Ukonilmalla teltassa
- Kaarle Suurehko
- Viestit: 1778
- Liittynyt: 22 Joulu 2011 19:26
Ukonilmalla teltassa
Viikko sitten tuli pohdittua ukkosmyrskyn kourissa teltassa kahtena yönä syntyjä syviä.
Olet tasaisella puuttomalla alueella. Makaat makuupussissa selälläsi kovaksi puhalletulla 7cm paksulla ilmatäytteisellä makuualustalla keskellä telttaa. Teltta on kaksikerroksinen ja peruskupolimallinen, ja jossa on huipulla risteävät alumiinikaaret ja kyljistä harusnarut alumiinikiiloin kuuteen eri suuntaan. Vettä tulee taivaalta kaatamalla kuten ukkosen ollessa kohdalla on tapana.
Onko tässä tilanteessa teltalla, makuualustalla tai makuupussilla merkitystä salamaniskun nukkujaan osuman kannalta, suuntaan tai toiseen, jos kohdalle sattuu suora salamanisku. Verrattuna siihen että makaisit ilman näitä leiriytymisvarusteita pelkällä paljaalla maalla?
Luulisi jonkun muunkin pohtineen tätä.
Olet tasaisella puuttomalla alueella. Makaat makuupussissa selälläsi kovaksi puhalletulla 7cm paksulla ilmatäytteisellä makuualustalla keskellä telttaa. Teltta on kaksikerroksinen ja peruskupolimallinen, ja jossa on huipulla risteävät alumiinikaaret ja kyljistä harusnarut alumiinikiiloin kuuteen eri suuntaan. Vettä tulee taivaalta kaatamalla kuten ukkosen ollessa kohdalla on tapana.
Onko tässä tilanteessa teltalla, makuualustalla tai makuupussilla merkitystä salamaniskun nukkujaan osuman kannalta, suuntaan tai toiseen, jos kohdalle sattuu suora salamanisku. Verrattuna siihen että makaisit ilman näitä leiriytymisvarusteita pelkällä paljaalla maalla?
Luulisi jonkun muunkin pohtineen tätä.
On tullut oltua teltassa ukkosella tunturin rinteessä. On tullut oltua myöskin putkirinkka selässä tunturin huipulla salamoiden välkkyessä ympärillä. Silloin tuli kyllä kiire alas.
Tottahan telttakaaret saattaa vetää salamaa puoleensa, mutta ehkä mieluummin kuitenkin olen teltassa, kuin sateessa taivasalla. Kuvailemassasi tapauksessa taitaa olla lähtö aika lähellä, jos salama telttaan iskee. Tuskin siinä ehtii tapahtumaa tajuamaan. Joten aivan sama.
Tottahan telttakaaret saattaa vetää salamaa puoleensa, mutta ehkä mieluummin kuitenkin olen teltassa, kuin sateessa taivasalla. Kuvailemassasi tapauksessa taitaa olla lähtö aika lähellä, jos salama telttaan iskee. Tuskin siinä ehtii tapahtumaa tajuamaan. Joten aivan sama.
Ei oo häränpäivää!!
Teltan kaaret ja märkä ulkopinta johtavat salaman sähköä paremmin kuin sen sisälle jäänyt kuiva tila. Suoja ei ole mitenkään samaa luokkaa kuin auton metallikori, mutta periaatteessa on kuitenkin. Vaarallisinta kai olisi kaaren sirpaloituminen ja sulamisroiskeet.
Kupoliteltan tai tunneliteltan muoto ei suosi salaman hakeutumista, ylös sojottavat kärjet ovat paljon vaarallisempia. Eristävä makuualusta suojaa makaajaa lähelle iskevän salaman ns. askeljännitteeltä, joka syntyy maan pintaan.
Vaikka teltta muodostaakin kohouman, pidän sen tarjoamaa suojaa todennäköisesti parempana ratkaisuna kuin olemista märissä kamppeissa ilman sitä.
Kupoliteltan tai tunneliteltan muoto ei suosi salaman hakeutumista, ylös sojottavat kärjet ovat paljon vaarallisempia. Eristävä makuualusta suojaa makaajaa lähelle iskevän salaman ns. askeljännitteeltä, joka syntyy maan pintaan.
Vaikka teltta muodostaakin kohouman, pidän sen tarjoamaa suojaa todennäköisesti parempana ratkaisuna kuin olemista märissä kamppeissa ilman sitä.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Jouduttiin Käsivarressa nopeasti nouseva ukkosen alle, löysimme pienen 2*3 metrisen puolimetriä syvän painanteen, levitimme laavukankaan (muovin) sen päälle ja kivet reunoille painoksi. Rinkat pystyasennossa nostivat katon riittävään muotoon vettä ajatellen.
Jyly oli mahtavaa ja vettä tuli kuin saavista, mutta me säilyimme kuivana maakuopassamme.
Jyly oli mahtavaa ja vettä tuli kuin saavista, mutta me säilyimme kuivana maakuopassamme.
- Kaarle Suurehko
- Viestit: 1778
- Liittynyt: 22 Joulu 2011 19:26
Kerran tuhannessa metrissä Kebnekaisen rinteillä teltassa asiaa tuli mietittyä, ei osunut silloin.
Vuosia myöhemmin saman vuoren toisella puolella tuli vastaan kaksi kiipeilijää, joista toiseen oli iskenyt salama kahdesti, ukko käveli itse alas vuorelta soittelemaan helikopteria.
Sen kaveri linkutteli myöhemmin yhdellä jalalla alaspäin kohti tasamaata, oli jäänyt vierivän kiven alle.
Otanta on pieni, mutta pisteet teltalle 0-2
Vuosia myöhemmin saman vuoren toisella puolella tuli vastaan kaksi kiipeilijää, joista toiseen oli iskenyt salama kahdesti, ukko käveli itse alas vuorelta soittelemaan helikopteria.
Sen kaveri linkutteli myöhemmin yhdellä jalalla alaspäin kohti tasamaata, oli jäänyt vierivän kiven alle.
Otanta on pieni, mutta pisteet teltalle 0-2
Kyllä Siperia opettaa!
Jokainen varmaan muistaa tapauksen kun salama iski varusmiesten telttaan.
Makuualustalla on kaiketi suojaava vaikutus, varsinkin noin vahvalla mistä K.S kysyy.
Tässä http://www.vaellusnet.com/discus/messages/18/1393.html turinointia.
Makuualustalla on kaiketi suojaava vaikutus, varsinkin noin vahvalla mistä K.S kysyy.
Tässä http://www.vaellusnet.com/discus/messages/18/1393.html turinointia.
-
- Viestit: 3511
- Liittynyt: 12 Tammi 2006 09:40
Sallassa kiipesin tunturin rinnettä ylös metallirunkoisen eräkärryn kanssa kun ukkonen yllätti takaapäin. Olin melkein huipulla kun alkoi jytisemään. Ensin meinasin ottaa kärrryn irti ja mennä johonkin suojaan mutta sitten ajattelin että jos on minun aikani täys niin siitä vaan. Istuin kannon nokkaan ja levittelin sadeviitan ja ihastelin salamointia. Noin vartin kuluttua ukkonen taukosi ja jatkoin matkaa.
-
- Viestit: 375
- Liittynyt: 04 Joulu 2010 16:20
-
- Viestit: 6124
- Liittynyt: 12 Touko 2012 19:30
Teltassakin on tullut oltua monenmoisella ukonilmalla, muttei missään korkeilla vaaroilla, tuntureilla ole sitä kohdattu. Pilvessä, siis tarkoitan tuota vesisumusta muotoutunutta ja sen yläpuolellakin on useamman kerran kuleskeltu. Nuorena poikana iski salama kerran niin lähelle, että hiukan kompuroinkin.
Totisimman paikan olen kohdannut pienessä lasikuitukipossa kesähelteellä järvenselällä parin pienen lapsen kera. Lähdettiin kotimatkalle heti, kun huomattiin ukonilman nousevan, mutta puolivälistä rajuilma iski päälle. Onneksi oli varmakäyntinen n. kymppihevosvoimainen kone perälaudassa. Tyhjäkäynnillä aaltojen myötä edettiin kotisaaren suojaan. Mökkilaiturin päähän päästyämme katseltiin, kun vesi lähti tuulen voimasta lentoon aaltojen harjalta. Onneksi oli tuota vesillä kulku kokemusta omakohtaisesti hankittuna.
Isompi vene lähti välittömästi tilaukseen ja palvelee vielä liki kolmikymppisenä puupaattina edelleen.
Totisimman paikan olen kohdannut pienessä lasikuitukipossa kesähelteellä järvenselällä parin pienen lapsen kera. Lähdettiin kotimatkalle heti, kun huomattiin ukonilman nousevan, mutta puolivälistä rajuilma iski päälle. Onneksi oli varmakäyntinen n. kymppihevosvoimainen kone perälaudassa. Tyhjäkäynnillä aaltojen myötä edettiin kotisaaren suojaan. Mökkilaiturin päähän päästyämme katseltiin, kun vesi lähti tuulen voimasta lentoon aaltojen harjalta. Onneksi oli tuota vesillä kulku kokemusta omakohtaisesti hankittuna.
Isompi vene lähti välittömästi tilaukseen ja palvelee vielä liki kolmikymppisenä puupaattina edelleen.
Eipä ole tullut asiaa pohdittua. Ihasteltu ukkosta sitäkin enemmän. Kotkassa asuessa oli tapana ajaa meren rantaan seuraamaan ilotulitusta.
Käsivarressa upeat ääniefektit koimme kerran kun olimme teltassa nimismiehen pihassa. Ukkonen paukutteli jonnekin tunturin rinteeseen ja jylinä kiiri ympäri laaksoa. Siinä tunsi itsensä pieneksi.
Käsivarressa upeat ääniefektit koimme kerran kun olimme teltassa nimismiehen pihassa. Ukkonen paukutteli jonnekin tunturin rinteeseen ja jylinä kiiri ympäri laaksoa. Siinä tunsi itsensä pieneksi.
Kun eksyn, lähden kotiin.
Joskus, kun Helvetinjärvellä ei vielä ollut kansallispuistoa, olin pystyttänyt telttani lähelle Pitkä-Helvetinjärven rantaa. Yöllä alkoi kova ukkonen. Salama iski vastarannan jyrkänteestä kuusen säleiksi. Se ei ollut mikään jyrähdys. Repivä, kimakka pamaus ja sen jälkeen molemmilla puolillani olevat jyrkänteet huusivat suoraa huutoa. Tuntui, että minuuttikaupalla sitä kesti, ennen kuin sateen kohina voitti kaiun.
Vielä kovemman salaman äänen muistan pikkupoikana kesämökiltä, kun kuljin seinustan portaissa juuri salaman iskiessä puolentoista metrin päässä olleeseen ukkosenjohdattimeen. Kuumaltakin se tuntui. Meinasin vallan pelästyä, mutta en kerinnyt ennen kuin oli ohi jo.
Vielä kovemman salaman äänen muistan pikkupoikana kesämökiltä, kun kuljin seinustan portaissa juuri salaman iskiessä puolentoista metrin päässä olleeseen ukkosenjohdattimeen. Kuumaltakin se tuntui. Meinasin vallan pelästyä, mutta en kerinnyt ennen kuin oli ohi jo.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Jonkinmoista pohdintapohjaa voi antaa Ilmatieteenlaitoksen vastaus kysymykseen "Suojaako kumisaapas ukkoselta?".
http://ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen#28
Toisaalla täällä VNetissä on myös todistettu, että telttakangas estää salamaa iskemästä kaariin.
www.vaellusnet.com/turinat/viewtopic.ph ... c&start=79
http://ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen#28
Toisaalla täällä VNetissä on myös todistettu, että telttakangas estää salamaa iskemästä kaariin.
www.vaellusnet.com/turinat/viewtopic.ph ... c&start=79
"Antakaa minun vielä kerran katsoa tämän maailman hulluutta."