Vaivaiskoivu muuten syttyy hyvin, vaikka olisi sateesta märkänäkin.tst kirjoitti:^Tuo niksi pitää laittaa korvantaakse ja kalaa tuolla kuunmaisemassa olisikin tarkoitus laittaa, toivottavasti.
Nuotioton leiri, kolkko leiri
- Pihkasilmä Kaarnakorva
- Viestit: 308
- Liittynyt: 13 Huhti 2016 10:12
- Viesti:
Blogini: http://vakisinluontoon.blogspot.fi/
Itsellä on myös huonoja kokemuksia kun olen yrittänyt savustaa kaloja savustuspussissa nuotiolla. Kalat on kyllä kypsyneet, mutta lopputulos on ollut enemmän uunikala kuin savustettu. Tuo grillihiilikuvio vaikuttaa toimivalta ja tulee testattavaksi löytämällämme hienolla joella alueella jossa ei jokia näitä isompia jokia ole juuri ollenkaan, poikkeuksena lohipitoiset ja eri luvilla kalastettavat joet, mutta nyt mentäisiin taimenen ja raudun perässä.-KP- kirjoitti:Hyvä vinkki, kiitos tästä!
Olen nimittäin kerran jos toisenkin märillä ja lahoilla koivuilla yrittänyt kalat saada savustettua (ja huonolla menestyksellä)
Yhtään väheksymättä eapsia tai ketään muutakaan henkilönä ammun alas tuon usein kuullun "valkoinen mies kaukana tulesta" -sanonnan. Sanontaa on varmasti käytetty ristiin vähän kaiken näköisistä ihmisistä eikä siitä sen enempää.
Sen sijaan sanoisin meitä suomalaisia varmasti parhaan sarjan tulellaistujiksi. Perinteet ovat pitkät, puuta on ollut aina polttaa ja on ollut varaa tehdä isommatkin tulet, mitäpä kitumaiden ihminen kunnon tulista tietää . Täällä myös tulen pitäminen on ollut hengissäpysymisen ehto toisin kuin vaikka eteläisten intiaanien mailla.
Sen sijaan sanoisin meitä suomalaisia varmasti parhaan sarjan tulellaistujiksi. Perinteet ovat pitkät, puuta on ollut aina polttaa ja on ollut varaa tehdä isommatkin tulet, mitäpä kitumaiden ihminen kunnon tulista tietää . Täällä myös tulen pitäminen on ollut hengissäpysymisen ehto toisin kuin vaikka eteläisten intiaanien mailla.
Rakastan Louestajan vastausta!
Italo-Westerneistä opitusta huolimatta "intiaaneja" eli siis Amerikan alkuperäiskansoja on asunut koko Pohjois-Amerikan mantereella eikä pelkästään lämpimillä alueilla. Vaikka jätettäisiin inuitit pois "intiaanien" ryhmästä, on "intiaaniheimoja" asunut perinteisesti koko mantereella Alaskaa myöden. Vaikkapa Michiganin järviseudulla ei keskilämpötilat juuri poikkea Kuopion keskilämpötiloista. Kun pelkästään Teksas on kaksi kertaa Suomen kokoinen, ei voi kuvitella, että koko mantereella on keli kuin Italo-Westernien maisemissa.
Alkuperäiseen aiheeseen. Minua on ihmetyttänyt hyvin huoleton tulien polttaminen ylläpidetyillä tulipaikoilla. Joillain tuntuu olevan ajatus, että tulien pitää palaa leiripaikalla koko ajan, ja mielellään isojen tulien. Tuli palaa siitä riippumatta onko kukaan tulen ääressä. Ilmeisesti tulen uudelleen sytyttäminen tuntuu liian vaivalloiselta?
Kyllä minäkin tulet teen, mutta pidän sitä yllä vain kun tarvitsen sitä ruuanlaittoon tai lämmön lähteeksi. Tulien kokoon voisin varmasti kiinnittää itsekin huomiota. Maastossa olen arka tekemään tulia jos siellä ei ole virallista tulipaikkaa.
Karsastan sitä tapaa, mitä näkee aika usein myös kokeneiden retkeilijöiden taholta, että otetaan huolletulta tulipaikalta puut mukaan ja mennään tekemään tulet niistä mihin itseä sattuu huvittamaan. Toinen karsastamani tapa on, että mitään kyselemättä hakataan leiripaikasta eläviä pieniä puita nuotioon. Sehän ei ole jokamiehen oikeus, ja vaikka retkeilijän mielestä juuri ne puut ovat "joutavia" niin ehkä maan omistaja on eri mieltä.
Italo-Westerneistä opitusta huolimatta "intiaaneja" eli siis Amerikan alkuperäiskansoja on asunut koko Pohjois-Amerikan mantereella eikä pelkästään lämpimillä alueilla. Vaikka jätettäisiin inuitit pois "intiaanien" ryhmästä, on "intiaaniheimoja" asunut perinteisesti koko mantereella Alaskaa myöden. Vaikkapa Michiganin järviseudulla ei keskilämpötilat juuri poikkea Kuopion keskilämpötiloista. Kun pelkästään Teksas on kaksi kertaa Suomen kokoinen, ei voi kuvitella, että koko mantereella on keli kuin Italo-Westernien maisemissa.
Alkuperäiseen aiheeseen. Minua on ihmetyttänyt hyvin huoleton tulien polttaminen ylläpidetyillä tulipaikoilla. Joillain tuntuu olevan ajatus, että tulien pitää palaa leiripaikalla koko ajan, ja mielellään isojen tulien. Tuli palaa siitä riippumatta onko kukaan tulen ääressä. Ilmeisesti tulen uudelleen sytyttäminen tuntuu liian vaivalloiselta?
Kyllä minäkin tulet teen, mutta pidän sitä yllä vain kun tarvitsen sitä ruuanlaittoon tai lämmön lähteeksi. Tulien kokoon voisin varmasti kiinnittää itsekin huomiota. Maastossa olen arka tekemään tulia jos siellä ei ole virallista tulipaikkaa.
Karsastan sitä tapaa, mitä näkee aika usein myös kokeneiden retkeilijöiden taholta, että otetaan huolletulta tulipaikalta puut mukaan ja mennään tekemään tulet niistä mihin itseä sattuu huvittamaan. Toinen karsastamani tapa on, että mitään kyselemättä hakataan leiripaikasta eläviä pieniä puita nuotioon. Sehän ei ole jokamiehen oikeus, ja vaikka retkeilijän mielestä juuri ne puut ovat "joutavia" niin ehkä maan omistaja on eri mieltä.
-
- Viestit: 6124
- Liittynyt: 12 Touko 2012 19:30
^
Kyllä ja enimmäkseen maaston joutopuuta. Jokunen tervaksinen kalikka kulkee repussani kaiken varalta syttytarpeiksi. Aamusella tulet, ehkä päivälläkin ja ainakin iltahämyssä, mutta ei suuria. Tunnelmaksi ja kamppeiden kuivatukseen. Tulieni pitoaikaan ei yleensä ole metsäpalovaaraa ja jos on, niin tulillekaan ei ole tarvetta. Silloin tunnelmoidaan muilla tavoin, on se liekki keittimessäkin.
Kyllä ja enimmäkseen maaston joutopuuta. Jokunen tervaksinen kalikka kulkee repussani kaiken varalta syttytarpeiksi. Aamusella tulet, ehkä päivälläkin ja ainakin iltahämyssä, mutta ei suuria. Tunnelmaksi ja kamppeiden kuivatukseen. Tulieni pitoaikaan ei yleensä ole metsäpalovaaraa ja jos on, niin tulillekaan ei ole tarvetta. Silloin tunnelmoidaan muilla tavoin, on se liekki keittimessäkin.
Jos lupa on, niin kyllä nuotiolla istuminen on iso osa retkeilyn nautintoa. Nuotion sija häipyisi näkymättömiin aika hyvin, jos ei keräiltäsi kiviä sen ympärille. Toisaalta taas kivirinkulan kautta osaa tehdä tulet jo ennen käytettyyn paikkaan. Näitä on maasto täynnä ja niitä helppo suosia. Jos ei vanhaa paikkaa, niin sitten suosin soraläikkiä, joita myös usein löytyy lapissa. Sielläkin nuotion jäänteet saa helposti hävitettyä. Kiven tai kallion päälle tai sivulle ei kannata tulia tehdä. Jää ikuisesti säilyvät rapautumat tai ainakin pitkäaikainen nokijälki.
Olen yleensä sen verran laiska puuntekijä, että tulet eivät ole isoja. Valmiilla puilla tulee aika harvoin tulisteltua maastossa. Maastosta luvalla puita ottaessa ei tarvitse sinänsä surkutella puunkulutusta, mutta työtä teettää.
Olen yleensä sen verran laiska puuntekijä, että tulet eivät ole isoja. Valmiilla puilla tulee aika harvoin tulisteltua maastossa. Maastosta luvalla puita ottaessa ei tarvitse sinänsä surkutella puunkulutusta, mutta työtä teettää.
Eihän notskia ole joka paikassa sopivaa polttaa, mutta nykyisin paikat valikoituu pitkälti sen mukaan että tämä kuvioon erittäin oleellisesti kuuluva ihanuus on mahdollista. Paikasta on siis suotavaa löytyä reilusti puuta ja vieläpä havu sellaista. https://aijaa.com/l8Eaao
Mielessä on jo kesä ja tietty epävirallinen tulipaikka järven rannalla. Kuikka laulaa ja aurinko laskee somasti. Mutta onko tuo paikka yksityisten maita vaiko valtion, mistä tämän näkisi? Yksityisillä mailla ei tulia tietenkään saa poltella ilman lupaa. EDIT Laitetaan jatkoksi tämä Eräkulkurin avaama ketju, josta en nyt lukenut kuin aloitusviestin ja viimeisen. Täytyy illalla lukea ketju läpi. http://www.vaellusnet.com/turinat/viewt ... 3456#13456
^ Metsähallituksen hallinnoimat maa- ja vesialueet on piirretty tänne:
https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/pint ... apalvelut/
Kaikkien tilojen rajat ja kiinteistötunnukset selviävät Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta:
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Valitse Karttatasot -> Kiinteistöt -> Kiinteistöjaotus + Kiinteistötunnukset
Jos nuotiopaikka on mökkitontin kokoisella pläntillä, se todennäköisesti on yksityisessä omistuksessa. Omistaja saadaan selville kiinteistötunnuksen perusteella soittamalla Maanmittauslaitoksen palvelunumeroon.
Paikkatietoikkunasta nähdään tuhottomasti hyödyllistä tietoa, mm. natura-alueet, malminetsintävaraukset jne.
https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/pint ... apalvelut/
Kaikkien tilojen rajat ja kiinteistötunnukset selviävät Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta:
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Valitse Karttatasot -> Kiinteistöt -> Kiinteistöjaotus + Kiinteistötunnukset
Jos nuotiopaikka on mökkitontin kokoisella pläntillä, se todennäköisesti on yksityisessä omistuksessa. Omistaja saadaan selville kiinteistötunnuksen perusteella soittamalla Maanmittauslaitoksen palvelunumeroon.
Paikkatietoikkunasta nähdään tuhottomasti hyödyllistä tietoa, mm. natura-alueet, malminetsintävaraukset jne.