Vaelluskertomus: GR5 - The Grand Traverse of the Alps

[Kukko]

Vaelsin heinäkuussa 2013 soolona halki Ranskan Alppien, Geneve-järveltä aina Nizzaan ja Välimeren aurinkoon saakka. Matkaa kertyi lähemmäksi kuutisensataa kilometriä ja vei 25 päivää itse polulla. Olen vihdoin saanut kaikki reissun kuvat järjestetykseen, joten ajattelin postata ne nyt tänne ja blogiini.

Koska reissupäivien lukumäärä käy melko hyvin yksiin joulunodotuksen kanssa, ajattelin lisätä joka päivä aina yhden reissupäivän tapahtumat, joulukalenterihengessä. Pääpaino on nyt kuvilla, sillä olen kirjoittamassa reissun kokemukset myös kirjaksi eli säästetään jotain yksityiskohtia sinne

Tässä matkustuspäivän tunnelmat huomista ensimmäistä "luukkua" odotellessa.


PÄIVÄ 0, HELSINKI - GENEVE - ST.GINGOLPH - LA PLANCHE
Nousua: 800m
Laskua: 0m
Matka: 7km
Aika polulla: 15:30 - 18:00



Kaikki tavarat mahtui näppärästi 58 litraiseen Osprey Exokseen. Mukana tärkeimpinä varusteina RAB:n Alpine 400 untuvapussi ja Vauden Power Lizard teltta, molemmat noin kilon painoisia. Ajatuksena oli nukkua mahdollisimman monta yötä teltassa. Illallistarpeita ja snäksejä otin vajaaksi viikoksi. Painoa lentoasemalla koko komeudelle mitattiin about 13kg. Siihen vesi päälle.



Finskin aamulennolla ensin suoraan Geneveen, siitä keskipäivän bussilla Evianiin ja loppumatka taksilla St.Gingolphin kylään aivan Ranskan ja Sveitsin rajalle. Luottavaisin mielin valmiina polulle lähtöön ja ensimmäisen yösijan etsintään. Olin lukenut sopivasta niitystä parin tunnin päässä...





Olo rauhallinen vihdoin vuorten kätköissä. Pitkä siirtymä oli takana, ja nyt saisi vain kävellä ja kävellä. Rajuja sadekuuroja illalla.

[dailymail]

Joulukalenteri täältä puuttuikin. Näitä matkakertomuksia on tällä tavalla pätkissä esitettynä kivempi lukeakin. Muuten tahtovat usein olla pitkäveteisiä ja samaa toistavia.

Jäänpä odottamaan seuraavaa luukkua.

[luuppi]

Tosi hieno juttu, odotan innolla, monestakin syysta

Tuo 13 kg on sellainen touko-syyskuu paino mulla (ja Alpeilla joutuu varautumaan isompiinkin yllatyksiin). Z-lite nayttaa olevan mukana, paadyin leikkaamaan itselleni sellaisen perusmallista, koska muuten niin neliskantikas: ennemminkin 16 - 15 - 14 cm haitariksi?

Ja sitten viela: tuli vuosi asuttuakin siella Alpes Maritimes kainalossa, tosin aika lahella rannikkoa.

Olisi hauska kuulla matkojen arvioinnista tuollaisilla nousuilla ja laskuiila: onko saannossa ottaa summa korkeuskayrista ylos ja alas, kertoa kymmenella ja lisata kartalta laskettuun etaisyyteen mitaan taikaa?

[Kukko]

PÄIVÄ 1, LA PLANCHE - LES CROTTES
Nousua: 1530 m
Laskua: 1250 m
Matka: 15 km
Aika polulla: 6:00 - 14:45



Ensimmäinen yö sujui hermostuneesti kuten itsellä tahtoo aina ensimmäinen yö reissussa tehdä. Säpsähtelin yön ääniin, kuulin jopa villisian röhkivän metsän kätköissä. Odotin innolla ekaa kävelypäivää, joka valkenikin kauniina. Tosin takaa pohjoisesta alkoi nousta paksuja pilviä jo heti aamusta.





Ensimmäinen sola, Col de Bise (1915m), olikin kansoitettu. Piti puskea varovasti läpi bouquetin lauman. Tosin veijarit eivät olleet yksinäisestä kulkijasta juurikaan moksiskaan.





Näkymä solasta paljasti mitä tulevan pitää, vuoria niin kauas kuin silmä kantaa...



Laskeuduin Bisen refugelle, jossa päätin tilata aamiaista, sillä olin vähillä aamiasmuroilla liikenteessä. Siinä teetä hörppiessä seuraan liittyi kaksi skandinaavia, Anna ja Ýrr, jotka olivat myös kävelemässä samaa reittiä. Oli jotenkin rohkaisevaa törmätä muihin yhtä lailla hulluihin! Kävelimme osan loppupäivästä yhtä matkaa, ja leiriydyimme lopulta samalle niitylle yöksi.





Ylös toiseen solaan ja alas La Chapelle d'Abondance kylään, jossa ehdimme tehdä ruokaostokset juuri ennen kyläkaupan sulkeutumista pitkälle lounastauolle. Alpeilla kaupoilla tahtoi olla paha tapa tehdä niin eli oli parasta pitää se mielessä.



Päivän kolmas nousu oli raskas. Johtuiko ylimääräisistä muroista repuissa vai pitkästä päivästä? Kovassa naisseurassa jouduin näyttelemään urhoollista ja pinnistelin tiukasti ylöspäin. Löysimme Les Crottesin tyhjänä olleen alppimajan (chalet) luota niityn, jolle oli hyvä leiriytyä. Menestyksekäs ensimmäinen päivä!


dailymail: kiitti kommentista! Joo, ja postaaminenkin on aika työlästä, joten käy itsellekin helpommin näin osissa:)

luuppi: Leikkasin makuualustasta, olikohan kolme palaa, pois. Ei oo niin paksu mötikkä ja kulkee näppärämmin rinkan sivussa. Jalkojen alle voi sitten tumpata vaatteet pehmukkeeksi.

Mulla on aika vankka suhde noiden Ciceronen kirjasarjan opaskirjojen kanssa, eli uskoin että pystyn suoriutumaan niissä mainituista ohjeellisista kävelypäivistä ja opaskirjan mukaan myös suunnittelin alunperin koko reissun. Ja koska olin teltan kanssa niin ajattelin, että jos uuvahdan niin enpä jää pulaan. Eli en laskenut mitään arvioita itse kartasta vaan peilasin omaa etenemistä opaskirjan ja reitillä olevien viittojen antamiin aikoihin.

[suok]

Kiitos joulukalenterista.

Tervetullutta lisää tälle "Kemihaara-palstalle".

[tekstiiliurheilija]

Joulukalenteri oli hyvä idea. Hienoja maisemia siellä suunnalla.

[luuppi]

Kun laskeskelen tasamaan vauhdin vastineen, niin saan 12 min/km. Tauothan pitaisi tuosta ottaa pois, mutta toisinkin pain voi kysya: tunsitko paivan paatteeksi, etta olit kavellyt 42 km edesta?

[K-nen]

Tätä onkin kiva seurata, hyvä idea.

[Kullervo]

Liityn seuraajiin. Upeita kuvia, mikä kamera mukana?

[Korpijaakko]

Mukava joulukalenteri, mutta saisiko kuvia vähän pienemmäksi niin olisi ketterämpi selata ja lukea?

[Mustikka]

^Läppärin ruudulle kuvat kyllä aukee just hyvin.

[Kukko]

Kiitos kommentoijille!

Jaakko: kuvista häviää tehot ja maisemista tenho kun niitä pienentää
1200px leveet pitäs pääosalla ruuduista näkyy ihan jees. Ja ne on pirun työlästä pienentää kun ne on kerran tehny tuohon leveyteen.

luuppi: en osaa verrata, jokainen kävelypäivä on erilainen omine rasitteineen.

Kullervo: faijalta lainasin Sonyn pokkarin Cyber-Shot DSC-RX100. En oo vuosiin kokenut mielekkääksi kantaa enää järkkäriä vaelluksilla. Pokkari ei häiritse kävelyä millään lailla ja kuvan- ja videonlaatu riittää mun tarpeisiin mainiosti. Mukana kulkee vielä pikkuruinen gorillapod videokuvaa varten.

Sony Cyber-Shot DSC-RX100

[luuppi]

Joo, kuvat karsisivat, elk ala pienenna. 7 tuuman tabletilla ainoa haitta on, etta ne leventavat myos tekstiikkunan litteaksi ja leveaksi, mutta taytyy tumpuloida ruutua sen verran, etta lapiluku onnistuu.

[Kukko]

Mun blogissa kuvat on pienempinä (wordpress pienentää automaattisesti), jos tuntuu että ovat täällä hankalan kokoiset.

Mutta jatketaas, valitettavan kuvausköyhä päivä tiedossa. Pelkkää vesisadetta.

PÄIVÄ 2, LES CROTTES - CHÉSERY
Nousua: 925 m
Laskua: 472 m
Matka: 17 km
Aika polulla: 6:30 - 14:30



Heräsin sateen ääniin. Aluksi se oli vain yksittäistä pisarointia, mutta pian heitin toivoni paremmasta säästä. Halusin jäädä telttaan, mutta kyseessä oli vasta toinen päivä, joten sadeviitta päälle ja menoksi. Leidit jäivät omaan telttaansa vielä nukkumaan kun lähdin kiipeämään ylöspäin pitkin mutaisia polkuja.



Parin tunnin nousun jälkeen saavutin ruohikkoisen ylängön, josta aukesi varsin massiiviset maisemat. Mt.Blancin massiivi odotti jossain usvan seassa. Edessä oleva urakka tuntui sillä hetkellä varsin suurelta ja tunsin pienen epätoivon hiipivän puseroon. Sade hakkasi ja kylmä viima iski vasten kasvoja.



Liukastelin eteenpäin kiroten huonoa näkyvyyttä. Suunnistaminen alkoi olla näkyvyyden jatkuvasti pudotessa hankalaa, mutta onneksi oikeat polut löytyivät eikä maasto ollut erityisen jyrkkää tai vaarallista. Heitin kuitenkin toivon telttailusta; kaikki oli aivan märkää ja ylempänä lumi peitti maan.

Päästyäni läpimärkänä ja kylmissäni Chéseryn majalle päätin suosiolla varata yösijan. Sadevarusteet olivat toimineet hyvin, mutta vettä oli tullut niin armottomasti koko päivän, että lopulta vesi ja hiki saivat miehen palelemaan. Chéseryn maja sijaitsi kahdessa tuhannessa metrissä ja ilma alkoi olla viileä. Lumi hohkasi kylmänä maassa. Ilta refugessa muodostui tosin pitkäksi, sillä kukaan ei juuri puhunut englantia ja illallista sai odottaa ja odottaa. Maja oli täynnä ja jaoin sen ison perheen, keski-ikäisen pariskunnan ja viiden ranskalaisen leidin kanssa perheen nukkuessa omassa huoneessa. Yhdellä naisista oli syntymäpäivä ja tuvassa jatkui kova viinin innoittama pölinä kun vetäydyin ensimmäisenä pirun kylmään makuusaliin yöksi, toivoen parempaa säätä seuraavaan päivään. Oli jännittävää nukahtaa samoille lavereille hiprakoituneiden ranskatarten armoille.

[Kukko]

PÄIVÄ 3, CHÉSERY - SAMOENS
Nousua: 670 m
Laskua: 1940 m
Matka: 25 km
Aika polulla: 7:25 - 16:25



Halusin lähteä aikaisin liikkeelle, joten ryömin hiljaa ulos makuusalista jo puoli kuudelta. Matka tyssäsi kuitenkin heti alkuunsa; väliovi tupaan oli lukossa ja kaikkien vaatteet olivat siellä kuivamassa. Ei auttanut kuin odottaa omistajan heräämistä. Aamiainen tarjoiltaisiin vasta kahdeksalta, joten oli hyvää aikaa laittaa aurinkorasvat ja syödä omat aamiaismurot.







Ilma oli kaunis ja meno maistui. Edellisen päivän kurjuus tuntui kovin kaukaiselta.





Edessä siintää Col de Couxin sola (1920m) ja Sveitsin ja Ranskan välinen raja.



Tullivirkailijan maja. Yhden yön visiitti Sveitsiin oli ohi ja oli aika palata Ranskaan.



Alas ja taas ylös edessä näkyvään solaan, Col de la Golèse (1662m), jonka jälkeen tuskainen pitkä lasku vilkkaaseen Samoensiin, 1000 korkeusmetriä alemmas.





Reissun ensimmäinen suihku maistui. Nautinnollinen kävelypäivä, vaikka vasemmassa pohkeessa oli tuntunut pientä jumitusta päivän mittaan. Myös polvet olivat olleet tiukilla pitkien laskujen aikana, mutta seuraavanä päivänä mentäisiinkin vain ylöspäin ja reippaasti. Huolestutti ylempien korkeuksien lumitilanne, sillä nousisin ensimmäistä kertaa kunnolla yli kahden tuhannen metrin.