Niin laitetaanpa niille oma säikeensä pystyyn. Kaikki ei kiinnosta, mutta ei tarvitsekaan. Harva on asiantuntija, mutta kaikki perustellut arvaukset kelpuutetaan.Luhtavilla kirjoitti: - -
Ihminen on aikamoinen monipolttoainekone, mutta kyllä jokin raja tulee rypsiöljyn ryypiskelyssäkin vastaan. Siksi optimikombinaation miettiminen on ihan mukavaa.
Jos halutaan optimoida jotain, niin lähtökohta olisi tietysti määrittää mitä, minkä suhteen ja millaisilla reunaehdoilla.
Toisessa ketjussa puhuttiin miten pitkälle erilaisilla sapuskoilla pääsee. Mielestäni ongelmaa on vaikeampi lähestyä tällä tavalla vastaus edellä (inversio-ongelma) ja koska yleensä ruuat valitaan reissun mukaan eikä toisinpäin, niin mielekkäämpää voisi olla pohtia mikä olisi optimiruokalista tiettyyn suoritukseen.
Lähtökohdat voisivat olla 1) suoritus (mikä matka, aika (vai vain mahdollisimman nopeasti?), millaisissa oloissa ja miten) ja 2) suorittaja (ikä, sukupuoli, kehonkoostumus, jne.) Ja sitten ne 3) reunaehdot: pitäisikö selvitä mahdollisimman hyväkuntoisena, riittääkö että pääsee hengissä perille, pitääkö pysyä hengissä, voidaanko olettaa että pää kestä mitä vaan (riittävästi näännytettyjen ihmistenhän on todettu käyttäytyvän jopa itsetuhoisesti), jne.
Tuosta voisi sitten lähteä miettimään, että mitä sapuskaa pitää olla minkäkin verran.
Ketä tämä sitten koskettaa? Tuskin ketään täällä, mutta pohtiminen on hauskaa. Itse olen hahmotellut nyt kuukauden hiihtoreissun ruokalistaa, mutta asiat joihin olen kiinnittänyt huomiota ovat lähinnä:
- riittävästi imeytyvää energiaa
- kohtuullisesti proteiinia
- mahdollisimman kevyessä paketissa
- siten, että ruoka maistuu ja syöminen on kivaa
- kohtuulliseen hintaan