Oikean kokoisen vaelluskengän valinta?

[TREKKING]

Jos kenkä hölskyy vähääkään, tulee hiertymiä. Ongelma on tietysti siinä, että sopivuuden tietää vasta jonkinmoisen käytön jälkeen.

Helpoin ja ensimmäisenä mieleen tuleva asia on tietysti syyttää kenkää, jos tulee rakkoja, vaikka pyhään kolminaisuuteen oleellisesti liittyy myös jalka ja sukkakin.

Vastavuoroisesti voin kertoa kuinka esim. viime syksynä (monesti aiemminkin) lopistelin kilometritolkulla tunturinkuvetta vaelluskengät "leirinauhoituksessa", eli nauhoituksen alapäätäkään sen kummemmin kiristelemättä ja nauhojen yläosa vain kietaistuna pari kierrosta nilkan ympärille ja löysään solmuun, yksi vaellussukka jalassa. Popot hölskyen menemään ilman ainuttakaan rakkulaa. Hengittää muuten melko hyvin. (Selän takia nauhojen sitominen on joskus kovin hankalaa.)
Silloin ei voi syyttää kenkää, sukkia, eikä jalkojakaan, kun ei tule rakkoja niin ei tule. (Muistaakseni joskus kerran oli yksi.)
Tästä tekisi mieli vetää johtopäätös, että jalassa voisi olla se suurin syy rakkoihin, eli ihon laatu ja koostumus, jota ehkä sopimaton sukka ja kenkä vielä voivat pahentaa, tai sitten eri variaatiot näistä, tai ilmastonmuutos.

[vetta]

Oma kokemus on, että kenkä ei saa olla missään tapauksessa liian pieni. Vähän ahtaan kengän kanssa en pärjää, mutta vähän iso on ihan ok. Voi johtua minun kantapään mallistakin, joka tuntuu asettuvan aina tukevasti. Vähän ahtaassa kengässä (tai pienillä sukilla) hiertyy varpaiden välit ja irtoaa kynnet. Vähän reilua voi säätää sukilla. Sopiva tietysti paras. Märissä kengissähän tulee helposti rakkoja. Kengät, ja sukat, kannattaa heittää useamman kerran päivässä jalasta. Sitä vartenhan leirikengät riippuu rinkasta ulkona.

[Pepi]

Helpoin ja ensimmäisenä mieleen tuleva asia on tietysti syyttää kenkää, jos tulee rakkoja, vaikka pyhään kolminaisuuteen oleellisesti liittyy myös jalka ja sukkakin.

Olen käyttänyt monenlaisia kenkiä ja sopivimmissakin erilaisia sukkia, mutta jalkoja en rupea vaihtamaan, vaikka ne monien ongelmien perussyy ovatkin.

[TREKKING]

Helpoin ja ensimmäisenä mieleen tuleva asia on tietysti syyttää kenkää, jos tulee rakkoja, vaikka pyhään kolminaisuuteen oleellisesti liittyy myös jalka ja sukkakin.

Olen käyttänyt monenlaisia kenkiä ja sopivimmissakin erilaisia sukkia, mutta jalkoja en rupea vaihtamaan, vaikka ne monien ongelmien perussyy ovatkin.

Vanha sanonta (TV-mainos), kahta en vaihda, Turun sinappi, ja sitten sukat, nyt myös jalat, saa aina uusia vivahteita vaelluskansan syvistä kokemuksista.

[Umpihanki]

Olen käyttänyt monenlaisia kenkiä ja sopivimmissakin erilaisia sukkia, mutta jalkoja en rupea vaihtamaan, vaikka ne monien ongelmien perussyy ovatkin.

Kun on oikein vaikea tilanne, niin jalatkin voi joutua vaihtamaan. Kuten esimerkiksi Kaisa Lekan tapauksessa.

[Pepi]

Niin. Onneksi minun jalkojeni ongelmat eivät ole niiden terveydessä, vaan siinä, että ne eivät sovi kenkätehtailijoiden käsitykseen normaalista.

[hannes]

Hiukan tilava kenkä ja istuvat sukat linerin (ohut sisäsukka) kanssa .
Kengän malli pitää testata kunnolla. Leveä vai kapea jalka - lesti sen mukaan.

[365]

Itselläni tulee vaelluskengissä helposti rakko vasemman jalan kantapäähän. Johtuu askellusvirheestä. Varsinkin väsyneenä en osaa rullata vasemman jalan päkiällä kunnolla joka seurauksena kenkä hankaa kantapäähän. Ihan sama minkä merkkiset kengät, sama tapahtuu aina.
Mutta tähän vaikutta paljon se kuinka paljon kävelen vaelluskengillä. Jos pidän kenkiä usein ja kävelen paljon, jalat tottuvat eikä rakkoja tule niin helpoisti. Mutta jos on ollut pitkä tauko kävelyreissussa niin hyvin sisäänajettu kenkäkin tekee rakkoja. Eli on hyvä muistaa, että myös jalat täytyy totutaa raskailla vaellskengillä kävelyyn.

[honkamukka]

Minulla on ongelmana tuo jalkojeni eri kokoisuus ja vähän muotokin. Toista on korjailtu silloin joskus. Vielä olen pärjännyt ilman kahden parin ostoa, mutta vaelluskengissä sopivan parin löytäminen on hiukan haasteellista. Tavalliset nahkaiset kävelykengät voi ostaa hiukan toista jalkaa ahistavat, ne kyllä muokkautuvat tai suutari auttaa. Vaelluskenkää ei voi kalvojen tautta venyttää, hajoavat eikä pituuskaan muokkaudu. Täytyisi löytää jalkojeni vastakkaisparit ja samoihin kenkiin mieltymykset jostain kulkijasta, mutta näin nyt mennään.
Suutarin kanssa kävin keskustelun uusien ja arvokkaiden kenkieni tiimoilta. Kyselin kuinka helposti saisin sopivan tilkkeen toisen jalkani nilkan ja kantapään taakse. Nämä tavalliset liimattavat lappuset eivät mielestäni käy, alkavat hiertämään. Neuloakkaan ei lisukkeita voi, kun kalvot puhkeavat ja liima ei välttämättä pidä. Joissain kengissäni käytän ylimääräistä sukkaa täytteenä, mutta näihin vaelluskenkiini lisäleveyttä ei ole ainakaan vielä käytössä. Alusukka ja toinen hiukan paksumpi on sopivat. Täytyy kehitellä jotain sopivaa täytettä, tai pyytää vaimoa kutomaan sukat jossa nilkan ja käntäpään takaosa ovat moninkertaisia muun sukan pysyessä normipaksuisena.
Onkohan kukaan ratkonut vastaavaa ongelmaa tahollaan.

[luuppi]

En vaelluskengissä, mutta muuten mieluisissa kaupunki kengissäni on lestivirhe. Käytän tukipohjallisia, jotka istuvat napakasti, eli ei yhtään rakoa pohjalaisen ja kengän välissä. Toisen alle pehmeä lampaan villa pinnallinen, leveä etuosa kantapään alle ja kapeampi osa nousee sitten kantapäätä myötäillen ylös. Minulla pysyy paikallaan ilman liimausta,muttei siitäkään varmaan haittaa olisi.

[hannes]

^ ^Minulla on vasen jalka ollut vaelluskengissä ongelmana. Kun oikea on sopiva, vasen valskaa ja jalan asentokin taitaa olla väärä. (joskus murtunut)
Numeroa suuremmalla joskus pärjää mutta vaelluksessa olen taas ollut monta vuotta kumisaapaskulkija. Sopivat molempiin jalkoihin, eli saapas antaa anteeksi pikku virheet (Nokia Trek). Kaikki saapasmerkit eivät kuitenkaan sovi yhtä hyvin .

Ostin talvivaelluskengät , Meindl Dawson GTX , koko 44,5, normikokoni on 43. Sopivat hyvin alussukan ja villasukan kanssa ja ovat todella hyvät kävellä. Yksi miinus: pakkasella kovettunut, kiiltävä lumi on erikoisen liukas näillä kengillä.(ilman luistonestoja)