Jäätilanne talvella 13/14
Upeat jäät ollut viimepäivinä, mutta heikot paikat heikkoja. Isommilla järvillä sileämpää, pikkujärvillä ja ahtaissa paikoissa rupuisempaa. Täälläpäin Lohjalla ja Tammelassa hukkunut luistelija viikon sisään itse sain pelastaa ohi luisteltuani perään lähteneen jäihin pudonneen koiran alkuviikosta, omistajalla hajuakaan koiransa liikkeistä
Olipa todella ainutlaatuiset kelit viikonloppuna Etelä-Suomen järvillä ja ensi viikonloppuna ennusteen mukaan vielä mahdollisuudet samaan. Jäitä pitkin pääsi niin isoilla kuin pienilläkin järvillä oikeastaan kaikkialle. Isoilla selillä vähän kovempaa, ainakin myötäiseen.
Retkeilin Vääksy-Luhanka-Isojärvi-Länkipohja välillä rantoja kierrellen ja välillä selkien yli oikoen. Isojärven kansallispuisto oli uusi tuttavuus ja hieno olikin.
Luistelu (tai potkukelkkailu) on upea tapa katsastaa paikkoja joihin pääsee hankalasti jalan. Siirtymät järveltä toisellekin ovat kepeitä verrattuna kanoottiretkeilijään.
Jonkun uusien alueiden retken yritän vielä mahduttaa kevääseen jos kelit suovat. Onko se sitten pitkä veto tyyliin Lappeenranta - Kuopio vai rantojen koluamista Puumalan seudulla tai ehkä Konnivesi-Rääveli-Vuohijärvi-kierros. Mahdollisuuksia on loputtomiin ja unelmointi kannattaa vaikka toteutus onkin säidenhaltijan varassa.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kunhan on taidot ja varustus siihenkin tilanteeseen että jää pettää. Ja tuo on helppo kokeilla jossain vähävirtaisessa luusuassa. Jäihin putoaminen on aina mahdollista ja useimmiten ikävää mutta sen ei tarvitse olla vaarallista.
Hieman liioitellen väitän että ensimmäisellä kerralla jäistä ei pääse ylös ilman apua ja toisella kerralla pääsee kun osaa jo asettaa itselleen turvalliset rajat. On sitten oma valinta haluaako järjestää apua sille ensimmäiselle kerralle.
Ja potkukelkalla ja suksin liikkujalla pitää olla tuplasti harkintaa kuten täällä on jo todettu. Niillä voi saattaa itsensä helpommin liian heikolle alueelle.
Tällä kertaa varustus oli luistimet, kuivapuku ja yöpymiskamppeet vesitiiviisti pakattuna. Varjopuolensa on noillakin: Pari päivää kuivapuvussa urheilleena jouduin pitämään vetskarin tiukasti kiinni myös bussissa ja junassa huomaavaisuudesta kanssamatkustajia kohtaan.
Retkeilin Vääksy-Luhanka-Isojärvi-Länkipohja välillä rantoja kierrellen ja välillä selkien yli oikoen. Isojärven kansallispuisto oli uusi tuttavuus ja hieno olikin.
Luistelu (tai potkukelkkailu) on upea tapa katsastaa paikkoja joihin pääsee hankalasti jalan. Siirtymät järveltä toisellekin ovat kepeitä verrattuna kanoottiretkeilijään.
Jonkun uusien alueiden retken yritän vielä mahduttaa kevääseen jos kelit suovat. Onko se sitten pitkä veto tyyliin Lappeenranta - Kuopio vai rantojen koluamista Puumalan seudulla tai ehkä Konnivesi-Rääveli-Vuohijärvi-kierros. Mahdollisuuksia on loputtomiin ja unelmointi kannattaa vaikka toteutus onkin säidenhaltijan varassa.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kunhan on taidot ja varustus siihenkin tilanteeseen että jää pettää. Ja tuo on helppo kokeilla jossain vähävirtaisessa luusuassa. Jäihin putoaminen on aina mahdollista ja useimmiten ikävää mutta sen ei tarvitse olla vaarallista.
Hieman liioitellen väitän että ensimmäisellä kerralla jäistä ei pääse ylös ilman apua ja toisella kerralla pääsee kun osaa jo asettaa itselleen turvalliset rajat. On sitten oma valinta haluaako järjestää apua sille ensimmäiselle kerralle.
Ja potkukelkalla ja suksin liikkujalla pitää olla tuplasti harkintaa kuten täällä on jo todettu. Niillä voi saattaa itsensä helpommin liian heikolle alueelle.
Tällä kertaa varustus oli luistimet, kuivapuku ja yöpymiskamppeet vesitiiviisti pakattuna. Varjopuolensa on noillakin: Pari päivää kuivapuvussa urheilleena jouduin pitämään vetskarin tiukasti kiinni myös bussissa ja junassa huomaavaisuudesta kanssamatkustajia kohtaan.
-
- Viestit: 4210
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
- Paikkakunta: Espoo
Jep, jäät sulavat, lumiahan ei edes ole.
Kuopio - Kakssalmisten kalamaja Kallavedellä - Katisenlahti Varkauden eteläpuolella - Pönttöluodot Linnansaaren kp:n eteläosissa - Savonlinna.
Kolmen yön retkeilyhenkinen luistelureissu. Noin 15 kertaa tuli otettua luistimet jalasta sulien virtapaikkojen ohitusta varten ja pari kertaa kontattiin muutama metri maitse railon ohi tai kannaksen yli. Linnansaaren eteläpuolelta alkoi olla lunta häiritsevästi. Kasaantunut tiiviisiin laikkuihin. Ja jää oli kolmannekselta sileää mutta kaksi kolmannesta matkasta mukulakiveksi jäätynyttä täryyttävää pintaa.
Sunnuntaina oli niin raju myötätuuli että tuli lähinnä jarruteltua koko matka varovaisuussyistä, mutta väsyksiin siinäkin itsensä saa kun pitää koko ajan olla pitämässä tasapainoa epätasaisella jäällä. Tuntien mittainen laskettelurinne ikäänkuin.
Tavattoman mielenkiintoinen reissu ja oikein ihmettelin miten vähän on itsekin harrastanut monipäiväistä jääretkeilyä. Kevättalviset säät on mukavia, Järvi-Suomi nättiä ja vaikka reittisuunnitelma on hyvin tiedossa niin joka saaren takaa avautuvaa näkymää odottaa inolla. Suunnitelmia on muutettava lennosta vähän väliä. Tai ehkä juuri siksi tätä niin vähän harrastetaan. Lopussa kun lähdettiin talsimaan tietä Savonlinnaa kohti niin olihan siinä sellainen 'zen ja kävelemisen taito' -fiilis. Luistimilla oli koko huomio ollut jään ja ympäristön tarkkailussa eikä ajatus ollut vaeltanut yhtään kauemmas siitä hetkestä. Tapahtumat ikäänkuin vyöryvät vastaan sen verran nopeasti että pysyy tukevasti siellä isojen piirteiden tarkkailun puolella.
Jos jotain saisi toivoa niin sileämmät jäät. Tulisi enemmän kierreltyä ja kaarreltua kalliorantoja tutkimassa mutta ehkä ensi kerralla.
Kuopio - Kakssalmisten kalamaja Kallavedellä - Katisenlahti Varkauden eteläpuolella - Pönttöluodot Linnansaaren kp:n eteläosissa - Savonlinna.
Kolmen yön retkeilyhenkinen luistelureissu. Noin 15 kertaa tuli otettua luistimet jalasta sulien virtapaikkojen ohitusta varten ja pari kertaa kontattiin muutama metri maitse railon ohi tai kannaksen yli. Linnansaaren eteläpuolelta alkoi olla lunta häiritsevästi. Kasaantunut tiiviisiin laikkuihin. Ja jää oli kolmannekselta sileää mutta kaksi kolmannesta matkasta mukulakiveksi jäätynyttä täryyttävää pintaa.
Sunnuntaina oli niin raju myötätuuli että tuli lähinnä jarruteltua koko matka varovaisuussyistä, mutta väsyksiin siinäkin itsensä saa kun pitää koko ajan olla pitämässä tasapainoa epätasaisella jäällä. Tuntien mittainen laskettelurinne ikäänkuin.
Tavattoman mielenkiintoinen reissu ja oikein ihmettelin miten vähän on itsekin harrastanut monipäiväistä jääretkeilyä. Kevättalviset säät on mukavia, Järvi-Suomi nättiä ja vaikka reittisuunnitelma on hyvin tiedossa niin joka saaren takaa avautuvaa näkymää odottaa inolla. Suunnitelmia on muutettava lennosta vähän väliä. Tai ehkä juuri siksi tätä niin vähän harrastetaan. Lopussa kun lähdettiin talsimaan tietä Savonlinnaa kohti niin olihan siinä sellainen 'zen ja kävelemisen taito' -fiilis. Luistimilla oli koko huomio ollut jään ja ympäristön tarkkailussa eikä ajatus ollut vaeltanut yhtään kauemmas siitä hetkestä. Tapahtumat ikäänkuin vyöryvät vastaan sen verran nopeasti että pysyy tukevasti siellä isojen piirteiden tarkkailun puolella.
Jos jotain saisi toivoa niin sileämmät jäät. Tulisi enemmän kierreltyä ja kaarreltua kalliorantoja tutkimassa mutta ehkä ensi kerralla.
Sunnuntaina potkiskelin Pohjoispäijänteellä potkurilla.Aivan huippukeli,jää oli paikoin röpelöistä,mutta ei haitannut potkurointia.Ristinselän poikki oli leveä railo,mutta kiertämällä pääsi.Aurinko porotti liikaakin,klyyvari punoittaa .Pilkkivehkeet olivat matkassa, tosin kalansaalis jäi niukaksi.Isommilla järvillä syntyy nyt suurista lämpötilavaihteluista johtuen jäähän jännitteitä.Jäät nousevat joko harjanteelle,tai sitten painuvat montulle joka täyttyy vedellä.Tälläinen railo oli myös Muuratsalon eteläpuolella.
Aloita jälkiruuasta,elämä on epävarma.
Aloita jälkiruuasta,elämä on epävarma.