Kettu meni koloon kesken ajon, mutta luolakoiralla se saatiin lopulta eräksi.
Kauriita sain pitää tänään muutaman minuutin ristikossa. Olivat takapuoli minuun päin pääasiassa ja välillä vähän vinossakin. Kulma oli liian pieni, että olisi luotettavasti saanut eläimen hengiltä varmasti. Harkitsin pääosumaa myös, mutta en ollut juuri siihen suuntaan tarkistanut etäisyyksiä ja risukon takaa oli välimatka-arviota todella vaikea tehdä, joten jätin sitten kokonaan ampumatta. Hieno tilanne ja sykkeet nousi melko mukavasti. Toivotaan toisella kertaa parempaa hollia.
Olisi pitänyt jaksaa herätä aikaisin ja lähteä rusakkojahtiin... Seurakaveri oli ostanut aikuisen ajokoiran pilkkahintaan. Oli osoittautunut jo aiemmin hyväksi ajuriksi, mutta tänään keskeytti jänisjahdin toista tuntia kestäneellä ilvesajolla! Suurin osa mukana olleista kerkesi kissan näkemäänkin. No, kun lupia ei enää ole (eikä niitä silloinkaan noin vain paranisi ammuskella), niin vaihtoivat aikanaan takaisin pienriistaan...
Kylläpä oli vaikuttava kokemus eilinen kauriiden tähtäily. Koko päivän on mietityttänyt tuo tilanne. Pohdin vähän väliä, että olisiko sittenkin ollut mahdollista laukaista tappava osuma ja olisiko pitänyt viheltää ja saada kauriit kääntymään otollisempaan asentoon.
Aina kuitenkin palaan samaan, että tein tilanteen mukaisen ratkaisun. Metsästystilanne antoi siis kihelmöivän suuren elämyksen, mikä on tärkeä osa harrastustani.
kauriit juoksevat vielä ja ehkä kahtena tulevana viikonloppuna saan paremman tilaisuuden. Jos en niin ehkä sitten toukokuussa pukkijahdissa.
Parempi niin, etta se on ampumatta jaanyt laukaus, joka mietityttaa jalkeenpain kuin ammuttu laukaus. Kylla noita on itsellekin tullut aikojen saatossa, myos kaverille. Oma kaverini aloitti metsastyksen tassa muutamia vuosia takaperin. Viime syksyna oltiin riekkojahdissa ja kaverin vuoro oli ampua. Koira teki toitaan siina ja lopulta riekko lahti loivasta rinteesta suuren lohkareen juurelta. Kaveri ei ehtinyt ampua ennen kuin kivi tuli eteen. Riekko kuitenkin lensi kiven takaa ja huusin, etta ammu ammu ja se ei ampunut. Kysyin, etta miksi ja han sanoi, etta oli liian kaukana. Teimme yhdessa jalkikateen arvion ja se oli max 30m eli aivan passeli holli. Ja tehtiin johtopaatos, etta jatkossa tulta naihin. Sitten tuli seuraava tilanne kaverille. Koira seisoi, komensin nostamaan linnun ylos ja se olikin (muuten tismalleen kuten arvioin ja kaverille myos totesin) aivan koiran edessa. Silloin etaisyys oli noin 3 metria kaverista riekkoon. Nyt oli ruuti niin kuumaa, etta ase laukesi jonnekin 7-10m etaisyydelle ja riekosta ei jaanyt kuin jalat ja siivet tahteelle. Koira meni noutoon ja alkoi syomaan tahteita, eipa tuota oo kylla aiemmin tapahtunut omalle kohdalle. Teimme taas analyysin ja totesimme, etta etaisyys oli noin 2x liian lyhyt ja ensi kerralla samassa tilanteessa tulee odottaa hetki ja vasta sitten nostaa ase poskelle ja ampua.
Joo harmittaisi suunnattomasti haavakkotilanne. Parempi näin ja elämyksestä saa nauttia täysin rinnoin. Metsästys on upea harrastus ja tälläiset tilanteet vain vahvistaa sitä tunnetta.
Camerastoren sivulla halvin maksaa 299 euroa. Retkitukulla tajous yökaukoputkesta alle 200. Ei siis hirveän kalliita ostaakaan kun on sentään harrastuksesta kyse.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Aivan upea jahtipäivä. aamuhämärissä hiivin kauriiden käyttämän polun varteen kytikselle. Siitä sitten useampi kilometri kävelyä metsissä ja lopuksi parin tunnin kylmä kyttäys jahtitornissani. Rihlakkokin kaatui välillä kiikari edellä kantoon ja se täytyi käydä kohdistamassa, ettei tule huonoja osumia. Onneksi kaatumisesta huolimatta piti sihtinsä.
Reiret on kipeet, mutta olo upee. Tämä oli vain päivän kestoinen jahti ja nyt on mukava ottaa vähän lämmikettä kotona. Vein kämpälle mukanani kyttäyskopin tarpeita, joita olisi tarkoitus keväällä rakennella.
Hieno kevään tuntuinen keli. Saalista taas nolla. Pitäisi oikein laskea syksyn jahtireissut ja saaliit. Paljon on tullut tyhjää pyydettyä, mutta ei koskaan turhaan.
No niin kausi on lähes paketissa. Viime viikonloppu meni vielä kauriiden ja ketun perässä. Ilman saalista. No saalis ei ole tärkeintä, joten ei harmita. Onhan sitä tullutkin ja pakkasessa on vielä vajaa palvattu kauris, hirvenlihaa ja vähän lintuakin.
Luonnossa on harrastuksen myötä saanut olla mahtavan paljon. Olen elokuun 10 päivästä lähtien ollut todella paljon riistan perässä ja nyt on ansaitun palautumisen aika. Kuukauden päästä voisi vielä vähän fasaania kokeilla ja huhtikuussa haaskapyyntiä kettu ja supikoira mielessä.
löysin tälläisen kaunokaisen radiohaastattelun. Kuuntelin vähän aikaa ja täytyy kuunnella loppuun myöhemmin. Hänentyyppisiään jahtikavereita sopisi olemaan enemmänkin porukoissa. Lisääntyvällä tahdilla naismetsästäjiä alkaa jo tullakin. http://www.radioaalto.fi/#!/post/588f2f ... 040088fc69
Tein juuri uuden riistakamerahankinnan. Burrel s12 hd+sms. Vehje on pikkuisen käytetty, joten pienellä riskillä. Mutta onneksi kaveri pääsee laitteen tarkistamaan, ettei tarvitse sikaa säkissä ostaa.
Nyt siirrytään sitten nykyaikaan, vaikka toki pikkupanda jää vahtimaan jotain toista kohdetta.
Maanantaina saan laitteen ja olo on vähän kuin joulupukkia odottelisi. Onhan se mukavampaa saada kuvia lähes reaaliaikaisesti, niin viikolla voi paremin fiilistellä sitten viikonlopun jahdeilla. Tämä menee varmaankin ensin haaskalle, siitä sitten keväällä kyyhkyruokinnalle ja syksyllä sitten hirvi/kaurishommiin. Toivottavasti vörkkii hyvin.
Onhan noita kertynyt kuviakin näköjään, vaikkei kyllä tuu likikään kaikkea kuvattua. Lähinnä metot on tainnu tulla kaikki mitä on saatu omille koirille kuvattua, tuosta puuttuu kyllä useampi niistäkin. Taitaa olla suurin osa kuvista about viimeisen 2-3 vuoden ajalta.
Mukavia kuvia, joka sai muistelemaan omia metsästyskokemuksiakin.
Eilen kokeilin kettupillitykseen soveltuvia menetelmiä. Mielenkiintoinen testi oli niinkin yksinkertaisilla värkeillä, kuin styroksin palalla ja kostutetulla lasilla. Sillä saa aikaan monenlaista ääntä vaihtamalla styroksin laatua. Pakkasustryroksi naksuissa on pehmeää ja kovempaa materiaalia. Maaliskuussa täytyy lähteä kokeilemaan systeemiä käytännössä.
Lähettävä riistakamerakin voisi sijoittua löytämilleni ketunkoloille.
Käväisen tänään hakemassa kettupillin, jos vaikka viikonloppuna lähtisi kettujahtiin. Tässä linkin videossa huomaa, kuinka kettu on höynäytettävissä pillin avulla. Videossa ei ammuta kettua.
Homma ei oikeasti ole aina noin helppoa, mutta joskus on. Ketun pillitys on hieno laji, johon olen seuraavaksi hurahtamassa. Jokusia kertoja olen kokeillut. Saalista on tullut vain yksi, eikä sekään varsinaisesti pillille juossut.
Hieno kettukeli. Täysikuu. Olen tässä muutaman tunnin pillitellyt mutta saalista ei ole tullut. Ketut huutelee kyllä ympärillä vissiinkin kiimameiningillä. Pitää hommata ketun äänellä toimiva pilli myös. On niin mahtava kuutamo, että ei malta poiskaan lähteä. Kohta pitää kyllä kämppää mennä lämmittämään. Hieno ilta.
