Muinaismuistoja ja arkeologiaa
-
- Viestit: 599
- Liittynyt: 06 Huhti 2006 20:53
- Paikkakunta: Lullimeahcci
Hauska, etta silloin talloin tanne naita muinaisiakin juttuja tulee. Pohjoinen Suomi niputetaan kuitenkin usein virheellisesti kaikki yhteen, niin tassa vahan vanhempaa juttua (varsinaiselta pronssikaudelta):
" Metallin valussa tarvittiin kahdenlaisia, säilyvästä aineesta valmistettuja välineitä: valinmuotteja ja upokkaita. Pronssikaudella on ollut kahdenlaisia valinmuotteja käytössä: kertakäyttöisiä, jotka ovat olleet poltettua savea ja useampaan kertaan käytettäviä, jotka ovat olleet vuolukiveä. Lisäksi tunnetaan upokkaita, joissa metalli on sulatettu.
Valinmuotteja on löytynyt yli 40 löytöpaikalta. Useimmat ovat kirveiden valinmuotteja. Niistä on tunnistettavissa Ananjinon ja Mälarin kirveiden muotit, joista edellisiä on 15 kappaletta ja jälkimmäisiä kolme. Seiman kirveiden valinmuotteja ei tunneta. Kirveitä tunnetaan lähes päinvastaisessa suhteessa. Seiman kirveistä pari on tyypillistä ja pari epätyypillistä. Mälarin kirveitä tunnetaan kaksitoista. Anajinon kirveitä, joiden valinmuotit ovat yleisimpiä, on löytynyt vain yksi kappale.
Valinmuotteja on löytynyt kaikkialta Suomesta pohjoista Lappia lukuun ottamatta. Suurin keskittymä valinmuotteja on ehkä yllättäen Kainuussa, Suomussalmella. Sieltä on löytynyt 28 valinmuottia tai sellaisen osaa. Yhtä lukuun ottamatta ne ovat vuolukiveä, jota Suomussalmelta on ollut saatavissa kallioperästä. Kuparia ei siellä ole ollut saatavilla. Suomalainen kuparimalmi on kuparipitoisuudeltaan niin vähäistä, että sitä ei pystytty esihistoriallisena aikana hyödyntämään.
Suomussalmen valinmuottien lukuisuutta on selitetty paitsi vuolukiven saatavuudella myös paikan keskeisyydellä. Suomussalmi on ollut kahden tärkeän reitin risteyksessä. Toinen on ollut Pohjanlahden ja Vienanmeren välinen reitti. Toinen on ollut vesireitti Pohjois-Karjalaan.
Rannikkokultuurin piiristä ei tunneta kaksiosaisia vuolukivimuotteja. Luultavasti työvälineet ja aseet tulivat pääosin valmiina Skandinaviasta, jonne oli jatkuvia yhteyksiä."
" Metallin valussa tarvittiin kahdenlaisia, säilyvästä aineesta valmistettuja välineitä: valinmuotteja ja upokkaita. Pronssikaudella on ollut kahdenlaisia valinmuotteja käytössä: kertakäyttöisiä, jotka ovat olleet poltettua savea ja useampaan kertaan käytettäviä, jotka ovat olleet vuolukiveä. Lisäksi tunnetaan upokkaita, joissa metalli on sulatettu.
Valinmuotteja on löytynyt yli 40 löytöpaikalta. Useimmat ovat kirveiden valinmuotteja. Niistä on tunnistettavissa Ananjinon ja Mälarin kirveiden muotit, joista edellisiä on 15 kappaletta ja jälkimmäisiä kolme. Seiman kirveiden valinmuotteja ei tunneta. Kirveitä tunnetaan lähes päinvastaisessa suhteessa. Seiman kirveistä pari on tyypillistä ja pari epätyypillistä. Mälarin kirveitä tunnetaan kaksitoista. Anajinon kirveitä, joiden valinmuotit ovat yleisimpiä, on löytynyt vain yksi kappale.
Valinmuotteja on löytynyt kaikkialta Suomesta pohjoista Lappia lukuun ottamatta. Suurin keskittymä valinmuotteja on ehkä yllättäen Kainuussa, Suomussalmella. Sieltä on löytynyt 28 valinmuottia tai sellaisen osaa. Yhtä lukuun ottamatta ne ovat vuolukiveä, jota Suomussalmelta on ollut saatavissa kallioperästä. Kuparia ei siellä ole ollut saatavilla. Suomalainen kuparimalmi on kuparipitoisuudeltaan niin vähäistä, että sitä ei pystytty esihistoriallisena aikana hyödyntämään.
Suomussalmen valinmuottien lukuisuutta on selitetty paitsi vuolukiven saatavuudella myös paikan keskeisyydellä. Suomussalmi on ollut kahden tärkeän reitin risteyksessä. Toinen on ollut Pohjanlahden ja Vienanmeren välinen reitti. Toinen on ollut vesireitti Pohjois-Karjalaan.
Rannikkokultuurin piiristä ei tunneta kaksiosaisia vuolukivimuotteja. Luultavasti työvälineet ja aseet tulivat pääosin valmiina Skandinaviasta, jonne oli jatkuvia yhteyksiä."
^ Muistaakseni Suomussalmen seutu oli aikoinaan vielä hyvää riistamaata ja kalaisaa, mikä veti porukkaa jo yllättävän avrahain noinkin (suhteellisen) pohjoiseen. Onhan siellä vieläkin hyviä kalavesiä.
Näitä hyviä tulistelupaikkoja kannattaa Lapissakin lähestyä kunnioittaen. Ne ovat nimittäin helposti, kuten alkuperäiusessä lehtijutussakin todettua, olleet yleisinhimillisistä tekijöistä johtuen hyvin kauan käytössä. Tulee toisinaan mieleen tämä, kun retkeillessä etsii hyvää paikkaa -- vettä, tuulta, suojaa, ehkä jopa mukava näköala -- ja sellaisen löydettyään huomaa paikalla vanhoja nuotiokivirinkejä tai hiiltyneitä puunkappaleita. Mieli kulkee meillä kuten ennenkin, kun perusasioiden äärelle palataan.
Näitä hyviä tulistelupaikkoja kannattaa Lapissakin lähestyä kunnioittaen. Ne ovat nimittäin helposti, kuten alkuperäiusessä lehtijutussakin todettua, olleet yleisinhimillisistä tekijöistä johtuen hyvin kauan käytössä. Tulee toisinaan mieleen tämä, kun retkeillessä etsii hyvää paikkaa -- vettä, tuulta, suojaa, ehkä jopa mukava näköala -- ja sellaisen löydettyään huomaa paikalla vanhoja nuotiokivirinkejä tai hiiltyneitä puunkappaleita. Mieli kulkee meillä kuten ennenkin, kun perusasioiden äärelle palataan.
- Turhankävelijä
- Viestit: 1037
- Liittynyt: 11 Tammi 2006 19:13
- Viesti:
Varsinkin Vätsärissä havaitsee usein monia vanhoja ja pidempäänkin käytössä olleita vaellus- ja paimentolaisasukkaiden jälkiä.
Hyvien kulkureittien varrelta voi löytyä vaikkapa vanha kota, jonka piisiä on myöhemmät vaeltajat korjanneet vähän hätämajoituksiin viittaavin seikoin.
Ympäröivää maastoa tutkimalla voi erottaa eri vuosikymmeninä suoritetut metsänhakkuut, aina norjalaisten toissa vuosisadalla tehtyihin polttopuiden ryöstöihin.
Hyvien kulkureittien varrelta voi löytyä vaikkapa vanha kota, jonka piisiä on myöhemmät vaeltajat korjanneet vähän hätämajoituksiin viittaavin seikoin.
Ympäröivää maastoa tutkimalla voi erottaa eri vuosikymmeninä suoritetut metsänhakkuut, aina norjalaisten toissa vuosisadalla tehtyihin polttopuiden ryöstöihin.
Ilmoituksen voi tehdä Siidaan.13102013 kirjoitti:Myös meidän kolmen hengen retkikunta löysi kaksi purnua joita ei löydy muinaisjäännösrekisteristä kun lähdimme Kuivin huipulta erämaan puolelle syyskuussa. En ole niistä ilmoittanut vielä mihinkään, onko jollain kokemusta miten pitää toimia?
http://yle.fi/uutiset/poromiehet_tekiva ... ta/7466985
Käsittääkseni löytöjen pitäisi jossain vaiheessa löytyä Muinaisjäännösrekisteristä, mutta omat löytöni Inarijärveltä näyttävät vielä puuttuvan.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx
-
- Viestit: 2574
- Liittynyt: 18 Elo 2010 19:17
-
- Viestit: 2574
- Liittynyt: 18 Elo 2010 19:17
Jos olisi aikaa ja resurssia niin voisin itsekin kuvitella tekeväni jotakin tuollaista järkevää....Patikoitsija kirjoitti:https://luontojakulttuuri.wordpress.com ... en-takana/
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä
Tämmöinen tuli netissä vastaan.
Museoviraston uusi ilmoitus- ja palautepalvelu ILPPARI arkeologisten löytöjen ilmoittamiseen
Museoviraston uusi ilmoitus- ja palautepalvelu ILPPARI arkeologisten löytöjen ilmoittamiseen