dovrefjellin kansallispuisto

[TREKKING]

Ok, hyvä! Meinasinkin kysyä että oletko könynnyt tuolla ja miten noihin otuksiin on suhtauduttuva vaikka puuhamaasi onkin reilusti ylempänä.

Itseasiassa Puuhamaa on kyllä ulottunut aivan tuonne Oslo - Sognevuono -linjoille aina 70 -luvulta alkaen, mutta pitkän matkan takia on siellä tullut käytyä vain kovin (liian-) paljon harvemmin. Kerran kun lähdettiin heinäkuun helteissä Jyväskylästä ajelemaan kohti Vaasaa sukset katolla, niin ei päästy ihan viittä kilometriä kun jo oli poliisipartio kyselemässä, että minne matka noitten kanssa, perusteellisen selvittelyn jälkeen ne ei sitten muuta muistaneet paljon kyselleetkään.
Dovren yli olen ajanut varmaan puolenkymmentä kertaa eri suuntiin, hiukan retkeillyt ja telttaillutkin tien lähistöllä, mutta ainakaan ensimmäisillä reissuilla en tainnut vielä myskihäristä tietää juuri mitään.

[TREKKING]

Maaliskuussa 2020 ajelin menomatkalla siitä Dovren yli ja varmaan kattelin vasemmasta sivuikkunasta ulos paljon enemmän kuin tuulilasista, mutta ei vilaustakaan.
Tässä muuten sattumoisin onkin ensi kaudelle jo valmis suunnitelma tehtynä Dovrefjelliin hiukan kuvaamistakin ajatellen, jos vain Koronajumalat sen kohtuudella sallivat.

Ja niinhän ne haaveet joskus toteutuukin, toivottavasti jopa parikin kertaa tänä vuonna.
Eli peräti jo kolmen viikon päästä pitäisi ainakin yrittää hiihdellä eka reissu tuolla hullu häränkiilto silmissä. Tuppaa vaan tuo vanhuus jo haittaamaan harrastuksia, eli intoa on edelleenkin huomattavasti enemmän kuin kuntoa (ja älyä).

[TREKKING]

Torstaina 24.3. aamupäivällä ajelin hitaasti edestakaisin tuon tienpätkän (n. 15km.), jonka länsipuolella oletuksena härkiä voi joskus nähdä, pysähdellen välillä kiviä tuijottelemaan. Tietenkään ei ainutkaan kivi liikahtanut edes pidemmän tuijottelun jälkeen.
Suunnitelman mukaan sitten siirryin suksille Grønbaggenin parkista. Reilusti vajaan kymmenen kilometrin kierroksen jälkeen voinkin todeta että tuollainen reilun parinsadan eläimen pikku ryhminä oleva lauma katoaa helposti maastoon jälkeäkään jättämättä, aivan sananmukaisesti.
Tarkoitus oli parina seuraavanakin päivänä käydä hiihtelemässä, mutta jo iltapäivällä vyöryi lännestä sellainen pilvimassa alkavine sadekuuroineen, että tulin alas tielle ja päätin unohtaa koko jutun, näihin on vaan totuttava . Myrskymatalapaine tuulineen, joka taisi Suomessakin tuntua jonkinverran.