Osaatko kertoa lumesta ja säästä?

[Rin-tin-tin]

Nämä ovat Wikipediasta. On sääli, että kieli on kaupungistumisen ja elämäntavan muutoksen myötä paitsi rikastunut niin myös köyhtynyt. Luonnonilmiöitä ja luontoa yleensä kuvaavat sanat vaipuvat unholaan. Uusin eräkirjallisuuskin on kieleltään köyhähköä.

Tässä lumi-sanoja:

* sohjo : lunta, johon on sekoittunut vettä, jolloin lumesta tulee huomattavasti raskaampaa ja märempää.
* räntä : taivaalta satava vetinen lumi, joka maahan pudotessaan muuttuu sohjoksi
* loska, söltsy
* ajolumi
* pakkaslumi
* puuteri : jauhemainen lumi
* tykkylumi : puun oksille kerääntynyt lumi
* viti, nattura, utukka, höykkälumi : vasta satanut kevyt pakkaslumi
* hileet : järvenjään tai lumikentän pintaa pitkin tuulen kuljettamia pieniä kiteitä tai kiteenpaloja
* nuoska, suojalumi, suvilumi, rääpäkkä, mätälumi, takkala : leudon sään pehmittämä lumi
* kinos : pitkänomainen, usein tuulen muodostama lumikasauma
* nietos : tuulisen lumisateen, pyryn tai tuiskun, muodostama kinos
* kohva : jään ja lumen seos erityisesti kevätjään päällä
* hanki : paksu maata peittävä lumivaippa tai kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta
* hankiainen: kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta
* huurre, härmä, kuura : pakkasen ilmankosteudesta eri pintoihin muodostamat kiteet, huurre usein pieniä kiteitä, vrt huuru, pieniä vesipisaroita, kuura taas isoja
* kuurankukat: kuuran muodostamia poikkeuksellisen isoja kiteitä
* tykkilumi : Keinotekoinen lumi

* Murresanoja: sataa akanpalloja/rämpsyä/pakkasenhiveniä/siitettä.

[abumatic]

Millähän nimellä kutsutaan niitä matalia nietoskenttiä, joita tuuli tekee paljakkaan? Soratiellä vastaava on 'nimismiehen kihara', mutta mitä ne ovat tunturissa?

On muuten suksien voitelun kannalta iso ero onko nuoska vanhaa vai uutta lunta, jälkimmäinen on se vaikeampi tapaus. Melkein pitäisi kutsua molempia omilla nimillään. Ehdotuksia?

[Pepi]

Rintyllä oli koottuna muutama sellainenkin sana, joita en ennestään tuntenut tai ollut merkinnyt muistiin. Lumi- ja jääsanastossani on nyt 81 sanaa, kun sain lisätä 6. Nyt en ehdi muokkailla niitä tänne sen paremmin.

Samojenkin sanojen käyttö vaihtelee kansankielessä alueellisesti, joskus vallan päälaelleen. Ilmatieteilijät näkyvät erottavan huurteen ja kuuran siitä, että huurre muodostuu sumupisaroista jäätymällä ja kuura ilmaa kylmempään pintaan suoraan härmistymällä. Se ei ota kantaa kiteen kokoon, mutta tuolla perusteella huurre taitaa olla useammin isokiteistä kuin kuura (puut huurteessa, tien pinta kuurassa).

Se uusi nuoska on tuo takkala, sana jo kertoo hiihdettävyydestä paljon. Sose ja minun kielikorvassani jo suojakin viittaavat tavallisesti vanhaan lumeen. Nuoska sinänsä on sana, jonka itse opin vasta kirjallisuudesta.

Enpäs ole tullut kuulleeksi tuolle kinosten tei nietosten joukolle kollektiivista nimitystä. Tai en muista.

[JuhaL]

Anteeksi tämä offtopic, mutta ah, niin ihanasti aiheeseen sopiva lainaus yhdestä kirjasta:

Rob McKennalla oli kaksisataakolmekymmentäyksi sanaa erilaisille sadetyypeille pieneen muistivihkoon kirjattuna, eikä hän pitänyt yhdestäkään.
Hän vaihtoi uuden vaihteen ja rekka lisäsi kierroksia. Se jyrisi riittävästi jaksaakseen kuljettaa kaikki tanskalaiset termostaatit.
Lähdettyään Tanskasta edellisenä päivänä hän oli matkannut halki tyyppien kolmekymmentäkolme (ohut jäätävä vihma, joka sai tien pinnan liukkaaksi), kolmekymmentäyhdeksän (runsaampi tihkusade), neljästäkymmenestäviidestä viiteenkymmeneenyhteen (kohtisuorasta ohuesta vihmasta terävästi viistoon lyövään tihkuun ja edelleen hillityn virkistävään pikku pisarointiin), kahdeksankymmentäseitsemän ja kahdeksankymmentäkahdeksan (kaksi muunnelmaa rankasta kaatosateesta) ja sata (kaatosateen jälkeinen tuulenpieksämä vedentulo, kylmä), kokenut kaikki myrskytyypit numeroiden 192 ja 213 välillä yhtaikaa, 123, 124, 126, 127 (ajoittaisia kylmiä saderyöppyjä, säännöllinen ja synkropoitu rummutus ohjaamon kattoon), ja sitten oli tullut 11 (tuulenpuuskan kuljettamat pisarat) ja lopuksi kaikkein epämiellyttävin, numero 17.
Sadetyyppi numero 17 oli kurja saderyöppy, joka iskeytyi tuulilasiin niin rankasti, ettei ollut juuri väliä olivatko pyyhkimet toiminnassa vai eivät.

-Douglas Adams: Terve, ja kiitos kaloista

[Ursus]

Lumi- ja jääsanastossani on nyt 81 sanaa, kun sain lisätä 6. Nyt en ehdi muokkailla niitä tänne sen paremmin.

Taitaa suomenkielessä olla sittenkin paljon enemmän lunta ja jäätä merkitseviä sanoja kuin eskimoilla.

Saisiko ne kaikki näkyviin - please!

[jukepoks]

Tätä lukiessani tuli mieleen muutamia kertoja näkemäni lumi-ilmiö.
Suvikelillä (nuoska) on kova tuuli ja sataa lunta, tuuli ajaa lumihiutaleita hangen pinnalla jolloin ne kääriytyvät lumipalloiksi. Kerran lapsena sain pellonreunalla seurata tätä tapahtumaa, teki lähtemättömän vaikutuksen, lumipalloja tuli itsestään tuhansia jättäen jälkeensä syveneviä ja leveneviä uria lumen pintaan. Kovissa tuulenpuuskissa suurimmat pallot kasvoivat halkaisijaltaan n.15cm tasaisella maalla. Lumisade ja tuuli lakkasi nopeasti ja pakastui, jäljet näkyivät pellolla monta viikkoa. Tietääkö kukaan nimeä tälle ilmiölle,itse nimitän niitä tuulenpalloiksi? Voin kuvitella miten ilmiö käytäytyy avoimessa rinteessä tuulen puhaltaessa alamäkeen, onko kellään havaintoa?

[OS]

Muistan lukeeneeni artikkelin liittyen tähän jukepoksin näkemään ilmiöön. Juttu on muistaakseni ollut Suomen Luonto lehdessä viime vuosien aikana, pikaselauksella en sellaista juttua kuitenkaan löytänyt. Saattaa olla, että se on ollut jossain muuallakin.

[FinMarkku]

* hankiainen: kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta

* Murresanoja: sataa akanpalloja/rämpsyä/pakkasenhiveniä/siitettä.

Entäs korppu, sellainen kova lumen pinta joka rapsahtaa astuessa rikki. Ikään kuin heikko hankiainen.

Ja joskus pohjoisessa kuulin puhuttavan, että sataa lapin kansan kokoisia. Liekö sama kuin, että sataa jalkarättejä.

Markku

[Turhankävelijä]

Linkitän pari kuvaa tinderin puolesta:
Jos vaikka joku osaisi sanoa, onko tuollaisella enkelinsiipihangella olemassa joku ovela nimitys.
Kuva 1
Kuva 2

[IkiHonka]

Johan on erikoisen näköistä... Eihän tuommoista henno ladulla rikkoa. Pakko olisi kiertää.

[tinder]

Kiitos avusta Turhis!
Umpihankihiihtelin "takapihallani" juuri joulun alla. Jäällä oli lunta n 10-20 cm. Yksi vähälumisempi kohta keskellä pientä järveä kimalsi auringossa erilailla, joten pitihän sitä käydä katsomassa. Kimalluksen syy näkyy kuvissa: saniaisen lehden näköiset kiteytymät hangen pinnalla olivat ikäänkuin nousseet pystyyn. Kokoa "siivillä" oli vaihtelevasti n 1...>5cm. Alue oli ehkä vajaan aarin kokoinen. Pakkasta oli tuona päivänä ja muutamana aiempana päivänä ollut -17...-23 C.

[JuhaL]

Tuollaista vastaavaa oli tammikuun lopulla virtapaikassa sillan alla, kohdassa joka on normaalisti sulana, mutta kovien pakkasten aikaan siihen oli tullut jäätä viitisen senttiä ja samankaltaisia "lehtiä".

[OS]

Kaksi vuotta sitten radiosta tulleessa "Risto Nurmen luontoradiossa" toimittaja Nurmi ja hydrologi Esko Kuusisto keskustelivat lumesta. Jossain vaiheessa tuli puheeksi myös murrekieliset lumi- sanat. Hydrologi Kuusisto sanoi Suomessa tehdyn kaksi gradua aiheesta ja hän sanoi Suomessa olevan ainakin 300 erilaista murresanaa lumelle.
Esimerkkeinä hän luetteli kevyen pakkaslumen sanoja:
höyty
hötti
höttö
hötö
höttyrä
höhkä
höyhtä
höhö
hössö
hömmö
höhelö
hösy

Toisena esimerkkinä oli märempi tavara eli räntä/sohjo:
rätikkä
hölse
räpäskä
ypyli
solsku
lopaska
houle

jukepoksin näkemään ilmiöönkin jutussa tuli vastaus, Kuusisto puhui lumikääryleistä. Ilmiö syntyy, kun kovan hangen päälle sataa jalkarättien kokoista märkää lunta, jota kova tuuli lähtee kuljettamaan ja pyörittämään kääryleiksi. Hän oli törmännyt tämmöiseen käärylepeltoon Lieksassa joskus -80 luvulla, kääryleitä oli ollut satoja ja suurimman halkaisija oli 42 cm. Tuhansien lumikuvien arkistostaan hän piti tästä ilmiöstä kuvattuja kuvia rakkaimpina.

[omat polut]

Turhiksen ja tinderin kuvaamat lehtimäiset huurremuodostumat ovat yleisiä merenjäällä. Tänätalvena kovien pakkasten ja nopean jäänmuodostuksen aikana koko jäätynyt merialue oli kuvatunlaisen jääkukkamaton peittämä. Ei juurikaan haitannut terillä luistelua, pientä eksotiikkaa.

[Ursus]

Eräässä perheessä Pyry ja Lumi saivat pikkuveljekseen Tuiskun. Näyttäisi nimiä riittävän useammallekin samasta aihepiiristä.