Tukkeja tunturin takaa
Tukkeja tunturin takaa
Kerrassaan hemmetin kiintoisa kirja löytyi Hetan majatalon kirjastosta!
Opuksessa esitellään Lapin suuria savottoja perusteellisesti. Alkaen Samperin veturisavotasta, jatkaen uraauurtavaan Sallan autosavottaan, josta siirryttiin luontevasti varsinaiseen aiheeseen eli peruuntuneeseen Luton autosavottaan 1939, jota varten rakennettiin Anterin tukkitie ja jonka peruja on myös Luiron varren Tammikämppä.
Ihan riivatun mielenkiintoista luettavaa! Yksityiskohtaisia karttoja, joiden mukaan voisi lähteä bongailemaan raunioita. Tekstistä selviää taustat savotan takana, sekä myös A.E. Järvisen esittämä Petsamon puolta kulkenut ja Kemihaaraan päättynyt tielinjaus. Sota alkoi, hommat jäivät pahasti kesken, ja loppu onkin historiaa, jota tämä kirja hienosti valottaa.
Tukkeja tunturin takaa.
Opuksessa esitellään Lapin suuria savottoja perusteellisesti. Alkaen Samperin veturisavotasta, jatkaen uraauurtavaan Sallan autosavottaan, josta siirryttiin luontevasti varsinaiseen aiheeseen eli peruuntuneeseen Luton autosavottaan 1939, jota varten rakennettiin Anterin tukkitie ja jonka peruja on myös Luiron varren Tammikämppä.
Ihan riivatun mielenkiintoista luettavaa! Yksityiskohtaisia karttoja, joiden mukaan voisi lähteä bongailemaan raunioita. Tekstistä selviää taustat savotan takana, sekä myös A.E. Järvisen esittämä Petsamon puolta kulkenut ja Kemihaaraan päättynyt tielinjaus. Sota alkoi, hommat jäivät pahasti kesken, ja loppu onkin historiaa, jota tämä kirja hienosti valottaa.
Tukkeja tunturin takaa.
Veikkolan vaeltaja
-
- Viestit: 2522
- Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22
Hyvä opus. Tuosta kirjasta selvisi minulle lopullisesti mm. se, mikä ihmeen tienaukko Luton pohjoisrannalla oikein on. Kuljin tuosta nimittäin jo ensimmäisellä lapinreissullani v. 1974 ja ihmettelin paikkaa ja nappasin siitä jopa kuvan.
http://aijaa.com/XMNfZY
Sieltähän tuo Anterin kautta Tammikämpälle kulkeva raivattu tieura lähti.
Onneksi sota lopetti hankkeen
http://aijaa.com/XMNfZY
Sieltähän tuo Anterin kautta Tammikämpälle kulkeva raivattu tieura lähti.
Onneksi sota lopetti hankkeen
Onneksi sota lopetti hankkeen, niin.
Suunnitelman mukainen leimikkoalue realisoitiin 70-80-luvuilla. Sitä ei tiedä olisiko hakkuita ulotettu Luton eteläpuolelle eli nykyiselle puiston alueelle. Mutta jos Petsamo olisi meille jäänyt ja Järvisen tielinjaus toteutettu, siinä olis mennyt jossain vaiheessa Jaurun korpea ja Itäkairaa nurin.
Raja on nyt siinä missä on, ja puisto myös..
Suunnitelman mukainen leimikkoalue realisoitiin 70-80-luvuilla. Sitä ei tiedä olisiko hakkuita ulotettu Luton eteläpuolelle eli nykyiselle puiston alueelle. Mutta jos Petsamo olisi meille jäänyt ja Järvisen tielinjaus toteutettu, siinä olis mennyt jossain vaiheessa Jaurun korpea ja Itäkairaa nurin.
Raja on nyt siinä missä on, ja puisto myös..
Veikkolan vaeltaja
-
- Viestit: 2522
- Liittynyt: 12 Heinä 2013 21:22
^
Tuo Raja-Joosepin tiehän oli 1974 kapea, mutkainen ja pölyävä hiekkaränni. Luton pohjoispuolella oli muistaakseni jo tuolloin tehty melkoisia hakkuita. Se jäi elävästi mieleen, kun piti joka nyppylän ja mutkan kohdalla pelätä/varoa vastaantulevia puutavararekkoja, kun apinadatsunilla velipojan kanssa tietä tuolloin ajelimme kohti rajavartioasemaa. Rekat eivät väistäneet kapealla tiellä tuumaakaan. Käsitääkseni nuo autot toivat kuitenkin tuolloin puuta rajan takaa Suomeen?
Muistan myös, että vuonna 1976 Aittajärvelle menevän metsäautotien varren metsät oli myös juuri parturoitu. Mieleen jäi erityisesti maassa makaavat (ehkä tuhannet) valtavien kelojen karsimattomat latvukset. Nämähän olivat myös selviä aavistushakkuita tuolloin jo suunniteltua kansallispuistoa vastaan.
Tuo Raja-Joosepin tiehän oli 1974 kapea, mutkainen ja pölyävä hiekkaränni. Luton pohjoispuolella oli muistaakseni jo tuolloin tehty melkoisia hakkuita. Se jäi elävästi mieleen, kun piti joka nyppylän ja mutkan kohdalla pelätä/varoa vastaantulevia puutavararekkoja, kun apinadatsunilla velipojan kanssa tietä tuolloin ajelimme kohti rajavartioasemaa. Rekat eivät väistäneet kapealla tiellä tuumaakaan. Käsitääkseni nuo autot toivat kuitenkin tuolloin puuta rajan takaa Suomeen?
Muistan myös, että vuonna 1976 Aittajärvelle menevän metsäautotien varren metsät oli myös juuri parturoitu. Mieleen jäi erityisesti maassa makaavat (ehkä tuhannet) valtavien kelojen karsimattomat latvukset. Nämähän olivat myös selviä aavistushakkuita tuolloin jo suunniteltua kansallispuistoa vastaan.
Re: Tukkeja tunturin takaa
Rohkenen kiittää kauniista sanoista tekijän, eli Olli Sandströmin puolesta. Hän tuskin tätä palstaa lukee. Olli pääsi eläkkeelle jäätyään häntä kiinnostavan aiheen pariin ja lopputulos on kyllä onnistunut. Itsellä oli kunnia-asia päästä mukaan kirjan tekoon karttatyön muodossa. Työn aikana tukkitie tuli karttojen kautta kovasti tutuksi, mutta kesät tahtoo mennä kajakin kanssa vesillä, joten paikan päällä en ole käynyt. Se puute pitää korjata vielä lähivuosina.Duommá kirjoitti:Kerrassaan hemmetin kiintoisa kirja löytyi Hetan majatalon kirjastosta!
Opuksessa esitellään Lapin suuria savottoja perusteellisesti. Alkaen Samperin veturisavotasta, jatkaen uraauurtavaan Sallan autosavottaan, josta siirryttiin luontevasti varsinaiseen aiheeseen eli peruuntuneeseen Luton autosavottaan 1939, jota varten rakennettiin Anterin tukkitie ja jonka peruja on myös Luiron varren Tammikämppä.
Ihan riivatun mielenkiintoista luettavaa! Yksityiskohtaisia karttoja, joiden mukaan voisi lähteä bongailemaan raunioita. Tekstistä selviää taustat savotan takana, sekä myös A.E. Järvisen esittämä Petsamon puolta kulkenut ja Kemihaaraan päättynyt tielinjaus. Sota alkoi, hommat jäivät pahasti kesken, ja loppu onkin historiaa, jota tämä kirja hienosti valottaa.
Tukkeja tunturin takaa.
Viime viikolla kävelin tuota Anteri aavetietä. Hammaskodan luona oli maastossa maatuvia/jäkälää kasvavia puupinoja ja mietin, että mitä peruja ne ovat siellä? Pinot eivät ole kovinkaan korkeita, mutta rungot ovat isoja. Voisivatkohan ne olla tukkitien peruilta kämppähirsiä tms, olisivatko voineet säilyä näin pitkään?
Täytyy käydä kirjastosta lainaamassa kirja ja perehtyä historiaan
Täytyy käydä kirjastosta lainaamassa kirja ja perehtyä historiaan
-
- Viestit: 3082
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Kyllä voivat. Aikanaan pidettiin taukoa Luton rannassa Aittajärven lähellä, vuosikymmeniä seisseen suuren tukkilanssin päällä. Myöhemmin selvittelin mitä tukkeja ne oikein olivat. Ilmeisesti Heikki Kivekkään hirsiä 1910-luvulta terveyskylpylää varten, joka jäi siihen tekemättä?Koddi kirjoitti:Viime viikolla kävelin tuota Anteri aavetietä. Hammaskodan luona oli maastossa maatuvia/jäkälää kasvavia puupinoja ja mietin, että mitä peruja ne ovat siellä? Pinot eivät ole kovinkaan korkeita, mutta rungot ovat isoja. Voisivatkohan ne olla tukkitien peruilta kämppähirsiä tms, olisivatko voineet säilyä näin pitkään?
-
- Viestit: 719
- Liittynyt: 12 Joulu 2008 11:31
- Paikkakunta: Keskisessä Suomessa
Heikki Kivekäs oli ahkera rakennuttamaan keskeneräisiä, sillä hänellä oli em. terveyskylpylän lisäksi hankkeena mm. lastenparantola samoille suunnille (Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilassa).Metsän Omena kirjoitti: Aikanaan pidettiin taukoa Luton rannassa Aittajärven lähellä, vuosikymmeniä seisseen suuren tukkilanssin päällä. Myöhemmin selvittelin mitä tukkeja ne oikein olivat. Ilmeisesti Heikki Kivekkään hirsiä 1910-luvulta terveyskylpylää varten, joka jäi siihen tekemättä?
Kulttuuriperintöinventoinnin mukaan mahdolliset paikat:
Sija
Sija