälä saadaan visualisoitua selkeästi kun muoto on säännöllinen riittävän pitkällä matkalla. Eipä Kiinan muurikaan näkyisi kuuhun, ellei se olisi niin pitkä. Vai olikohan se Kiinan muurin erottuminen avaruudesta kalajuttu vain?

[OS]

Kirpputorilta lähti mukaan Jalmari Saulin v. 1945 ilmestynyt poikakirja ERÄMAAN KASVATIT. Tekstissä tuli vastaan itselleni vieras jotain luonnonmuotoa kuvaava sana LUKKO. Tekstin perusteella voisi olettaa, että kyseessä on alue, johon keväiset tulvavedet kerääntyvät. Tarkoittaako tuo lukko-sana vain yksinkertaisesti suota?

" Seisten pienen salotorpan hiljaisella pihamaalla, he olivat haltioituneina katselleet yli suuren, siintävän lukon, jonka talvinen tumma vehreys nyt oli vaihtunut keväiseen kellervään."

" Lukon pohjalla siinsi kevättulvain tekemiä lampareita ..."

" Oikopolkua lukon poikki ei käynyt keväisin käyttäminen, vaan piti poiketa oikealle ja pysytellä rinteillä, missä kevättulva ei enää tuntunut."

[Metsän Omena]

Kirpputorilta lähti mukaan Jalmari Saulin v. 1945 ilmestynyt poikakirja ERÄMAAN KASVATIT. Tekstissä tuli vastaan itselleni vieras jotain luonnonmuotoa kuvaava sana LUKKO. Tekstin perusteella voisi olettaa, että kyseessä on alue, johon keväiset tulvavedet kerääntyvät. Tarkoittaako tuo lukko-sana vain yksinkertaisesti suota?

" Seisten pienen salotorpan hiljaisella pihamaalla, he olivat haltioituneina katselleet yli suuren, siintävän lukon, jonka talvinen tumma vehreys nyt oli vaihtunut keväiseen kellervään."

" Lukon pohjalla siinsi kevättulvain tekemiä lampareita ..."

" Oikopolkua lukon poikki ei käynyt keväisin käyttäminen, vaan piti poiketa oikealle ja pysytellä rinteillä, missä kevättulva ei enää tuntunut."

Lukko on suuri suppa hämäläisessä harjumaastossa.

[sahamies]

Lukko on tosiaankin etupäässä Hämeessä tunnettu ja käytetty termi. Karttapaikan nimistössäkin niitä on vain 12 kpl.
Yksi Hämeen Lukoista sijaitsee tätini aikanaan omistamalla maa-alueella Rapolanharjun takana Valkeakoskella. Siellä tätini laidunsi kesäisin muutamaa lypsylehmää ja hyvin se pelto heinää kasvoi vaikka olikin soraharjujen ympäröimä.