Övre anarjohka nasjonalpark

[Hanu]

Katseltiin toissa syksynä rajalta tuonne ja jäi kytemään ajatus retkestä sinne päin. Onko kukaan Kalmankaltion suunnasta käynyt tuolla? Onko jotain erityisiä huomioita jäänyt mieleen? Rajan ylihän saa mennä vapaasti ilman tullattavia. Tulenteosta olen lukenut jo määräyksiä.

[Pertti Kurki]

Joo, mutta lähdimme Siccajärveltä käsin. Tämä on Euroopan suurin erämaa. Ei kulkijoita. Hyvät kalavedet. Haastavia maastoja monessa mielessä. Karasjokivarressa on melkoinen määrä yksityisiä mökkejä, mutta ei siellä kesäkäyttöä näkynyt. Karasjoessa on valtavia uistimia syöviä haukia valtavan paljon.

[KaukoAntero]

Käytiin muistaakseni vuonna -91. (Silloin piti vielä hakea rajanylityslupa kummanki maan viranomaisilta). Rauhalllista siellä on. Kulku hiukan raskaampaa, kuin Suomen puolella mm. paksun jäkälän ja polkujen puuttumisen takia, mutta ei mitään mahdottoman hankalaa.

edit: Lähdettiin siis Kalmakaltiosta

Omissakin suunnitelmissa ollut pitkään käydä uudelleen. Ehkä ensi vuonna, kun eläkkeiän ihanuus on koittanut?

Kauko

[johtamaa]

Läksin Kalmankaltiolta 2008 heinäkuussa. Stuorrabogeoaivin kohdalta Kietsimäjoesta yli Anarjohkaan. Palasin takaisin Suomen puolelle Palovaaran tienoilta. Valokuvat

[luuppi]

Taytyy katsoa toisella koneella, 251 kuvaa antoi tabletille hikan.

Jounin tyonjaljen tuntien ovat varmasti vaivan vaarteja. Ei voi olla tunnistusongelma, koska sivu sanoi etta " julkisesti jaettu".

[Sokosti Suomujoki]

Millaisilla kartoilla olette liikkuneet tuolla? Saako jostain kansallispuiston kartan, kattaako joku norjalainen kartta tuon hyvin vai mikä olisi hyvä?

[tst]

Olisko apua: http://www.norgeskart.no/#8/881890/7653353

[Janne Pyykkö]

Kalmakaltiosta lähdettiin Käkkälöjokea ylös, vedettiin kanootit Norjan puolelle, josta Njuolasjohkaa alas Kietsimäjoelle ja edelleen Karigasniemelle. Retki tapahtui 2014 kesäkuussa. Kuvitettu dokumentaatio tässä.

2015 kesäkuussa tarkoitus tehdä Övre Anarjohkaan toinen melontaretki. Taas nousu Käkkälöjokea ylös mutta tällä kertaa alas tullaan Anarjohkaa.

Edellä mainittu http://www.norgeskart.no/ on käyräväliltään 20 metriä. Parempi on http://www.godtur.no/, jossa käyräväli on Övre Anarjohkan puistossa 5 metriä.

On myös olemassa kartta, jossa on kaikki Anarjohkan puiston autiotuvat merkitty, kaivan sen esille myöhemmin.

Päivitys: Tuvat on merkitty tähän pdf-karttaan mustilla pisteillä.

[Louestaja]

Käytiin tuolla 2008 syyskuun alussa. Tosin Karigasniemen kautta ja sitten rajan pintaa Norjan puolelta alaspäin. Tuli tuolloin tehtyä blogimerkinnät.
http://www.vaellusnet.com/turinat/weblo ... php?e=1231
http://www.vaellusnet.com/turinat/weblo ... php?e=1232

Kuvat löytyy täältä:
https://plus.google.com/photos/10751487 ... 8682092193

Karttoina oli paperikartat 1:50 000, sivut 2032 I ja IV. Kalmakaltion suunnasta olisi vielä 2032 III. Mut varmaan parempiakin on, noissa maastonkuvaus on olematonta.

[Sokosti Suomujoki]

Tuo PDF-kartta on varmaan suht riittävä.

Katsoin että Nye Norge sarjan kartta 44 euroa, huh huh.

Noita vanhoja karttoja tuskin saa enää mistään.

Onko mielikuvaa, onko nuo tuva auki? Lähinnä kiinnostaa Sieiddevarrin itäpuolinen, Luossacearrun pohjois- ja länsipuolinen, Ravdoaivin korkealle merkitty ja Gavdnjajärven länsipään tuvat.

[Turhankävelijä]

Kalmakaltiosta lähdettiin Käkkälöjokea ylös, vedettiin kanootit Norjan puolelle, josta Njuolasjohkaa alas Kietsimäjoelle ja edelleen Karigasniemelle. Retki tapahtui 2014 kesäkuussa. Kuvitettu dokumentaatio tässä.

Oletkos muuten Janne lukenut tämän http://www.sepposalo.net/22

[Hanu]

Kiitos näistä tiedoista! Karttoja olen yritellyt googlailla. Ilmeisesti olen löytänyt vaihtoehdot. Eiköhän niiden suhteen pärjää. Pientä tutkimusmatka henkeä vaan, jos ei kartta kaikkea kerro. Valtakunnan rajan avulla pois osannee kuitenkin. Tosin senkin kanssa saa olla tarkkana, että huomaa... Suot ei minua haittaa. Enemmänkin sellainen peittävä koivikkopuska.

[Janne Pyykkö]

Kalmakaltiosta lähdettiin Käkkälöjokea ylös, vedettiin kanootit Norjan puolelle, josta Njuolasjohkaa alas Kietsimäjoelle ja edelleen Karigasniemelle. Retki tapahtui 2014 kesäkuussa. Kuvitettu dokumentaatio tässä.

Oletkos muuten Janne lukenut tämän http://www.sepposalo.net/22

Olen lukenut, hyvin mielenkiintoista luettavaa. Siitä vinkattiin Avokanoottiyhdistyksen piirissä. Todella hieno reissu on tehty kolmeen mieheen. Rohkeasti lähdetty matkaan ja pärjätty myös, yli kuukausi maastossa 1960-luvun välineillä.

Tuon reitin keskiosa on täsmälleen sama, jonka me menimme kesäkuussa 2014. (Artikkelin alun yleiskarttaan on piirretty Norjan puolella väärä reitti, sillä se on Anarjohkan reitti eikä Njullasjohka-Kietsimäjoki.) Tietysti vertasin myös matkavauhtejamme. Kun me menimme pätkämme 8,5 päivässä, heillä meni siihen 12 päivää. Tällä en pyri vähentämään millään tapaa 60-luvun reissaajien saavutusta, sillä heillä oli mukana paljon enemmän tavaraa ja kannettavaa, itse asiassa aivan valtavasti.

On ollut mielessä ottaa yhteyttä Seppo Saloon, kun asuu web-sivujen mukaan 5 km päässä minusta. Nyt kun asia tuli taas esille, teenkin sen.

[tst]

Edellä mainittu http://www.norgeskart.no/ on käyräväliltään 20 metriä. Parempi on http://www.godtur.no/, jossa käyräväli on Övre Anarjohkan puistossa 5 metriä.

On myös olemassa kartta, jossa on kaikki Anarjohkan puiston autiotuvat merkitty, kaivan sen esille myöhemmin.

pdf-karttaan mustilla pisteillä.

Hyvä kartta tuo jälkimmäinen, kiitos vinkistä! Onkohan Ruotsin puolelta jotain vastaavia, minä en ole löytänyt.

[Pertti Kurki]

On myös olemassa kartta, jossa on kaikki Anarjohkan puiston autiotuvat merkitty, kaivan sen esille myöhemmin.

Päivitys: Tuvat on merkitty tähän pdf-karttaan mustilla pisteillä.

Tuolla kartalla kaikki Akkanas- ja Karasjokivarressa olevat mökit olivat yksityisiä ja lukossa. Siis läheskään kaikki eivät ole avoimia tupia.

EDIT: Norjan nettikartalla kaikki mökit näkyvät kun suurentaa riittävästi. Vuottasjärven yläpuolella Karasjokivarressa on 17 mökkiä kun tuon linkatun kartan mukaan niitä on 8 kpl, eli se ei ole ajan tasalla.