Ukonilmalla teltassa

[varg62]

Vieläkin sitä mieltä, että ukonilman pelkäminen joka paikassa on ihan turhaa, jos vetaa mikä riski sisältyy autoillessa Lappiin edes takas. Siinä taitaa olle 1 suhde 10 miljoonaan ellei enemmänkin, että ennemmin kuolet tiellä kuin salamaan telttaillessa. Perus jutut riittää eli ei korkeimmalle paikalle leiriä eikä korkeimpien puiden lähelle kun tulossa ukkonen. Tietenkin kalastuksen kannattaa unohtaa siksi aikaa myös. Ihan sama mitkä kepit on teltassa sillä jos salama iskee kilometrejä ei siinä enään mikään keppimalli estä käristystä jos kohdille tulee se on varma.
Ja voi lohduttautua ei salama tapa kohdille osuessa edes 100% ihmisistä

[Aaro]

[quote="matsoni47"
Oletan, että jos purkaukseen sisältyy suurtaajuinen komponentti, purkaus ei enää noteeraa metallia johteeksi.
Koskapa kerran salama oli tullut ulos paksun maadoituskuparin kyljestä ja lähtenyt muualle seikkailemaan. Samasta syystä ukkosenjohdattimesta maahan menevässä kaapelissa ei saisi olla teräviä mutkia[/quote] Muistelen 45 vuoden taakse teoreettisesta sähkötekniikasta että korkeataajuiset sähkövirrat pakkautuvat johtimen pintakerrokseen, jolloin koko johtimen kapasiteetti ei "ohmi" mielessä hyödynny.

[matsoni47]

OK kaikki

Tiivistetysti ehdotan seuraavaa: mennään retkelle niin kuin ennekin mutta ukkosella vältetään majoittumista esim. kuusen persiiseen.
Jo senkin takia, että se pitää vettä hyvin vähän aikaa, ja on paikkana muutenkin ylimainostettu.

sissihkö

[matsoni47]

OK kaikki

Tiivistetysti ehdotan seuraavaa: mennään retkelle niin kuin ennekin mutta ukkosella vältetään majoittumista esim. kuusen persiiseen.
Jo senkin takia, että se pitää vettä hyvin vähän aikaa, ja on paikkana muutenkin ylimainostettu.

sissihkö

[mettäantero]

^Tuli tuosta mainitsemastasi ylimainostetusta kuusenperseestä mieleen tuollainenkin uhkakuva mahdollisen salamaniskun lisäksi. Pistin pari vuotta sitten haimasyöpää sairaalassa potevalle, nyt jo edesmenneelle veljelleni viestiä huhtikuiselta Itäkairan retkeltä. Kerroin meikeläisten keittelevän parhaillaan kahvia kuusenperseessä. Kokeneen lapinkävijän vastaus tuli välittömästi. "Tulkaa äkkiä pois sieltä kuusenperseestä, ampuvat pian teidät karhuina".

[TREKKING]

Aina joskus käy tuo "kuusen persaus" ajatuksissa noin kokeilumielessä. Viimeisin kauhukuva oli kun ajattelin tilannetta näin kevättalvella, kun aurinko lämmittää tykkylumia sopivasti ja huonolla tuurilla ne muutamat tuhat kiloa jäänsekaista suojalunta romahtaa alkuillasta nukkujan niskaan, saattaapi vitsit olla vähissä....

[Kaarle Suurehko]

OK kaikki

Tiivistetysti ehdotan seuraavaa: mennään retkelle niin kuin ennekin mutta ukkosella vältetään majoittumista esim. kuusen persiiseen.
Jo senkin takia, että se pitää vettä hyvin vähän aikaa, ja on paikkana muutenkin ylimainostettu.

sissihkö

Selvästi ympäristöään korkeampi kuusi, tai muu puu, tarjoaa ympäristöä paremman suojan kun sijoittuu puun korkeutta vastaavan matkan päähän sen tyvestä. Ei kauemmas eikä lähemmäs. -Saamelaisten vanha ohje on ajaa koirat pois kodasta, astiat kumoon, sammutetaan tuli ja riisutaan tuppivyö. Ukon ollessa aivan kohdalla mentävä ulos sateeseen istumaan. Metsässä ei saanut mennä lähelle kiveä eikä puun alle, vaan piti ottaa reppu selästä ja istua sateessa tai vaihtoehtoisesti rauhallisesti kävellä.

Sveitsissä 90-luvulla olin tilanteessa, jossa ukkonen osui kohdallemme noin 3 kilometrin korkeudessa. Olimme pilven sisässä, sähkön katkua, ritinöitä. Menimme ulos teltasta toisistamme erilleen odottamaan tilanteen ohimenoa. Toki toisen jäädessä telttaan erillään olo olisi toteutunut, mutta kaikki metalli oli siellä.

[OS]

Tämmöinen tapaus Lemmenjoella. Onneksi ei käynyt pahemmin.
https://yle.fi/uutiset/3-10322469

[dailymail]

^Tuota enempää ei "läheltä piti" -tilanne voi läheltä pitää. Varmasti olisi itselläkin syytä ottaa salamat vakavasti.

[honkamukka]

Lapsuusiässä, kun hain lehmiä laitumelta, niin salama iski lähelläni maahan ja kaaduin tantereeseen. Mielikuvaa tajunnan menetyksestä ei minulla ole muutakuin se, että vettä tuli kaatamalla.
Ukkosmyrskyihin on tullut jouduttua useamman kerran, mutta yksi tilanne nopeudellaan aiheutti todellisen vaaratilanteen. Lasten kanssa lähdettiin pienestä telttailu saaresta pois, kun ukonilma oli nousemassa. Reilun nelimetrisen kipon kymmenhevosvoimaisen moottorin turvin sen piti kiidättää meidät pois ukonilman alta. Toisin kävi, keskiselällä puhuri tuli päälle ja etenimme myötäiseen aaltojen suomalla tahdilla. Onneksi varmatoiminen kaksipyttyinen "juuhanssoni" ei pettänyt odotuksia, vaan toimi vakuuttavasti tyhjäkäynninkin tuntumassa. Saarien välinen salmi tuli turvaksemme ja pääsimme kotirantaamme. Tuulen voima oli niin suuri, että se irroitti järven pinnasta jopa veden sumuksi.

Tapahtuman jälkeen veneentekijä sai uuden tilauksen, jonka vajaa kuusimetrinen tuote palvelee meitä edelleen. Mäntyinen ja normi U-pohjainen, kohtuullisella moottoriteholla kulkeva jo yli kolmekymppinen vuosiltaan, mutta ehjä ja vuotamaton puupaatti, eli asianmukaisesti hoidettu.

[tst]

Selvästi ympäristöään korkeampi kuusi, tai muu puu, tarjoaa ympäristöä paremman suojan kun sijoittuu puun korkeutta vastaavan matkan päähän sen tyvestä. Ei kauemmas eikä lähemmäs. -Saamelaisten vanha ohje on ajaa koirat pois kodasta, astiat kumoon, sammutetaan tuli ja riisutaan tuppivyö. Ukon ollessa aivan kohdalla mentävä ulos sateeseen istumaan. Metsässä ei saanut mennä lähelle kiveä eikä puun alle, vaan piti ottaa reppu selästä ja istua sateessa tai vaihtoehtoisesti rauhallisesti kävellä.

Ei vara venettä kaada joten näitä on hyvä kerrata varsinkin jos on väärällä hetkellä tasaisella, puuttomalla ylängöllä. Lueskelin juuri sähköyhtiön lehdestä ukkosesta ja siinä oli sama "puu ohje" kuin Kaarle Suurehkolla. Tulen sammuttamisesta tai sijainnista oli ketjussa ainakin yksi muukin ohje, mikä tässä on ideana? EDIT Jos menisin kodan kanssa tunturiylängölle niin jättäisin alumiinisen keskisalon matkasta ja esim. puukeppi tilalle. Ukkosella jäisin kökkimään majoitteeseen, enkä noudattasi saamelaisten ohjetta. Tiijä sitten hänestä jotta kumpi terveellisempää.

[tst]

Luin juuri ukkostutkija Antti Mäkelän jutun 'Ukonilmalla on parasta pysytellä sisätiloissa'. Sitä en löytänyt linkiksi, mutta ainakin minulle siinä oli uutta maininta että auto on turvallinen paikka, mutta kädet olisi pidettävä irti ratista. Auton turvallisuuden Faradayn-häkki kuvion vuoksi olen tiennyt, mutta olen ajatellut että sen kun posottelee vaan etiäpäin. Märät renkaat ja siitä metallinen yhteys kohti rattia ei tosiaan ole hyvä yhdistelmä kun sitä miettii. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen

[Pepi]

Nuotion sammuttamisen idea on, että kuumat savukaasut ovat osin ionittuneita ja muodostavat noustessaan mahdollisen ukkosenjohdattimen.

[akallio]

Jos menisin kodan kanssa tunturiylängölle niin jättäisin alumiinisen keskisalon matkasta ja esim. puukeppi tilalle. Ukkosella jäisin kökkimään majoitteeseen, enkä noudattasi saamelaisten ohjetta. Tiijä sitten hänestä jotta kumpi terveellisempää.

Kota ei taida kovin hyvin toimia Faradayn häkkinä, joten ei välttämättä ole se turvallisin paikka. Kohtuullisen lähimenneisyydessä on tapaus, jossa puolijoukkueteltassa varusmiehet saivat iskun. Toki silloin ollut varmastikin metallisalko.

Jos kotaan jää, niin kannattaa ainakin mennä istuvaan asentoon polvet irti maasta. Eli siis persuukset ja jalkapohjat maassa. Alle sitten makuualusta kaksinkerroin ja mitä muuta eristettä on tarjolla. Tällä tavalla jos lyö salkoon, niin minimoi maassa kulkevan latauksen aiheuttaman jännite-eron. Huonoin tässä mielessä olisi maata selällään paljaalla maalla.

Sama juttu varmaan jos jossain aukealla ukkonen yllättää, niin hakeutuu paikkaan, jossa on jotain vähän korkeampaa (kivi, puu, puska, nyppylä tms.) lähellä, mutta ei liian lähellä. Ja sitten tuohon istuvaan asentoon makuualustan, repun tms. päälle, mitä nyt eristettä keksii.

[cobbo]

En tasanvarmasti ukkosella jäisi avoimelle pystytettyyn kotaan salon materiaalista riippumatta, en kontillaan enkä yhdellä jalalla seisten